Uutiset

Suomen ulkomaan edustoissa maailmalla tehdään töitä Suomen kestävän kasvun ja suomalaisten yritysten kansainvälisten menestysmahdollisuuksien hyväksi.

Euroopan komissio tarjoaa jäsenmaille teknistä tukea, jolla edistetään kestävää taloudellista kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä tuetaan kansallisten elpymissuunnitelmien toteuttamista. Teknisen tuen välineen (Technical Support Instrument, TSI) hankehakukierros on avattu. Kansallinen määräaika hakemusten jättämiselle on 22.10.2021.

Vuonna 2018 alkaneessa hankkeessa on muun muassa koulutettu opettajankouluttajia, tuotettu oppimateriaalia ukrainaa toisena kielenä puhuville sekä kehitetty digitaalista työkalua. Ukrainan hallitus esitti alun perin toiveen yhteistyöstä Suomelle, sillä Suomen osaaminen koulutuskysymyksissä on laajasti arvostettua.

Suomi on julkaissut ensimmäisenä maailmassa kansallisen toimintaohjelman YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus toimeenpanemiseksi. Toimintaohjelma julkaistiin 20. elokuuta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Toimintaohjelmasta ollaan julkaisemassa myös selkokielinen tiivistelmä.

Suomi keskeytti kehitysyhteistyönsä Afganistanissa talebanien valtaannousun myötä. Viimeisen 20 vuoden kehitysyhteistyön tulokset eivät kuitenkaan valu hukkaan, sanoo erityisasiantuntija Merja Mäkelä.

Suomen ulkomaanedustustojen päälliköt kokoontuvat vuosittaiseen tapaamiseensa 23.–25. elokuuta. Koronaviruspandemian vuoksi ulkoministeriö järjestää kokouksen virtuaalisesti, uudistetuissa Merikasarmin tiloissa. Löydät tapahtuman suorat verkkolähetykset, videotallenteet, uutiset ja puheet koottuna tästä jutusta.

Ulkoministeri Pekka Haavisto järjestää 13. elokuuta lehdistötilaisuuden ajankohtaisesta Afganistanin tilanteesta.

Perjantaina 13. elokuuta tasavallan presidentti päätti sivuakkreditoinneista.

Koronapandemian seurauksena koulutustavoitteiden saavuttaminen globaalisti on ottanut 20 vuotta takapakkia. Tilanne on suistanut monen lapsen pois koulusta sekä heikentänyt opetuksen laatua. Suomen opetusalan kehitysyhteistyö pureutuu globaaliin oppimisen kriisiin edistämällä koulutuksen laatua. Erityistä kohderyhmää ovat tytöt ja haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset ja nuoret.

Suomi on JPO- eli YK:n apulaisasiantuntijaohjelman kautta rahoittanut suomalaisia nuoria YK:n alaisiin järjestöihin ja kansainvälisiin rahoitus- ja tutkimuslaitoksiin jo vuodesta 1965. Vastavalittu tuhannes suomalainen apulaisasiantuntija sijoittuu UN Global Pulse –innovaatio-ohjelmaan.

Ulkoministeri Haavisto tapaa Jordanian ulkoministeri Ayman Safadin Helsingissä 3. elokuuta.

Pitkittynyt koronakriisi on aiheuttanut poikkeuksellisen tilanteen matkailuun. Tänä kesänä rajat ovat alkaneet vähitellen avautua ja rokotukset mahdollistavat enenevässä määrin terveysturvallista matkailua. Monet suomalaisetkin suuntaavat ulkomaille lomamatkoille. On kuitenkin syytä muistaa, että koronaviruspandemia on edelleen käynnissä ja useissa suomalaistenkin suosimissa lomakohteissa tartunnat ovat jälleen nousussa. Kaikilla matkoilla on tärkeää olla vastuullinen ja noudattaa terveysturvallisuutta vahvistavia toimia.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puheenjohtajana tämä vuonna toimiva Ruotsin ulkoministeri Ann Linde on nimittänyt suurlähettiläs Mikko Kinnusen Etyjin puheenjohtajan erityisedustajaksi Ukrainaan ja kolmikantaiseen kontaktiryhmään (Special Representative of the OSCE Chairperson-in-Office in Ukraine and in the Trilateral Contact Group). Kinnunen aloittaa tehtävässä 1. elokuuta.

Tasavallan presidentti on määrännyt esittelyssään torstaina 15. heinäkuuta uuden suurlähettilään Kööpenhaminaan ja sivuakkreditoinnit Liechtensteiniin sekä Bosnia ja Hertsegovinaan.

SuomiAreena järjestetään tänä vuonna hybridimuotoisena 12.–16.7. Ulkoministeriö on mukana SuomiAreenassa kahden tapahtuman voimin. Tiistaina 13.7. keskustellaan ilmastoloikasta ja siitä, kenen vastuulla ilmastonmuutoksen hillitseminen on. Keskiviikkona 14.7. järjestettävä pohjoismaisen yhteistyön nykytilaan pureutuva paneelikeskustelu on toteutettu yhteistyössä Pohjoismaisen ministerineuvoston kanssa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto tapasi Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlun Helsingissä 8. kesäkuuta.

Valtioneuvosto määräsi torstaina 8. heinäkuuta ulkoministeriölle uuden osastopäällikön.

Suomi ja Unicef pyrkivät yhteistyössä varmistamaan perheille ja lapsille koulutuksen, puhtaan veden sekä mahdollisuuden hygieniaan ja sanitaatioon myös pandemian keskellä Nepalissa.

Suomi ja muut Generation Equality -toimijat julkistivat Pariisin foorumilla sitoumuksensa yhteisesti sovittujen tasa-arvotavoitteiden saavuttamiseksi.

Tarvitsetko työssäsi apua EU- ja valtiosopimusasioissa? Päivitetty Valtiosopimusopas on ilmestynyt sähköisenä versiona. Kuluvan vuoden aikana opas julkaistaan myös painettuna sekä ruotsinkielisenä käännöksenä.

Valtioneuvosto määräsi tiistaina 29. kesäkuuta ulkoasiainneuvos Sofie From-Emmesbergerin ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston osastopäällikön tehtävään määräajaksi 15.10.2021 – 31.8.2025.

Rowda Oladilla ja Abdirizaq Ahmedilla on yhteinen tavoite: edistää Somalian rauhaa. Ulkoministeriön rahoittamassa viestintähankkeessa Somaliassa Oladin ja Ahmedin kaltaiset aktiiviset nuoret kertovat rauhankehitystä edistävästä työstään.

Suomen ja Vietnamin välisen yhteistyön siirtymää arvioinut evaluointi toteaa, että siirtymävaihe johti kehitysyhteistyön vähenemiseen ja muunlaisen yhteistyön kasvuun. Kaupasta ja investoinneista on tullut tärkeitä keinoja kehitystavoitteiden saavuttamiseksi ja molempia osapuolia hyödyttävän kumppanuuden luomiseksi.

Ulkoministeriö on päivittänyt vuonna 2010 laadittua valtionhallinnon Kiina-toimintaohjelmaa yhdessä muiden ministeriöiden kanssa. Päivitetyllä toimintaohjelmalla pyritään varmistamaan ajantasainen tilannekuva nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä toimintaympäristössä sekä vastaamaan Kiinaan liittyvään tiedontarpeeseen, joka on merkittävästi lisääntynyt. Päivitetty toimintaohjelma vahvistaa johdonmukaisuutta sekä Suomen olemassa olevia linjauksia ja toimintatapoja.

Ulkoministeriö suosittelee noudattamaan erityistä varovaisuutta matkustettaessa EU- ja Schengen-alueelle. Ministeriö suosittelee myös edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista EU- ja Schengen-alueiden ulkopuolelle, poikkeuksena maat, joiden osalta hallitus on poistanut maahantulon rajoitukset.

Valtioneuvosto esitti sivuakkreditointia torstaina 17. kesäkuuta.

Kauppapolitiikka-lehden teemana on tässä numerossa ”Maailmankaupan aarteita ja kiristysruuveja”. Raaka-aineet ja hyödykkeet toimivat vipuvartena, kun valtiot ajavat tavoitteitaan.

Ensi vuonna on kulunut 100 vuotta siitä, kun Ahvenanmaa sai itsehallinnon. Itsehallintoa juhlitaan merkkivuoden aikana 9.6.2021–9.6.2022. Itsehallinto on osa suomalaista demokratiaa ja se tekee Suomen hallintorakenteesta ainutlaatuisen ja monimuotoisen. Ulkoministeriö on mukana merkkivuoden juhlinnassa.

Suomi on saanut kiittävää palautetta kehitysyhteistyönsä laadusta ja toimeenpanosta. Erityistä kiitosta saavat kehitysyhteistyön uudistukset ja tulosajattelu. Tämä tulee ilmi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kehitysapukomitean (DAC) välitarkastelussa.

Valtioneuvosto päätti kolmen viran jatkosta torstaina 3. kesäkuuta.

Aseelliset konfliktit tuhoavat paitsi ihmishenkiä myös elinympäristöä. Asukkaat joutuvat usein etsimään toimeentuloa tavoilla, jotka ovat ympäristön kannalta kestämättömiä. Suomi ja muut Pohjoismaat haluavat nostaa esiin ympäristönäkökohtia osana humanitaarista oikeutta. Ulkoministeriö julkaisi suomenkielisen käännöksen Punaisen Ristin kansainvälisen komitean päivitetyistä suuntaviivoista koskien luonnonympäristön suojelua aseellisissa konflikteissa.

Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyötä Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa arvioinut evaluointi toteaa, että alueen kehityspolitiikka ja -yhteistyö ovat säilyneet johdonmukaisina ja tukeneet Suomen laajempaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Euroopan lähialueilla. Samaan aikaan Suomi on tukenut maiden omien kehitystavoitteiden saavuttamista.

Valtioneuvosto hyväksyi 27. toukokuuta kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon. Selonteon tavoitteena on ollut muodostaa kehityspolitiikasta yhteinen kokonaisnäkemys, jota suomalainen yhteiskunta voi laajasti tukea.

Sambian viljelijäliitto valitti Helsingin hallinto-oikeuteen ulkoministeriön takaisinperintäpäätöksestä, joka liittyy vuonna 2015 esiin nousseisiin väärinkäyttöepäilyihin. Hallinto-oikeuden ratkaisu kumoaa ulkoministeriön takaisinperintäpäätöksen osittain.

YK:n väestörahasto UNFPA toi viime vuonna seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut 41 miljoonan naisen ja nuoren ulottuville. Tänä vuonna Suomi tukee UNFPA:n toimintaa 33 miljoonalla eurolla.

Ulkoministeriö osallistuu virtuaalisesti järjestettäville Maailma kylässä -festivaaleille 29.–30. toukokuuta. Tapahtuman teema – tulevaisuus – on vahvasti esillä ulkoministeriön tuottamissa ohjelmissa.

Tasavallan presidentti päätti sivuakkreditoinnista ja Suomen edustajista kansainvälisissä järjestöissä perjantaina 21. toukokuuta.

Ihmisoikeuspuolustajilla on merkittävä rooli demokratian vahvistajana ja kestävän kehityksen tukijana. Rankaisutoimenpiteet ihmisoikeuspuolustajia vastaan kuitenkin jatkuvat ja jopa kiihtyvät. Kansalaisyhteiskunnan tilan kapeneminen ja ilmaisunvapauden rajoitukset uhkaavat ihmisoikeuspuolustajien asemaa. Huhtikuussa järjestetyssä tilaisuudessa ulkoministeri Pekka Haavisto vaihtoi näkemyksiä naisihmisoikeuspuolustajien kanssa.

Valtioneuvosto määräsi keskiviikkona 12. toukokuuta ulkoasiainneuvos Mikko Kivikosken ulkoministeriön itäosaston apulaisosastopäällikön tehtävään määräajaksi 17.5.2021 – 31.8.2025.

Tiesitkö, että Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi kymmenen vuotta?

Torstaina 7. toukokuuta tasavallan presidentti päätti sivuakkreditoinnista ja Suomen edustajasta FAO:ssa.

Suomen ja Kanadan ministerit sekä UN Women etsivät 18.5. järjestettävässä, kaikille avoimessa webinaarissa keinoja turvata naisten ja tyttöjen asema koronapandemian jälkeisessä jälleenrakennuksessa.

Ulkoministeri Haavisto tapaa Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártón Helsingissä 5. toukokuuta.

Twinning-toiminta laajeni vuodenvaihteessa seitsemään uuteen maahan komission kansainvälisten kumppanuuksien pääosaston (DG INTPA) kolmevuotisella pilotilla. Pilotin hankkeista kahden ensimmäisen tarjouskilpailut on jo järjestetty ja Suomi voitti näistä molemmat. Suomi ryhtyy näin tukemaan Sambiaa sekä korruptionvastaisen toiminnan että valtiontalouden tarkastustoiminnan kehittämisessä. Tarjouskilpailuvoitot ovat hienoa jatkoa Suomen viimeaikaiselle Twinning-menestykselle.

Eurooppa-päivän juhlinta laajenee tänä vuonna kolmipäiväiseksi verkkotapahtumaksi 7.–9. toukokuuta. Ranskan ulkoministerin Robert Schumanin 9.5. 1950 antamaa julistusta pidetään nykyisen Euroopan unionin alkuna. Tarkoituksena oli edistää hiili- ja terästuotannon yhdistämisen ja eurooppalaisen yhtenäisyyden avulla rauhaa ja hyvinvointia. EU:n jäsenmaiden johtajat sopivat Milanon huippukokouksessa vuonna 1985, että toukokuun 9. päivää juhlitaan Euroopan päivänä.

“Jokainen päivä lisää tätä sotaa merkitsee lisää ihmishenkien menetyksiä, lisää tuhoutuneita koteja, lisää pakolaisia, lisää tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, lisää siviilien kärsimyksiä.”

Ulkoministeriö järjesti maalis–huhtikuussa yhteistyössä Fingo ry:n ja kauppakamarien kanssa uudenlaisen Kehityksen kumppanit -keskustelusarjan. Sarjan seitsemässä jaksossa tuotiin esiin kehitysyhteistyön tekijöitä eri puolilta Suomea.

Tasavallan presidentti on määrännyt esittelyssään perjantaina 23. huhtikuuta uuden suurlähettilään Lontooseen.

Suomi tukee kehittyvien maiden koronan vastaisia ponnisteluja kehitysyhteistyövaroista kaikkiaan yli 80 miljoonalla eurolla. Tähän sisältyy muun muassa 2,5 miljoonan euron yleistuki rokoteliittouma Gaville viime vuonna. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää, jotta tauti voidaan voittaa.

Haluatko lisätietoja EU:n ja Britannian välisen kaupan uusista vaatimuksista?