Uutiset

Vientivalvontalain uudistuksen seurauksena Yhdysvallat lisäsi Suomen IEC-poikkeuslistalle 17. syyskuuta 2024 alkaen.

Ulkoministeriö kuulee viejiä 14. lokakuuta 2024 asti kansallista yleislupaa koskevasta päätösluonnoksesta.

Suomi osallistuu viimeistä kertaa jäsenenä YK:n ihmisoikeusneuvoston sääntömääräiseen istuntoon jäsenyyskaudellaan 2022-2024. Vakiintuneen käytännön mukaisesti ulkoministeriö kutsui kansalaisyhteiskunnan edustajat keskustelemaan Suomen tavoitteista ja painopisteistä tulevaa istuntoa varten. Ihmisoikeusneuvosto (ION) on YK:n tärkein hallitustenvälinen ihmisoikeuksia globaalisti edistävä ja suojeleva elin. Järjestyksessään 57. ION-istunto alkoi 9. syyskuuta ja päättyy 11. lokakuuta.

Ulkoministeri Elina Valtonen tapasi Ruotsin ulkoministeri Maria Malmer Stenergardin Helsingissä. Tiedotustilaisuus lähetettiin suorana perjantaina 13.9. kello 14.45.

Ulkoministeriö valmistelee tammikuussa 2025 avattavaa ohjelmatuen hakukierrosta suomalaisille kansalaisjärjestöille. Hakukierroksella haettavissa ovat valtionavustukset suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöohjelmiin sekä niihin soveltuvilta osin sisältyvään humanitaariseen apuun vuosille 2026–2029. Myönnettävä tuki on osa kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun suunniteltua kehitysyhteistyömäärärahaa.

Ulkoministeri Elina Valtonen tapasi Viron ulkoministerin Margus Tsahknan Helsingissä. Tiedotustilaisuus lähetettiin suorana perjantaina 6.9. kello 14.45.

Ydinase on ollut kansainvälisten suhteiden keskiössä sen kehittämisestä lähtien. Ydinasevallat ja niiden liittolaiset pitävät ydinaseita turvallisuuden perustana ja kansainvälisten suhteiden vakauttajina. Samanaikaisesti ydinaseet muodostavat uhkan koko ihmiskunnan olemassaololle.

Valtioneuvosto antoi 29. elokuuta asetuksen vientivalvontaneuvottelukunnasta. Asetus annettiin kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain nojalla. Kaksikäyttötuotteiden vientiä koskeva uusi laki astuu voimaan 15.9.2024.

EU:ssa toimivien viejien tulee kieltää sopimuksissaan jälleenvienti Valko-Venäjälle, mikäli tuote kuuluu Valko-Venäjä-pakoteasetuksen tiettyjen liitteiden piiriin.

Ulkoasiainhallinnon uudistus otti elokuun alussa askeleen eteenpäin, kun ministeriön organisaatio uudistui ja päivitetty työjärjestys tuli voimaan. Organisaatiomuutoksen tavoitteena on luoda nykyiseen kansainväliseen tilanteeseen ja Suomen ulkopolitiikan muutokseen sopiva perusta ulkoministeriön työlle. Samaan aikaan yhteistyö yli organisaatiorajojen on entistäkin tärkeämpää.

Ulkoministeri Elina Valtonen ja Marokon ulkoministeri Nasser Bourita tapasivat Helsingissä tiistaina 6.8. Vierailun aikana ministerit keskustelivat useista ajankohtaisista aiheista.

Lausuntokierros valtioneuvoston asetuksesta päättyi 15. heinäkuuta 2024. Lausunnot ovat nähtävillä hankeikkunassa.

Tasavallan presidentti vahvisti 16. heinäkuuta lain väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Rajaturvallisuutta vahvistavan lain tavoite on varmistaa, että Suomella on tehokkaat keinot torjua tilanteet, joissa välineellistettyä maahantuloa käytetään Suomen painostamiseen sekä varautua välineellistetyn maahantulon vakavimpiin tilanteisiin.

Tiedotustilaisuudessa selontekoa esitteli ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.

Suomi on mukana YK:n kestävän kehityksen korkean tason seurantafoorumissa (High-Level Political Forum) 8.-17.7. New Yorkissa. Seurantafoorumissa arvioidaan vuosittain, miten kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa on edetty eri maissa.

Ennalta määriteltyjen kriteerien pohjalta voittajaksi valikoitui VF Worldwide Holdings Ltd eli sama tarjoaja, joka nykyään tuottaa ulkoistuspalvelut ulkoministeriölle.

Vuosittainen työtyytyväisyyskysely kertoo, että ulkoasiainhallinnon henkilöstö viihtyy työssään. Kokemukset seksuaalisesta häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta ovat laskussa.

Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien johtokomitea (Steering Committee for Human Rights) pitää sadannen kokouksensa Helsingissä 25.–28. kesäkuuta. Komitean tehtävänä on kehittää ja edistää ihmisoikeuksia Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö ja ihmisoikeussopimukset ovat komitean hallitustenvälisen työn perustana.

Tiedotustilaisuudessa 20. kesäkuuta 2024 selontekoa esitteli ulkoministeri Elina Valtonen.

Ulkoministeriö pyytää kiinnostuneita henkilöitä ilmoittautumaan ehdokkaaksi Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen soveltamista tutkivan neuvoa-antavan komitean lisäjäsenten listalle 12.7.2024 mennessä.

Suomi on YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsen vuoden 2024 loppuun asti. Tänä vuonna Suomen pysyvä edustaja Genevessä, suurlähettiläs Heidi Schroderus-Fox toimii yhtenä neuvoston varapuheenjohtajista. Puheenjohtajiston tehtävänä on vaalia neuvoston ihmisoikeuksia suojelevaa ja edistävää mandaattia.

Ulkoministeriö kutsui toukokuun lopussa kansalaisjärjestöjen edustajia kommentoimaan Suomen osallistumista YK:n ihmisoikeusneuvoston 56. istuntoon. Keskusteluissa korostuivat kansalaisyhteiskunnan kaventunut tila muun muassa Valko-Venäjällä, Ugandassa ja Myanmarissa, sekä naisten ja tyttöjen oikeudet sodan ja kriisien keskellä.

Ulkoministeri Elina Valtonen emännöi Itämeren valtioiden neuvoston (Council of the Baltic Sea States, CBSS) ulkoministerikokouksen Porvoossa 13.–14. kesäkuuta. Katso ulkoministeri Elina Valtosen, Saksan ulkoministeri Annalena Baerbockin ja Viron ulkoministeri Margus Tsahknan tiedotustilaisuus suorana 14. kesäkuuta noin kello 13.15.

Globaalin toimintaympäristön lisääntyvästä epävakaudesta huolimatta Suomen kahdenvälisten maaohjelmien puitteissa on saavutettu hyviä tuloksia. Tuore raportti tiivistää tulokset analyysistä, joka arvioi Suomen kymmentä maaohjelmaa vuosina 2021-2024.

Vientilupahakemukseen on tehty tarkennuksia 13.6.2024 alkaen. Muutos on tehty kokonaisarvioinnin tueksi.

Mitä on tehtävä, jotta ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen sekä saastumiseen liittyvät kriisit saadaan selätettyä globaalisti? Näitä kysymyksiä pohti kansainvälinen opiskelijaryhmä Suomen tukemalla ympäristöoikeuden ja -diplomatian kurssilla.

Ulkoministeriö on julkaissut kaikille avoimen Business & Human Rights -verkkokurssin.

Euroopan komissio on avannut vuoden 2025 teknisen tuen välineen (Technical Support Instrument, TSI) hakukierroksen. TSI tarjoaa teknistä asiantuntijatukea jäsenmaiden kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille julkisen hallinnon uudistuksiin ja tulevaisuuden haasteisiin sopeutumiseen. Hakemusten kansallinen määräaika on Suomessa 21. lokakuuta 2024.

Tasavallan presidentti määräsi esittelyssään 30. toukokuuta kaksi uutta suurlähettilästä ja sivuakkreditoinnin. Valtioneuvosto päätti viran jatkosta 30. toukokuuta.

Tuoreen evaluoinnin mukaan Suomen ja Mosambikin yhteistyössä on saavutettu hyviä tuloksia. Suomi on vaikuttanut erityisesti opettajien koulutukseen, millä on ratkaiseva merkitys lasten oppimisen kannalta.

Etelämannerta koskevan sopimuksen seuraava eli 46. konsultatiivikokous (Antarctic Treaty Consul¬-tative Meeting, ATCM) sekä sopimuksen ympäristönsuojelupöytäkirjalla perustetun ym¬pä¬ris-tösuojelukomitean (Committee for Environmental Protection, CEP) 26. ko¬kous jär¬jestetään Intiassa, Kochissa 20.-30.5.2024. Kokoukseen odotetaan n. 350 osal¬listujaa.

Suomi aloittaa Nepalissa uuden kahdenvälisen, erityisesti opettajakoulutuksen kehittämiseen keskittyvän viisivuotisen hankkeen. Hankkeen toteuttamisesta vastaa Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluja tarjoava yhtiö HY+.

Venäläistaustaisten yritysten sekä Suomessa toimivien pankkien tulee raportoida säännöllisesti ulkoministeriölle yli 100 000 euron varainsiirroista Suomesta kolmansiin maihin. Ensimmäiset raportit tulee toimittaa 15.5.2024 lähtien. Raportoinnissa tulee käyttää määrämuotoista raportointipohjaa.

Yksi kansainvälisesti tunnetuimpia ukrainalaisia sotatoimittajia Illia Ponomarenko saapuu ulkoministeriön vieraaksi Helsinkiin ja esiintyy Maailma kylässä –festivaalilla Helsingin Suvilahdessa lauantaina 25. toukokuuta. Ponomarenko tapaa vierailullaan myös Suomen poliittista johtoa ja informaatiovaikuttamisen vastaisen työn asiantuntijoita sekä Ukrainaa tukevia vapaaehtoistoimijoita.

Ulkoministeriö ja Finnpartnership järjestävät kesäkuussa kaksi tilaisuutta, joissa pureudutaan suomalaisyritysten liiketoimintamahdollisuuksiin eri toimialoilla ja kehittyvien maiden markkinoilla sekä opastetaan, millaista tukea ja rahoitusta uusille markkinoille laajentumiseen on saatavilla.

Uuden indeksin mukaan lehdistönvapaus on uhattuna paitsi maailmanlaajuisesti, yhä enenevissä määrin myös Euroopassa. Suomen keskeisimmistä kahdenvälisistä kumppanimaista eniten paransivat 46 sijaa noussut Tansania ja Venäjän hyökkäykseltä puolustautuva Ukraina.

Tasavallan presidentti määräsi esittelyssään 3. toukokuuta viisi uutta suurlähettilästä ja sivuakkreditoinnin.

Ulkoministeriön Nato- ja pakoteaiheiset peruskoulutukset saivat erityismaininnat vuoden 2023 koulutuksia arvioineilta ajankohtaisuutensa ja vaikuttavuutensa vuoksi. Molemmat kurssit on julkaistu valtionhallinnon eOppiva-verkkokoulutusalustalla.

Ulkoministeriö järjestää keskiviikkona 8.5.2024 kuulemistilaisuuden, jossa käsitellään luonnosta hallituksen esitykseksi kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista annetun lain muuttamisesta.

Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunta (IONK) aloitti uuden toimikautensa vuoden 2024 alussa. Vuosille 2024–2027 asetettu neuvottelukunta seuraa Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan toteuttamista ja voi antaa sitä koskevia suosituksia.

YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (Commission on the Status of Women, CSW) 68. istunto järjestettiin New Yorkissa, Yhdysvalloissa 11.–22. maaliskuuta. Istunnon teemana oli tasa-arvon edistäminen ja naisten ja tyttöjen aseman parantaminen köyhyyttä vähentämällä sekä vahvistamalla instituutioita ja kehitysrahoitusta sukupuolinäkökulma huomioiden.

Tasavallan presidentti määräsi esittelyssään 12. huhtikuuta kahdeksan uutta suurlähettilästä ja kolme sivuakkreditointia.

Vammaisjärjestöjen mukanaoloa ilmasto- ja ympäristöneuvotteluissa on lisättävä, jotta todellista muutosta saadaan aikaan, kertoo ulkoministeriön tuore selvitys. Ulkoministeriön rahoittama ja suomalaisten yliopistojen kehitysyhteistyöverkosto UniPID:n toteuttama selvitys vammaisten henkilöiden osallistumisesta ilmasto- ja ympäristötoimiin julkistettiin 9. huhtikuuta 2024.

Suomi on näyttävästi mukana huhtikuun puolivälissä Maailman kiertotalousfoorumissa (World Circular Economy Forum, WCEF). Kiertotalouden edelläkävijämaana Suomi tuo foorumissa esille uusia kiertotalousinnovaatioita ja yhteistyömalleja. Ulkoministeriö on mukana kiertotalouden superviikolla.

Suomi on näkyvästi mukana vesikiistoja ja rauhanvälitystä käsittelevällä ohjelmaosuudella Tukholman vesiviikolla 25.-29.8. Suomi on mukana ensimmäistä kertaa tapahtuman pääkumppanin roolissa. Vesiviikon ohjelma tarjoaa kohtaamispaikkoja niin alan asiantuntijoille kuin yleisemmin vesikiistojen juurisyistä ja ratkaisuista kiinnostuneelle yleisölle. Useita ohjelmaosuuksia on mahdollista seurata myös etänä.

YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi päätöslauselman intersukupuolisiin henkilöihin kohdistuvan syrjinnän, väkivallan ja haitallisten käytänteiden estämisestä 4. huhtikuuta. Päätöslauselman esitti Suomi yhteistyössä Australian, Chilen ja Etelä-Afrikan kanssa. Päätöslauselmaa tukivat edellä mainittujen valtioiden lisäksi useat valtiot eri puolilta maailmaa.

Kilpailumenettelyn osallistumispyyntö, yhteystiedot ja vastausohjeet on julkaistu palveluntarjoajille julkisten hankintojen HILMA-palvelussa. Vastauksia palveluntarjoajilta odotetaan 2. toukokuuta 2024 mennessä.

Uuden Kauppapolitiikka-lehden teemana on vaalien vaikutus kauppapolitiikan merkittäviin ratkaisuihin niin EU:ssa kuin USA:ssakin.

Ulkoministeri Elina Valtonen tapasi Ruotsin ulkoministerin Tobias Billströmin Helsingissä 25.-26. maaliskuuta. Tiedotustilaisuus lähetettiin suorana tiistaina 26.3. kello 11.45.