Uutiset

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti maahantulon rajoitusten muutokset tulivat voimaan 10.8.2020. Siltä osin kuin ulkorajavalvonta jatkuu, sallittuja maahantuloperusteita ovat Suomessa tai muussa EU- tai Schengen-valtiossa asuvien paluu ja muu välttämätön syy. Nyt 10.8 alkaen myös vakiintunut parisuhde katsotaan sellaiseksi välttämättömäksi syyksi maahantulolle, jonka perusteella viisumia voi hakea.

Suomen Yangonin-suurlähetystö on aloittanut toimintansa uudelleen 16. elokuuta 2020.

Koronapandemian vuoksi lapset ja nuoret eri puolilla maailmaa jäävät ilman opetusta. Suomi tukee kehitysyhteistyön kumppanimaissa opetuksen järjestämistä poikkeusoloissa.

Suomen Etiopian-suurlähetystössä opetussektorin erityisasiantuntijana toimiva Sai Väyrynen työskentelee sen eteen, että jokainen voisi toteuttaa oikeuttaan oppia. Kolme kysymystä kehitysyhteistyöstä -sarjassa kysytään asiantuntijoilta heidän työnsä merkityksestä.

Suomi tukee 6.8.2020 tehdyllä tuoreella päätöksellä Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) operaatiota Libanonissa miljoonalla eurolla. Operaatio kohdistuu mm. veteen, terveyteen ja ruokaturvaan. Operaation kautta tuetaan mm. paikallisia sairaaloita Beirutissa materiaaliavulla.

Valtioneuvosto päätti 6.8. istunnossaan rajaliikennettä koskevien rajoitusten ja matkustussuositusten muutoksista. Rajavalvonta palautetaan Suomen ja Alankomaiden, Andorran sekä Belgian välille. Ulkomailta palaavien tulee huomioida THL:n karanteeniohjeistus.

Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 7. elokuuta määrännyt uuden suurlähettilään Pretoriaan ja sivuakkreditoinnin.

Valtioneuvosto määräsi torstaina 6. elokuuta ulkoministeriön henkilöstöjohtajaksi Kirsti Pohjankukan.

Suomen kehitysyhteistyövaroilla tuetaan koulutuksen saavutettavuutta sekä Renamon sotilaiden aseistariisuntaa ja paluuta siviilielämään rauhansopimuksen mukaisesti.

Libanonin pääkaupungissa Beirutissa satama-alueella tapahtui erittäin voimakas räjähdys tiistai-iltana Suomen aikaa. Räjähdyksessä on tämänhetkisten tietojen mukaan kuollut yli sata ihmistä ja tuhansia loukkaantunut.

Suomen hallitus on tehnyt päätöksen, että vuonna 2020 Suomeen voi saapua 3 000 luonnonmarjapoimijaa Thaimaasta. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto on jakanut tämän kiintiön luonnonmarjanpoimijoita kutsuville yrityksille. Suomen Bangkokin-edustusto ottaa tällä hetkellä vastaan ja käsittelee ainoastaan mainitun yrityskiintiön mukaisia Schengen-viisumihakemuksia.

Tänään pidetyssä neljännessä korkeiden virkamiesten kokouksessa Afganistanin hallitus ja kansainvälisen yhteisön edustajat päättivät kaksipäiväiset neuvottelut, joissa keskusteltiin Afganistanin tulevaisuuden haasteista, kehityksen ja rauhan mahdollisuuksista sekä hallituksen tulevaisuuden visiosta, suunnitelmasta ja strategiasta vuoteen 2025. Kokoukseen osallistui korkea-arvoisia virkamiehiä yli 40 maasta ja kansainvälisestä järjestöstä, Afganistanin hallituksen ministereitä ja virkamiehiä, sekä yhteiskunnan ja yksityissektorin edustajia.

Valtioneuvosto päätti 23.7. istunnossaan rajaliikennettä koskevien rajoitusten ja matkustussuositusten muutoksista. Rajavalvonta palautetaan Suomen ja Itävallan, Slovenian ja Sveitsin välille. Tietyistä Euroopan ulkopuolisista maista sallitaan kaikki liikenne. Ulkomailta palaavien tulee huomioida THL:n karanteeniohjeistus.

Myanmarissa alkaa Suomen tukema hanke, joka tähtää sukupuolten epätasa-arvoisten rakenteiden purkamiseen. YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin toteuttama hanke on tärkeä, jotta naiset pääsevät vaikuttamaan maansa demokratiakehitykseen ja vakauttamiseen. Naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen on ykkösasia Suomen kehityspolitiikassa.

Seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet ja -palvelut pitää nähdä yleisinä terveyskysymyksinä ja osana tasa-arvon edistämistä, sanoo kehityspolitiikan neuvonantaja Iina Älli. Kolme kysymystä kehitysyhteistyöstä -sarjassa kysytään asiantuntijoilta heidän työnsä merkityksestä.

Pääministeri Sanna Marin esittelee Suomen kansallisen raportin ja puhuu YK:n pääsihteerin kanssa kokouksessa, joka tarkastelee kestävän kehityksen tavoitteiden edistymistä maailmanlaajuisesti.

EU:n ulkoministerit keskustelivat 8.7.2020 Suomen kutsumana Afrikan sarven ajankohtaisesta tilanteesta. Ulkoministeri Haaviston johtaman videokokouksen tavoitteena oli vahvistaa yhteistä tilannekuvaa alueen tukemiseksi ja kansainvälisen yhteistyön parantamiseksi.

Suomi sallii kaiken matkustamisen Suomeen niistä Euroopan maista, joissa COVID19-tapausten ilmaantuvuus on riittävän alhaisella tasolla. Näihin maihin voi matkustaa Suomesta ilman, että tarvitsee Suomeen palaamisen jälkeen jäädä omaehtoiseen karanteeniin. Näitä maita ovat 15.6. alkaen Islanti, Latvia, Liettua Norja, Tanska ja Viro sekä 13.7. alkaen myös Alankomaat, Andorra, Belgia, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Liechtenstein, Malta, Saksa, San Marino, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Unkari ja Vatikaani.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti osallistui Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin mediavaltuutetun toimiston järjestämään online-tilaisuuteen ”Rise of artificial intelligence and how it will reshape the future of free speech” 8. heinäkuuta 2020. Oikeuskansleri korosti sisällön ja tiedonkäsittelyn avoimuuden merkitystä tekoälyä hyödynnettäessä. Myös eri maiden erilaiset tilanteet tulee ottaa huomioon, kun pohditaan tekoälyn vaikutuksia sananvapauteen.

Yhteiset Agenda 2030 -tavoitteet ovat tärkeä työkalu, kun maailma ratkoo koronakriisin seurauksia, painottaa tuore seurantaraportti. Kestävää kehitystä punnitaan parhaillaan korkean tason YK-kokouksessa.

Tasavallan presidentti määräsi istunnossaan 26. kesäkuuta Sami Leinon Kuala Lumpurissa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään ja Jyri Järviahon Bangkokissa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9. 2020 alkaen.

Hallitus suunnittelee, että sisärajavalvonnasta voitaisiin 13.7. alkaen luopua niiden maiden osalta, joissa COVID19-tauti-ilmaantuvuus on riittävän alhaisella tasolla. Tämän hetkisen epidemiatilanteen perusteella sisärajavalvonnasta voitaisiin luopua seuraavien maiden osalta: Saksa, Italia, Itävalta, Kreikka, Sveitsi, Slovakia, Slovenia, Unkari, Liechtenstein, Kroatia, Kypros ja Irlanti.

Suomen ulkoministeriö sijoittui Publish What You Fund -järjestön julkaisemassa vuoden 2020 kehitysavun läpinäkyvyysindeksissä 47 arvioidun toimijan joukossa sijalle 29. Suomen avun läpinäkyvyyspisteet nousivat hieman, mutta arvosana säilyi keskinkertaisena ja sijoitus laski muiden organisaatioiden parantaessa läpinäkyvyyttään suhteessa enemmän.

Suomi ohjaa 3 miljoonaa euroa YK:n väestörahasto UNFPAlle seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien turvaamiseen Somaliassa.

Ulkoministeriö tulee loppuvuodesta 2020 avaamaan ohjelmatuen hakukierroksen suomalaisille kansalaisjärjestöille.

Suomen ja Uzbekistanin hallitusten välisen talouskomission kokous pidettiin videoneuvotteluna 16.6.2020. Suomen puheenjohtajana toimi kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari ja Uzbekistanin puheenjohtajana varapääministeri, investointi- ja ulkomaankauppaministeri Sardor Umurzakov.

Koronavirus ja sen leviäminen muodostavat edelleen maailmanlaajuisen riskin. Tarpeetonta matkustamista suositellaan välttämään muualle kuin maihin, joita koskeva sisärajavalvonta ja karanteenisuositus muuttuu 15.6 alkaen. Näitä maita ovat Norja, Tanska, Islanti, Viro, Latvia ja Liettua. Vaikka Suomi on luopunut sisärajavalvonnasta ja karanteenisuosituksista tiettyjen maiden osalta, voi näillä mailla olla voimassa omia rajoituksiaan matkailijoiden maahanpääsyyn liittyen. Tarkista ajantasaiset maahantulosäädökset aina ennen matkaa matkakohdemaasi viranomaisilta, esimerkiksi ko. maan lähimmästä edustustosta.

Suomen monenkeskistä vaikuttamista laajasti tarkasteleva arviointi osoittaa, että Suomi on pystynyt vaikuttamaan merkittävästi monenkeskisten järjestöjen toimintaan ja edistämään itselleen tärkeitä teemoja globaalisti.

Suomen uusi Verotus ja kehitys -toimintaohjelma 2020-2023 julkaistiin 9.6. Verkossa järjestetyn julkistamistilaisuuden puheenvuoroissa kiiteltiin verovastuullisuusvaatimuksia ja painotettiin Afrikan oman verotuskyvyn vahvistamista sekä kehitysmaiden äänen kuuntelemista globaalissa veropolitiikassa.

Pandemian torjunta edellyttää pääsyä internetin välittämään faktapohjaiseen tietoon. Miten kuroa digitaalista kuilua heikoimpien kohdalla? Miten puolustaa oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia poikkeusaikoina? Näitä kysymyksiä pohdittiin Freedom online coalition-järjestön kannanottoon pohjautuvassa keskustelussa.

Ruokaturva on yhteiskuntien kehityksen ytimessä ja yksi yhteiskuntarauhan varmistajista, sanoo maaseutukehityksen neuvonantaja Sanna-Liisa Taivalmaa. Kolme kysymystä kehitysyhteistyöstä -sarjassa kysytään asiantuntijoilta heidän työnsä merkityksestä.

Suomen Bagdadin-suurlähetystö on aloittanut toimintansa uudelleen 9. kesäkuuta.

Ulkoministeriön tukemilla kansalaisjärjestöillä on merkittävä ja lisäarvoa tuova rooli naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman edistämisessä. Järjestöjen työ on omiaan varmistamaan, että kehitys tavoittaa myös haavoittuvimmassa asemassa olevat henkilöt, ryhmät ja yhteisöt.

Suomen ja Viron välillä on vertauskuvallinen ”silta”, vuosisatainen tiivis yhteys kahden maan ja kansan välillä, jonka merkitys näkyy erityisesti nyt, kun henkilöliikenne on muutaman kuukauden ajan ollut pysähdyksissä koronakriisin vuoksi.

Koronavirus viivästyttää ilmastoneuvotteluita, mutta globaali murroskohta sisältää myös mahdollisuuksia, pohtii haastattelussa ulkoministeriön uusi ilmastosuurlähettiläs Jan Wahlberg.

Koronakriisissä maailman kehitystavoitteiden merkitys kasvaa entisestään. Suomen vahvuuksia tavoitteiden edistämisessä ovat yhteistyö ja laaja osallistuminen.

Valtioneuvoston uuden ihmisoikeusselonteon valmistelu on käynnistynyt, ja ulkoministeriö pyytää lausuntoja valmistelussa huomioitavista seikoista. Anna lausuntosi ja näkemyksesi 30.6.2020 mennessä lausuntopalvelu.fi:ssä. Ministeriö kannustaa myös yksittäisiä kansalaisia kertomaan näkemyksistään.

Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 29. toukokuuta määrännyt uudet suurlähettiläät Addis Abebaan, Canberraan ja Nur-Sultaniin.

Puhdas vesi ja käsihygienia ovat keskeisiä koronaviruksen leviämisen ehkäisemisessä. Suomen ja EU:n tukema Kaukolännen vesivarainhoitohanke parantaa veden ja sanitaation saatavuutta Nepalin syrjäseuduilla – pandemiankin keskellä.

Ulkoministeriö järjestää syksyllä 2020 journalisteille tarkoitetun kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön perehtymisohjelman. Syys-marraskuussa toteutettava Kehitysakatemia 2020 paneutuu ajankohtaiseen monenkeskiseen yhteistyöhön. Hakukierros on auki 29.5.–18.6.2020.

Koronakriisin johdosta toteutetut ulkoministeriön kotiutuslennot ovat päättyneet. Lentoja toteutettiin yhteensä 16, joilla Suomeen tai Suomen kautta omaan kotimaahansa Euroopassa palasi yhteensä 3227 matkailijaa. Lennoilla olleista matkustajista n. 2000 oli Suomeen palanneita matkailijoita.

Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi 26.5. Venezuelan muuttoliikekriisin tukilupauskonferenssissa Suomen myöntävän 200 000 euron lisärahoituksen Kolumbiassa elävien venezuelalaispakolaisten tueksi. Tuki ohjataan Latinalaisen Amerikan kehityspankin kautta.

Kriisinhallintaan osallistuvat naiset ja miehet tekevät sotilas- ja siviilikriisinhallinnassa poikkeuksellisen tärkeää työtä tänä poikkeuksellisena aikana, jota nyt elämme. Kansainvälinen kriisinhallinta on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Toukokuun lopussa, 29.5., vietetään myös kansainvälistä YK:n rauhanturvaajien päivää.

Suomen osaaminen ja aktiivisuus terveysturvallisuuden edistämiseksi saa tunnustusta WHO:lta ja kansainvälisesti. Maailmanlaajuinen terveysturvallisuusohjelma (GHSA) käynnisti Suomen puheenjohdolla menestykselliset arvioinnit eri maiden varautumisesta terveysuhkiin. Työ jatkuu ja tiivistyy.

Koronavirus ja sen leviäminen muodostavat edelleen suuren globaalin riskin. Pandemian takia tilanne missä tahansa maassa tai alueella voi muuttua äkillisesti ja ennalta-arvaamattomasti.

Kansalaisyhteiskunnalla on ollut merkittävä rooli Suomen kehityksessä. Yhtä lailla järjestöjen työtä tarvitaan kehitysmaissa, sanoo kansalaisyhteiskuntayksikön ylitarkastaja Anu Ala-Rantala. Kolme kysymystä kehitysyhteistyöstä -sarjassa kysytään asiantuntijoilta heidän työnsä merkityksestä.