Uutiset

Tyttöjen ja poikien tasa-arvoinen mahdollisuus koulutukseen liittyy olennaisesti yhteiskunnan kehitykseen ja yksilön mahdollisuuksiin edetä elämässään, pohtii kehityspolitiikan erityisasiantuntija Kati Bhose. Kolme kysymystä kehitysyhteistyöstä -sarjassa kysytään asiantuntijoilta heidän työnsä merkityksestä.

Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea tarkasteli kolmannessa istunnossaan 8.10.2020 Suomen kriisinhallintatoiminnan resursseja suhteessa kansainvälisen kriisinhallinnan tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.

Suomen Afrikka-strategian sidosryhmäkuulemiset käynnistettiin 30. syyskuuta 2020 avoimella verkkotilaisuudella, johon osallistui yli 300 Afrikan ja Suomen suhteiden kehittämisestä kiinnostunutta. Tilaisuuden vahva viesti oli, että Suomen ja Afrikan suhteita on laajennettava kehitysyhteistyöstä poliittiseen ja taloudelliseen yhteistyöhön.

Osana YK:n 75-vuotisjuhlavuotta, ulkoministeriö tukee World Leadership Alliance – Club de Madrid (WLA CdM) ja Crisis Management Initiative (CMI) yhteistyössä 6.-8.10.2020 järjestämää keskustelutilaisuutta Multilateralism, Peace and Security – Strengthening the Rules-Based Multilateral Framework to Sustain Peace

Tasavallan presidentti päätti sivuakkreditoinneista ja valtuutuksesta perjantaina 2. lokakuuta.

”Ilmastonmuutoksen hallinta ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tulee saada osaksi kaikkea poliittista valmistelua ja budjetointia maailmassa”, totesi ulkoministeri Pekka Haavisto YK:n luontohuippukokouksen Suomen puheenvuoron päätteeksi keskiviikkona 30.9. Suomen profiili luonnon monimuotoisuudessa on nyt YK:n yleiskokouksen yhteydessä muutenkin korkea: Suomi liittyi viikon alussa 28.9. presidentti Sauli Niinistön johdolla vapaaehtoiseen Leaders’ Pledge For Nature -sitoutumukseen luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Ulkoministeri Haavisto puhui luonnon monimuotoisuudesta myös WWF:n sivutapahtumassa 28.9.

Hakukierros suomalaisten YK-taustaisten kansalaisjärjestöjen toiminta-avustuksille vuosille 2021–2022 on käynnissä 30. syyskuuta - 16. marraskuuta 2020. Myönnettävä tuki on osa kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyöhön suunniteltua kehitysyhteistyömäärärahaa.

Haku suomalaisten kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatushankkeille vuosina 2021–2022 on käynnissä 30. syyskuuta – 16. marraskuuta 2020.

Euroopan komissio tarjoaa jäsenmaille teknistä tukea, jolla edistetään mm. kestävää taloudellista kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Tukea on tähän asti tarjottu rakenneuudistusten tukiohjelmasta (SRSP), joka muuttuu uudella rahoituskehyskaudella teknisen tuen ohjelmaksi (Technical Support Instrument, TSI). Uuden TSI-asetuksen hyväksymisprosessi on loppusuoralla. Vuoden 2021 hankehakukierros on nyt avattu. Kansallinen määräaika hakemusten jättämiselle on 28.10.2020.

Suomen Afrikka-strategian sidosryhmäkuulemiset käynnistetään 30.9. klo 13-14.30 kaikille avoimessa verkkotilaisuudessa.

Suomi ja Ruotsi ovat liittyneet Instexiin (Instrument in Support of Trade Exchanges) tiistaina 22. syyskuuta 2020, kuten ilmoitimme neljän muun samanmielisen maan kanssa yhteisessä julkilausumassa 29. marraskuuta 2019.

Globaalit ongelmat vaativat globaalia yhteistyötä: 75-vuotiasta YK:ta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Koronapandemian vuoksi YK:n yleiskokouksen korkean tason viikko sekä YK:n 75-vuotisjuhlaistunto järjestetään tänä vuonna pääosin virtuaalisesti. Korkean tason tapahtumat jakautuvat kahden viikon ajalle.

Oletko ulkosuhteiden alan asiantuntija? Kiinnostaisiko sinua edistää Euroopan unionin arvoja ja intressejä maailmalla? Euroopan unioni hakee nyt palvelukseensa asiantuntijoita työskentelemään pääasiassa Euroopan ulkosuhdehallinnossa. Haku on parhaillaan käynnissä 13. lokakuuta saakka.

Finland Promotion Boardin HÄN-kampanja voitti Vuoden Huippujen Grand Prix -pääpalkinnon sekä parhaan tekstin Kultahuipun.

Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 18. syyskuuta määrännyt yhden uuden suurlähettilään, sivuakkreditoinnin ja valtuutuksen kansainväliseen järjestöön.

Kestävän kehityksen tavoitteet vuodelle 2030 ovat positiivinen esimerkki siitä, mitä maailma voi yhdessä saada aikaan. Syyskuussa aihe on esillä YK:ssa ja some-vaikuttajan kanavilla.

Eurooppalaisen siviilikriisinhallinnan osaamiskeskuksen avajaiset pidettiin tänään Berliinissä. Saksan ulkoministeri Heiko Maasin isännöimiin avajaisiin osallistui ulkoministeriöstä poliittinen valtiosihteeri Johanna Sumuvuori. Keskuksen tarkoituksena on edistää kansainvälisten konfliktien ratkaisuja siviilikriisinhallinnan keinoin.

Oikeudenmukaiset lait eivät yksin takaa ihmisoikeuksien toteutumista. Tarvitaan myös valveutuneita ja aktiivisia kansalaisia, jotka vaativat oikeuksiaan. Kenialaisen Owinouhurun slummiyhteisön esimerkki osoittaa ruohonjuuritason kehitysyhteistyön merkityksen toimivan kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa.

Ulkoministeriö järjestää syys-lokakuussa 2020 toimittajille suunnatun kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön perehdytysohjelman, johon valittiin hakemusten perusteella kahdeksan journalistia.

Suomen tulli oli mukana kehittämässä Georgian tullihallintoa kaksivuotisella Twinning-hankkeella. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen hanke, johon sovellettiin vuoden 2017 Twinning-käsikirjaa. ”Asiantuntijoille Twinning on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja saada samalla arvokasta kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä”, toteaa hanketta Tbilisissä koordinoinut Tullin päälakimies Arto Lillman.

Demokraattinen järjestelmä ei pysy yllä itsestään, ja sen edistämisessä pelkkä puhe ei riitä, sanoo kehityspolitiikan neuvonantaja Johanna Jokinen-Gavidia. Kolme kysymystä kehitysyhteistyöstä -sarjassa kysytään asiantuntijoilta heidän työnsä merkityksestä.

Valtioneuvosto linjasi 11. syyskuuta rajaliikenteen rajoitusten muutoksista, jotka tulevat voimaan 19. syyskuuta. Maahantulon rajoitukset poistuvat Suomen ja Islannin, Liechtensteinin, Norjan, Puolan, Ruotsin, Saksan ja Kyproksen väliltä, sekä Australian, Kanadan ja Japanin asukkailta, jotka matkustavat kotimaastaan Suomeen. Maahantulon rajoitukset otetaan uudestaan käyttöön Suomen ja Italian ja Unkarin välille.

Valtioneuvosto on nimittänyt istunnossaan 10. syyskuuta uuden Afrikan ja Lähi-idän osaston apulaisosastopäällikön.

Ulkoministeriö on myöntänyt 200 000 euroa valtionavustusta kansalaisyhteiskunnan osallistumisen koordinointiin marraskuussa järjestettävässä 2020 Afganistan-konferenssissa. Avustus myönnettiin British and Irish Agencies Afghanistan Groupin (BAAG) yhteistyössä Civil Society Working Committeen (CSWC) kanssa tekemälle työlle tämän tavoitteen eteen.

Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea tarkasteli suomalaisen kriisinhallinnan toimintaympäristön muutostekijöitä toisessa istunnossaan eduskunnassa 9.9.2020. Komitean keskustelun pohjana oli selvitys, jonka on laatinut dosentti Teemu Tammikko.

Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia ja kuuluvat kaikille. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopistealue. Suomi edistää sateenkaari-ihmisten oikeuksia maailmalla sekä aktiivisen poliittisen toiminnan että taloudellisen tuen kautta.

Ulkoministeriö avaa 30. syyskuuta 2020 hakukierroksen suomalaisten kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatushankkeille vuosille 2021–2022. Haku on käynnissä 16. marraskuuta 2020 asti. Haun yhteydessä avataan myös kohdennettu toiminta-avustusten hakukierros YK-taustaisille suomalaisille kansalaisjärjestöille. Hakuilmoitus sisältäen mm. haun kriteerit julkaistaan syyskuun lopulla. Myönnettävä tuki on osa kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyöhön suunniteltua kehitysyhteistyömäärärahaa.

Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon valmistelut ovat käynnistyneet. Viimeistään keväällä 2021 valmistuvaa selontekoa valmistellaan kuulemalla laajasti eri tahoja. 

Olemme koonneet tähän usein kysyttyjä kysymyksiä matkustamisesta ja koronaviruksesta sekä vastaukset niihin.

Euroopan komissio on valinnut Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen Twinning-hankkeen yhdeksi viime vuoden Twinning-menestystarinoista. Hanke toteutettiin Azerbaidzhanissa vuosina 2016–2019 ja Suomen lisäksi siinä olivat EU-jäsenmaista mukana Itävalta sekä Latvia. Komissio myöntää vuosittain vain muutaman vastaavan tunnustuksen.

Ulkoministeriö on antanut asetuksen ulkoasianhallinnon suoritteiden maksuista vuosina 2020—2022. Uusi maksuasetus korvaa vanhan ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen (377/2014). Uusi asetus tulee voimaan 1.9.2020 ja on voimassa 31.12.2022 saakka.

Valtioneuvosto määräsi kaksi uutta nimitystä torstaina 27. elokuuta. Valtioneuvosto nimitti lähetystöneuvos Soili Kangaskorven ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan 1.9.2020 lukien ja määräsi hänet ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osaston apulaisosastopäällikön tehtävään määräajaksi 1.9.2020-31.8.2024.

Suomi jatkaa tukeaan YK:n väestörahaston Unfpan hankkeelle Myanmarissa. Hanke edistää naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista konfliktialueilla. Suomen tuki hankkeelle vuosina 2020–2022 on neljä miljoonaa euroa.

Suomen ulkomaanedustustojen päälliköt kokoontuivat tällä kertaa virtuaalisesti. Löydät 24.–26. elokuuta järjestetyn tapahtuman suorat verkkolähetykset, videotallenteet, uutiset ja puheet koottuna tästä jutusta.

Valtioneuvosto linjasi neuvottelussaan 18.8. rajaliikennettä koskevien rajoitusten ja matkustussuositusten muutoksista. Sisä- ja ulkorajaliikenteen rajoituksia palautetaan epidemiologiseen arvioon perustuen. Sisärajavalvonta palautetaan Suomen ja Islannin, Kreikan, Maltan, Saksan, Norjan ja Tanskan väliseen liikenteeseen. Ulkorajaliikenteen rajoitukset palautetaan Irlannista, Kyprokselta ja San Marinosta Suomeen saapuvalle liikenteelle sekä Japanin asukkaille Japanista Suomeen saapuvassa liikenteessä.

Turun Eurooppa-foorumi järjestetään 27.–28. elokuuta teemalla ”Suomi 25 vuotta EU:ssa”. Tapahtumassa pohditaan Suomen tämän hetkistä ja tulevaa roolia Euroopassa ja Euroopan unionissa. Foorumi järjestetään kolmatta kertaa, ja sen ohjelmaa on mahdollista seurata verkon välityksellä. Ulkoministeriö on mukana tapahtumajärjestäjänä.

19.8. vietetään kansainvälistä humanitaarisen avun päivää. Avustustyöntekijät kolmesta Suomen tukemasta järjestöstä kertovat, mikä heitä motivoi ja meneekö apu perille.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti maahantulon rajoitusten muutokset tulivat voimaan 10.8.2020. Siltä osin kuin ulkorajavalvonta jatkuu, sallittuja maahantuloperusteita ovat Suomessa tai muussa EU- tai Schengen-valtiossa asuvien paluu ja muu välttämätön syy. Nyt 10.8 alkaen myös vakiintunut parisuhde katsotaan sellaiseksi välttämättömäksi syyksi maahantulolle, jonka perusteella viisumia voi hakea.

Suomen Yangonin-suurlähetystö on aloittanut toimintansa uudelleen 16. elokuuta 2020.

Koronapandemian vuoksi lapset ja nuoret eri puolilla maailmaa jäävät ilman opetusta. Suomi tukee kehitysyhteistyön kumppanimaissa opetuksen järjestämistä poikkeusoloissa.

Suomen Etiopian-suurlähetystössä opetussektorin erityisasiantuntijana toimiva Sai Väyrynen työskentelee sen eteen, että jokainen voisi toteuttaa oikeuttaan oppia. Kolme kysymystä kehitysyhteistyöstä -sarjassa kysytään asiantuntijoilta heidän työnsä merkityksestä.

Suomi tukee 6.8.2020 tehdyllä tuoreella päätöksellä Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) operaatiota Libanonissa miljoonalla eurolla. Operaatio kohdistuu mm. veteen, terveyteen ja ruokaturvaan. Operaation kautta tuetaan mm. paikallisia sairaaloita Beirutissa materiaaliavulla.

Valtioneuvosto päätti 6.8. istunnossaan rajaliikennettä koskevien rajoitusten ja matkustussuositusten muutoksista. Rajavalvonta palautetaan Suomen ja Alankomaiden, Andorran sekä Belgian välille. Ulkomailta palaavien tulee huomioida THL:n karanteeniohjeistus.

Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 7. elokuuta määrännyt uuden suurlähettilään Pretoriaan ja sivuakkreditoinnin.

Valtioneuvosto määräsi torstaina 6. elokuuta ulkoministeriön henkilöstöjohtajaksi Kirsti Pohjankukan.

Suomen kehitysyhteistyövaroilla tuetaan koulutuksen saavutettavuutta sekä Renamon sotilaiden aseistariisuntaa ja paluuta siviilielämään rauhansopimuksen mukaisesti.

Libanonin pääkaupungissa Beirutissa satama-alueella tapahtui erittäin voimakas räjähdys tiistai-iltana Suomen aikaa. Räjähdyksessä on tämänhetkisten tietojen mukaan kuollut yli sata ihmistä ja tuhansia loukkaantunut.

Suomen hallitus on tehnyt päätöksen, että vuonna 2020 Suomeen voi saapua 3 000 luonnonmarjapoimijaa Thaimaasta. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto on jakanut tämän kiintiön luonnonmarjanpoimijoita kutsuville yrityksille. Suomen Bangkokin-edustusto ottaa tällä hetkellä vastaan ja käsittelee ainoastaan mainitun yrityskiintiön mukaisia Schengen-viisumihakemuksia.

Tänään pidetyssä neljännessä korkeiden virkamiesten kokouksessa Afganistanin hallitus ja kansainvälisen yhteisön edustajat päättivät kaksipäiväiset neuvottelut, joissa keskusteltiin Afganistanin tulevaisuuden haasteista, kehityksen ja rauhan mahdollisuuksista sekä hallituksen tulevaisuuden visiosta, suunnitelmasta ja strategiasta vuoteen 2025. Kokoukseen osallistui korkea-arvoisia virkamiehiä yli 40 maasta ja kansainvälisestä järjestöstä, Afganistanin hallituksen ministereitä ja virkamiehiä, sekä yhteiskunnan ja yksityissektorin edustajia.

Valtioneuvosto päätti 23.7. istunnossaan rajaliikennettä koskevien rajoitusten ja matkustussuositusten muutoksista. Rajavalvonta palautetaan Suomen ja Itävallan, Slovenian ja Sveitsin välille. Tietyistä Euroopan ulkopuolisista maista sallitaan kaikki liikenne. Ulkomailta palaavien tulee huomioida THL:n karanteeniohjeistus.