Uutiset

Valtionneuvoston syyskuisen päätöksen mukaisesti maahantulon rajoituksista voidaan luopua Suomen ja sellaisten EU- ja Schengen-maiden sekä EU-neuvoston määrittelemien ns. vihreän listan maiden välisessä liikenteessä, joissa uusien tapausten ilmaantuvuus on enintään 25 uutta tautitapausta 100 000:ta henkilöä kohden edellisen 14 päivän aikana. Valtioneuvosto tarkastelee maiden tilannetta viikoittain. Mahdolliset muutokset päivitämme jatkossa tähän uutiseen.

On vanhanaikainen ajatus, että Afrikan tukeminen veroasioissa vaatisi rahan lähettämistä järjestöille Washingtoniin tai Pariisiin. Suora yhteistyö Afrikan maiden ja asiantuntijajärjestöjen kanssa voi olla paljon tehokkaampaa, sanoo UM:n Verotus ja kehitys –toimintaohjelman koordinaattori Timo Voipio. Kolme kysymystä kehitysyhteistyöstä -sarjassa kysytään asiantuntijoilta heidän työnsä merkityksestä.

Arkistoala myönsi kunniamaininnan ulkoministeriön viime vuonna toteuttamalle hankkeelle, jossa vuosien 1918–1945 lähetystöraportit vietiin verkkoon.

Valtionavustusten haku Eurooppa-tiedottamiseen on avattu kansalaisjärjestöille. Avustusten tavoitteena on EU-tietouden lisääminen. Haku jatkuu 4. joulukuuta 2020 saakka.

Ulkoministeriö avaa haettavaksi valtionavustukset valtion vuoden 2021 talousarvioesityksen momentille 24.90.50 (Eräät valtionavut). Hakukierros on auki 31.10.-20.11.2020.

Miten Suomi voi tukea EU:n Afrikka-politiikan tavoitteita? Millaisia mahdollisuuksia EU:n Afrikka-kumppanuus ja –instrumentit tarjoavat suomalaistoimijoille? Mitä osaamista EU:n ja Afrikan kumppanuuden toimeenpanossa tarvitaan? EU:n ja Suomen strategioiden yhtymäkohdista ja EU:n Afrikka-kumppanuuden Suomelle ja suomalaistoimijoille tarjoamista mahdollisuuksista keskustellaan torstaina 5.11. Mukana keskustelussa ovat komissaari Jutta Urpilainen, ulkoministeri Pekka Haavisto sekä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Valtioneuvosto on hyväksynyt tänään 29.10.2020 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja antanut sen eduskunnan käsiteltäväksi. Hallituskausittain laadittavassa selonteossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja määritellään Suomen toiminnan tavoitteet ja painopisteet lähivuosille. Ulkoministeri Pekka Haavisto pitää tärkeänä, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalla vahvistetaan Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia tilanteessa, jossa toimintaympäristömme on voimakkaassa muutoksessa. ”Globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos ja pandemiat vaativat yhteistä vastuunkantoa. Yhteisiä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin voidaan hakea tehokkaasti vain sääntöpohjaisessa kansainvälisessä järjestelmässä.”

ISO 27001 –sertifikaattia varten arvioitiin ulkoministeriön tietoturva- ja riskienhallintakäytäntöjä mm. johtamisen, tietojärjestelmien, arjen työn, dokumentoinnin ja jatkuvan kehittämisen kannalta.

Suojeluvastuu on viimesijainen käytettävissä oleva keino, kun valtio epäonnistuu väestönsä suojelulta laajamittaisia julmuusrikoksia vastaan. Se perustuu Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen vuonna 2005 hyväksymään poliittiseen sitoumukseen kansanmurhien, sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan olevien rikosten estämiseksi. Ulkoministeriön julkaisu Suomi ja suojeluvastuu – Viisitoista vuotta suojeluvastuuperiaatteen hyväksymisestä perustuu vuonna 2016 hyväksyttyyn suojeluvastuulinjaukseen. Julkaisun kirjoitustyöstä on vastannut Suomen kansallisena yhdyshenkilönä maailmanlaajuisessa suojeluvastuuverkostossa toimiva suurlähettiläs Marja Lehto.

Hakukierros suomalaisten kansalaisjärjestöjen ohjelmamuotoiseen kehitysyhteistyöhön vuosille 2022–2025 on käynnissä avustuskelpoisuuden hakemisen osalta 28.10.2020–30.11.2020.

Suomalaisdiplomaatti Kai Sauerin aloitteesta järjestetty juoksu juhlisti YK:n turvallisuusneuvoston 1325-päätöslauselman pyöreitä vuosia.

Koronaviruspandemia on viime keväästä alkaen asettanut käynnissä olevat Twinning-hankkeet uuteen tilanteeseen, jossa toimintaa on pitänyt siirtää digikanaviin ja suunnitella kokonaan uudelleen. Monissa tapauksissa korona on johtanut myös hankkeiden väliaikaisiin keskeyttämisiin. Yksi tällaisista esimerkeistä on Moldovassa jatkuva koulutusalan Twinning-hanke, jota Suomi toteuttaa yhdessä Viron ja Liettuan kanssa.

Tasavallan presidentti on esittelyssään torstaina 22. lokakuuta määrännyt uuden suurlähettilään Sofiaan ja antanut valtuutuksen toimia myös Armeniassa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto ja kehitysyhteistyö-ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari pitivät 21. lokakuuta kansalaisjärjestöille kuulemistilaisuuden Suomen YK-politiikan tavoitteista ja painopisteistä YK:n yleiskokouksen 75. istuntokaudella. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi tilaisuus järjestettiin poikkeuksellisesti virtuaalisena kokouksena.

Valtioneuvosto määräsi torstaina 22. lokakuuta uuden apulaisosastopäällikön Afrikan ja Lähi-idän osastolle

Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 16. lokakuuta määrännyt uuden kiertävän suurlähettilään ja sivuakkreditointeja.

Nepalin Kaukolännessä ruokaturva on kohentunut huomattavasti Suomen ja EU:n tukeman vesivarainhankkeen myötä. Kastelu ja uudet keinot viljelyssä ovat monipuolistaneet ruoantuotantoa ja nostaneet satomääriä. Hankealueen piirissä olevat kunnat kuuluvat Nepalin syrjäisimpiin, kuivimpiin ja köyhimpiin alueisiin.

Kyberympäristö on maailmanlaajuinen tietojärjestelmien kokonaisuus, jossa sähköisessä muodossa olevaa tietoa käsitellään tietotekniikan avulla. Kyberympäristön erityispiirteet voivat herättää kysymyksiä joidenkin kansainvälisten säännösten käytännön soveltamiseen liittyen. Tämän vuoksi tarvitaan tiivistä kansainvälistä yhteistyötä ja näkemysten vaihtoa siitä, miten kansainvälinen oikeus tietyissä kysymyksissä sääntelee informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden käyttöä valtioiden toimesta. Siksi Suomi nyt liittyy niiden valtioiden joukkoon, jotka ovat tuoneet julki kantojansa kansainvälisestä oikeudesta kyberympäristössä.

Valtioneuvosto määräsi kaksi uutta tehtävää ulkoministeriöön torstaina 15. lokakuuta.

Tyttöjen ja poikien tasa-arvoinen mahdollisuus koulutukseen liittyy olennaisesti yhteiskunnan kehitykseen ja yksilön mahdollisuuksiin edetä elämässään, pohtii kehityspolitiikan erityisasiantuntija Kati Bhose. Kolme kysymystä kehitysyhteistyöstä -sarjassa kysytään asiantuntijoilta heidän työnsä merkityksestä.

Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea tarkasteli kolmannessa istunnossaan 8.10.2020 Suomen kriisinhallintatoiminnan resursseja suhteessa kansainvälisen kriisinhallinnan tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.

Suomen Afrikka-strategian sidosryhmäkuulemiset käynnistettiin 30. syyskuuta 2020 avoimella verkkotilaisuudella, johon osallistui yli 300 Afrikan ja Suomen suhteiden kehittämisestä kiinnostunutta. Tilaisuuden vahva viesti oli, että Suomen ja Afrikan suhteita on laajennettava kehitysyhteistyöstä poliittiseen ja taloudelliseen yhteistyöhön.

Osana YK:n 75-vuotisjuhlavuotta, ulkoministeriö tukee World Leadership Alliance – Club de Madrid (WLA CdM) ja Crisis Management Initiative (CMI) yhteistyössä 6.-8.10.2020 järjestämää keskustelutilaisuutta Multilateralism, Peace and Security – Strengthening the Rules-Based Multilateral Framework to Sustain Peace

Tasavallan presidentti päätti sivuakkreditoinneista ja valtuutuksesta perjantaina 2. lokakuuta.

”Ilmastonmuutoksen hallinta ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tulee saada osaksi kaikkea poliittista valmistelua ja budjetointia maailmassa”, totesi ulkoministeri Pekka Haavisto YK:n luontohuippukokouksen Suomen puheenvuoron päätteeksi keskiviikkona 30.9. Suomen profiili luonnon monimuotoisuudessa on nyt YK:n yleiskokouksen yhteydessä muutenkin korkea: Suomi liittyi viikon alussa 28.9. presidentti Sauli Niinistön johdolla vapaaehtoiseen Leaders’ Pledge For Nature -sitoutumukseen luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Ulkoministeri Haavisto puhui luonnon monimuotoisuudesta myös WWF:n sivutapahtumassa 28.9.

Hakukierros suomalaisten YK-taustaisten kansalaisjärjestöjen toiminta-avustuksille vuosille 2021–2022 on käynnissä 30. syyskuuta - 16. marraskuuta 2020. Myönnettävä tuki on osa kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyöhön suunniteltua kehitysyhteistyömäärärahaa.

Haku suomalaisten kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatushankkeille vuosina 2021–2022 on käynnissä 30. syyskuuta – 16. marraskuuta 2020.

Viron ulkoministeri Urmas Reinsalu, Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto ja Ruotsin ulkoministeri Ann Linde ovat sopineet, että mikäli M/S Estonian onnettomuudesta saadaan sellaisia merkittäviä uusia tietoja, joista ei ole aikaisemmin raportoitu, Viro, Suomi ja Ruotsi tulevat arvioimaan uudet tiedot yhdessä.

Euroopan komissio tarjoaa jäsenmaille teknistä tukea, jolla edistetään mm. kestävää taloudellista kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Tukea on tähän asti tarjottu rakenneuudistusten tukiohjelmasta (SRSP), joka muuttuu uudella rahoituskehyskaudella teknisen tuen ohjelmaksi (Technical Support Instrument, TSI). Uuden TSI-asetuksen hyväksymisprosessi on loppusuoralla. Vuoden 2021 hankehakukierros on nyt avattu. Kansallinen määräaika hakemusten jättämiselle on 28.10.2020.

Suomen Afrikka-strategian sidosryhmäkuulemiset käynnistetään 30.9. klo 13-14.30 kaikille avoimessa verkkotilaisuudessa.

Suomi ja Ruotsi ovat liittyneet Instexiin (Instrument in Support of Trade Exchanges) tiistaina 22. syyskuuta 2020, kuten ilmoitimme neljän muun samanmielisen maan kanssa yhteisessä julkilausumassa 29. marraskuuta 2019.

Globaalit ongelmat vaativat globaalia yhteistyötä: 75-vuotiasta YK:ta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Koronapandemian vuoksi YK:n yleiskokouksen korkean tason viikko sekä YK:n 75-vuotisjuhlaistunto järjestetään tänä vuonna pääosin virtuaalisesti. Korkean tason tapahtumat jakautuvat kahden viikon ajalle.

Oletko ulkosuhteiden alan asiantuntija? Kiinnostaisiko sinua edistää Euroopan unionin arvoja ja intressejä maailmalla? Euroopan unioni hakee nyt palvelukseensa asiantuntijoita työskentelemään pääasiassa Euroopan ulkosuhdehallinnossa. Haku on parhaillaan käynnissä 13. lokakuuta saakka.

Finland Promotion Boardin HÄN-kampanja voitti Vuoden Huippujen Grand Prix -pääpalkinnon sekä parhaan tekstin Kultahuipun.

Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 18. syyskuuta määrännyt yhden uuden suurlähettilään, sivuakkreditoinnin ja valtuutuksen kansainväliseen järjestöön.

Kestävän kehityksen tavoitteet vuodelle 2030 ovat positiivinen esimerkki siitä, mitä maailma voi yhdessä saada aikaan. Syyskuussa aihe on esillä YK:ssa ja some-vaikuttajan kanavilla.

Eurooppalaisen siviilikriisinhallinnan osaamiskeskuksen avajaiset pidettiin tänään Berliinissä. Saksan ulkoministeri Heiko Maasin isännöimiin avajaisiin osallistui ulkoministeriöstä poliittinen valtiosihteeri Johanna Sumuvuori. Keskuksen tarkoituksena on edistää kansainvälisten konfliktien ratkaisuja siviilikriisinhallinnan keinoin.

Oikeudenmukaiset lait eivät yksin takaa ihmisoikeuksien toteutumista. Tarvitaan myös valveutuneita ja aktiivisia kansalaisia, jotka vaativat oikeuksiaan. Kenialaisen Owinouhurun slummiyhteisön esimerkki osoittaa ruohonjuuritason kehitysyhteistyön merkityksen toimivan kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa.

Ulkoministeriö järjestää syys-lokakuussa 2020 toimittajille suunnatun kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön perehdytysohjelman, johon valittiin hakemusten perusteella kahdeksan journalistia.

Suomen tulli oli mukana kehittämässä Georgian tullihallintoa kaksivuotisella Twinning-hankkeella. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen hanke, johon sovellettiin vuoden 2017 Twinning-käsikirjaa. ”Asiantuntijoille Twinning on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja saada samalla arvokasta kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä”, toteaa hanketta Tbilisissä koordinoinut Tullin päälakimies Arto Lillman.

Demokraattinen järjestelmä ei pysy yllä itsestään, ja sen edistämisessä pelkkä puhe ei riitä, sanoo kehityspolitiikan neuvonantaja Johanna Jokinen-Gavidia. Kolme kysymystä kehitysyhteistyöstä -sarjassa kysytään asiantuntijoilta heidän työnsä merkityksestä.

Valtioneuvosto linjasi 11. syyskuuta rajaliikenteen rajoitusten muutoksista, jotka tulevat voimaan 19. syyskuuta. Maahantulon rajoitukset poistuvat Suomen ja Islannin, Liechtensteinin, Norjan, Puolan, Ruotsin, Saksan ja Kyproksen väliltä, sekä Australian, Kanadan ja Japanin asukkailta, jotka matkustavat kotimaastaan Suomeen. Maahantulon rajoitukset otetaan uudestaan käyttöön Suomen ja Italian ja Unkarin välille.

Valtioneuvosto on nimittänyt istunnossaan 10. syyskuuta uuden Afrikan ja Lähi-idän osaston apulaisosastopäällikön.

Ulkoministeriö on myöntänyt 200 000 euroa valtionavustusta kansalaisyhteiskunnan osallistumisen koordinointiin marraskuussa järjestettävässä 2020 Afganistan-konferenssissa. Avustus myönnettiin British and Irish Agencies Afghanistan Groupin (BAAG) yhteistyössä Civil Society Working Committeen (CSWC) kanssa tekemälle työlle tämän tavoitteen eteen.

Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea tarkasteli suomalaisen kriisinhallinnan toimintaympäristön muutostekijöitä toisessa istunnossaan eduskunnassa 9.9.2020. Komitean keskustelun pohjana oli selvitys, jonka on laatinut dosentti Teemu Tammikko.

Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia ja kuuluvat kaikille. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopistealue. Suomi edistää sateenkaari-ihmisten oikeuksia maailmalla sekä aktiivisen poliittisen toiminnan että taloudellisen tuen kautta.

Ulkoministeriö avaa 30. syyskuuta 2020 hakukierroksen suomalaisten kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatushankkeille vuosille 2021–2022. Haku on käynnissä 16. marraskuuta 2020 asti. Haun yhteydessä avataan myös kohdennettu toiminta-avustusten hakukierros YK-taustaisille suomalaisille kansalaisjärjestöille. Hakuilmoitus sisältäen mm. haun kriteerit julkaistaan syyskuun lopulla. Myönnettävä tuki on osa kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyöhön suunniteltua kehitysyhteistyömäärärahaa.

Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon valmistelut ovat käynnistyneet. Viimeistään keväällä 2021 valmistuvaa selontekoa valmistellaan kuulemalla laajasti eri tahoja. 

Olemme koonneet tähän usein kysyttyjä kysymyksiä matkustamisesta ja koronaviruksesta sekä vastaukset niihin.

Euroopan komissio on valinnut Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen Twinning-hankkeen yhdeksi viime vuoden Twinning-menestystarinoista. Hanke toteutettiin Azerbaidzhanissa vuosina 2016–2019 ja Suomen lisäksi siinä olivat EU-jäsenmaista mukana Itävalta sekä Latvia. Komissio myöntää vuosittain vain muutaman vastaavan tunnustuksen.