Uutiset

Neuvottelut EU:n liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen alkavat maaliskuussa 2020 Strasbourgissa. Asia eteni Suomen EU-puheenjohtajakaudella tänä syksynä, kun EU:n neuvosto antoi lokakuussa täydentävät neuvotteluohjeet EU:n neuvottelijana toimivalle komissiolle ja vahvisti EU:n valmiuden palata takaisin neuvottelupöytään Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuolten kanssa.

Business Finlandin ja ulkoministeriön innovaatiotukiohjelma päättyy vuoden 2019 lopussa. On aika tarkastella, mitä ohjelmasta on jäänyt käteen ja kuinka innovaatiotukea voisi kehittää eteenpäin.

EU-puheenjohtajakausi on merkinnyt täysiä kalentereita ja vaikuttamisen mahdollisuuksia myös UM:ssä. Suurin käytännön työ on tehty Suomen EU-edustustossa Brysselissä, mutta puheenjohtajamaan viestejä ovat vieneet eteenpäin myös Suomen edustustot maailmalla.

Keskeinen tavoite Suomen EU-puheenjohtajakaudella on ollut tehdä Euroopan unionista globaali ilmastojohtaja. Ulkomailla Suomella on 90 edustustoa, jotka ovat tarttuneet tähän haasteeseen. Edustustot ovat tehneet monenlaista työtä ilmaston eteen poliittisesta vaikuttamisesta aina arjen ympäristöystävällisempiin valintoihin.

Kehityspolitiikan tutkija ja asiantuntija, taloustieteen tohtori Ritva Reinikka, on nimitetty kehitystaloustieteen työelämäprofessoriksi. Professuuri on osin rahoitettu kehitysyhteistyövaroin ja sen sijaintipaikkana on Helsinki Graduate School of Economics.

Aseelliset konfliktit voivat aiheuttaa suurta tuhoa ympäristölle: Kuwaitissa sytytettiin öljylähteitä palamaan, Syyrian sodassa on tuhottu kemiallisia aineita käsitteleviä tehtaita ja Kolumbiassa suojeltuja metsiä. Ympäristön tuhoamista voidaan käyttää sodankäynnin menetelmänä, mutta aseellisten konfliktien välittömät ympäristövaikutukset ovat vain jäävuoren huippu.

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistäminen on yksi linjauksen keskeisistä teemoista. Suomelle on tärkeää myös ylläpitää ihmisten toimintamahdollisuuksia pitkittyneissä kriiseissä.

Aasia-Eurooppa-kokous tuo joulukuussa yhteen 51 maan ulkoministerit kahdelta mantereelta. ASEM-maat vastaavat yhdessä yli puolesta maailman väestöstä ja kaupasta. ASEM on hyvä paikka hakea yhteisiä ratkaisuja globaalien ongelmien kuten ilmastonmuutoksen ratkaisuun.

Euroopan unioni edistää lähialueidensa kehitystä eri tavoin. Yksi käytössä olevista rahoitusinstrumenteista on lyhytkestoisen teknisen tuen ohjelma TAIEX, jolla tuetaan julkisen hallinnon ja lainsäädännön kehittämistä sekä uudistamista kumppanimaissa. TAIEX tavoittaa vuosittain noin 25 000 – 30 000 virkamiestä.

Kansainvälinen ihmisoikeuksien päivä 10.12.2019

Suomen suurlähetystö Irakin pääkaupungissa Bagdadissa on aloittanut toimintansa uudelleen lähes 29 vuoden tauon jälkeen. Suurlähettiläs Vesa Häkkinen luovutti valtuuskirjeensä Irakin presidentille Barham Salihille 9. joulukuuta.

​​​​​​​Alivaltiosihteeri Pekka Puustinen kertoo hallinnosta vastaavan virkamiesjohdon käsityksen siitä, mistä on kysymys, mikä on meidän roolimme, ja mitä tämä kaikki merkitsee meille työyhteisönä.

Ulkoministerin vastaus

Ulkoministeriö järjestää Euroopan komission kanssa EU:n itäisten kumppanimaiden joukkoviestintää koskevan tapahtuman Stronger Together – Eastern Partnership Media Conference Helsingissä 11.–12. joulukuuta osana Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmaa. Tapahtuman tavoitteena on tukea EU:n itäisen kumppanuuden politiikkaa sekä kumppanimaiden uudistuksia, kansalaisyhteiskuntaa ja yhteiskuntien kestokykyä.

Hakukierros suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeille vuosille 2021–2024 avataan 31. tammikuuta 2020. Hakemusten määräaika on maaliskuun 2020 lopussa.

Joulukuun ensimmäisenä päivänä tulee kuluneeksi 60 vuotta Etelämanner-sopimuksen allekirjoituksesta. Sopimusta edeltäneinä 1900-luvun alun vuosikymmeninä seitsemän maata eli Argentiina, Australia, Chile, Iso-Britannia, Norja, Ranska ja Uusi-Seelanti olivat kukin tehneet aluevaatimuksen johonkin Etelämantereen osaan. Vaatimukset koskevat osin samoja alueita.

Suomi on yhdessä Belgian, Tanskan, Alankomaiden, Norjan ja Ruotsin kanssa ilmoittanut perjantaina 29.11.2019 liittyvänsä EU:n ja Iranin välisen kaupan maksujärjestelmään Instexiin.

Ilmastonmuutoksen torjumisessa kestävä arktinen ja antarktinen politiikka ovat tärkeässä roolissa. Arktinen ja antarktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki kertoo Kestävää ulkopolitiikkaa –sarjan seitsemännessä jaksossa Suomen kylmien olosuhteiden asiantuntemuksesta ja aktiivisesta roolista polaaristen alueiden politiikassa. Arktiset asiat ovat esillä myös Finlandia-talolla 29.marraskuuta järjestettävässä A Clean and Global North -tapahtumassa.

Suomi ja Viro ryhtyvät kehittämään Albanian turvallisuusakatemiaa kaksivuotisella Twinning-hankkeella. Hankkeella tuetaan turvallisuusakatemian edellytyksiä tarjota laadukasta turvallisuusalan koulutusta sekä toteuttaa tutkimustoimintaa. Suomen ja Viron yhteinen tarjous voitti hankkeesta järjestetyn tarjouskilpailun.

Suomen ulkopolitiikan tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien toteutumista. Miten tasa-arvo toteutuu tänä päivänä? Haastattelussa tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.

Ulkoministeriön oikeuspalvelu sai EU-puheenjohtajakaudeksi melkoisen lottorivin: seitsemän EU-työryhmän puheenjohtajuus, lisänumerona oikeusministeriön kanssa yhdessä hoidettava perusoikeustyöryhmä sekä jokerina vielä ympäristöministeriön alainen oikeudellisten neuvonantajien ilmastotyöryhmä.

Afrikan maat ovat kasvattaneet näkyvyyttään kansainvälisen yhteisön silmissä merkittävästi viime vuosina. Kehityskulku näkyy myös uuden komission ulkosuhteiden ja Suomen ulkopolitiikan painopistealueissa. Kestävää ulkopolitiikkaa -sarjan viidennessä jaksossa Afrikka-politiikka -tiimin vetäjä Maria Kurikkala valottaa kiinnostuksen taustalla olevia syitä.

Suomen EU-puheenjohtajakaudella kauppapolitiikan syksyä ovat hallinneet monenvälisen kauppajärjestelmän kriisi, Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota ja EU:n laajan kauppa-agendan edistäminen. Mitä ajankohtaista kauppapolitiikan saralla tapahtuu seuraavaksi? Kestävää ulkopolitiikkaa –sarjan neljännessä jaksossa haastattelussa kauppapolitiikan yksikön päällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa.

Suomen Punainen Risti järjesti 14.11. yhteistyössä Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja ulkoministeriön kanssa poikkitieteellisen seminaarin ”Juridiikan ihmisyys tänään ja huomenna” Geneven sopimusten 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Suomi tunnetaan maailmalla ihmisoikeuksien, tasa-arvon, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteiden edistäjänä. Miten rauhanvälitys näkyy Suomen ulkosuhteiden hoidossa? Kestävää ulkopolitiikkaa –sarjan kolmannessa jaksossa haastattelussa ulkoministeri Pekka Haavisto.

Suomen kaikki viisumeja myöntävät edustustot ja organisaatiot mukaan lukien rajavartiolaitos, tulli ja poliisi ovat ryhtyneet käyttämään uutta EU:n viisumitarraa 11.11.2019

Edistys seksuaali- ja lisääntymisterveydessä ja -oikeuksissa on yhä hidasta 25 vuotta Kairon uraauurtavan toimintaohjelman jälkeen.

Ulkoministeriö ilmoittaa, että Etelämanner-sopimuksen sihteeristö hakee raportoijia (ml. ns. trainee-raportoijat) Helsingissä 25.5. - 4.6.2020 järjestettävään Etelämanner-sopimuksen konsultatiivikokoukseen (Antartic Treaty Consultative Meeting, ATCM). Raportoijien tehtävänä on sihteeristön ohjauksessa kirjata kokouspuheenvuoroja ja raportoida konsultatiivikokouksessa käytävistä keskusteluista. Hakijoilta edellytetään muun muassa Etelämanner-sopimusjärjestelmän vankkaa tuntemusta sekä erinomaista suullista ja kirjallista englanninkielen taitoa.

Suomen ja Nepalin kahdenvälinen kehitysyhteistyöhanke on päättynyt erinomaisin tuloksin. Kymmenessä vuodessa Länsi-Nepalin maaseudulla puhtaan juomaveden saatavuus, sanitaatio ja hygienia ovat parantuneet huomattavasti. Lisäksi naisten vaikutusmahdollisuudet lisääntyivät kyläyhteisöissä.

Pohjoismaiden kehitysyhteistyöministerien yhteinen kirjoitus Nairobin väestö- ja kehityskonferenssin alla puolustaa seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia.

Ranskan ja Suomen yhteinen tarjous on voittanut Twinning-hankekilpailun Algeriassa. Kaksivuotisella hankkeella vahvistetaan Algerian ilmatieteen laitoksen tiedontuotantoa sekä edistetään uusien palveluiden kehittämistä. Suomesta hankkeessa on mukana Ilmatieteen laitos.

Kestävää ulkopolitiikkaa –sarjan toisessa jaksossa Suomen edustaja Brysselissä kokoontuvassa EU:n poliittisten- ja turvallisuusasioiden komiteassa, suurlähettiläs Hanna Lehtinen kertoo EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kuulumiset.

Team Finland -verkoston uusi strategia tarjoaa tukevan selkänojan suomalaisten yritysten auttamiselle Suomessa ja kohdemarkkinoilla. Strategian ja sen toimeenpanon punainen lanka on tuottaa lisäarvoa suomalaisille yrityksille, jotka tavoittelevat vientinsä kasvattamista ja toimintansa kansainvälistämistä.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari vierailee Qatarissa 5.–6.11.2019. Ministeri tapaa valtionjohtoa ja vierailee Dohassa toimivassa suomalais-kansainvälisessä koulussa. Matkan tavoitteena on tuoda esiin Suomen korkeaa osaamista energia-, teknologia- ja koulutussektoreilla sekä luoda pohjaa kaupallisen yhteistyön vahvistumiselle.

Uudistettu ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen EU-perusteos julkaistiin Helsingin Kirjamessuilla. Toimittaja Heli Satulin kirjoittama teos tarjoaa lukijalleen kattavan katsauksen EU:n perusasioihin sekä ajankohtaisiin tapahtumiin.

Vierailun aikana käytiin kahdenväliset neuvottelut Ukrainan ulkoministerin Vadym Prystaikon kanssa.

Ulkoministeriö avaa haettavaksi valtionavustukset valtion vuoden 2020 talousarvioesityksen momentille 24.90.50 (Eräät valtionavut). Hakukierros on auki 2.-22.11.2019

Haku hallintouralle tähtäävään koulutusohjelmaan (Halku) on alkanut 1.11.2019. Hakuaikaa Valtiolle.fi:ssä on 25.11.2019 klo 16.15 asti. Uudistettu koulutusohjelma alkaa 18.5.2020.

Valtionavustusten haku Eurooppa-tiedottamiseen on avattu kansalaisjärjestöille. Avustusten tavoitteena on EU-tietouden lisääminen. Haku jatkuu 5. joulukuuta 2019 saakka.

Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 25. lokakuuta määrännyt uuden päällikön New Delhiin ja kaksi sivuakkreditointia.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM ja kansainvälisen siirtolaispolitiikan kehittämiskeskus ICMPD ovat Suomelle tärkeitä yhteistyökumppaneita.