YK:n vammaisten päivä: "Ääni ei kuulu päätöksenteossa"
”Jos sinulla on mikä tahansa vamma, yhteiskunta kohtelee sinua eri tavoin kuin muita”, sanoo Judith E. Heumann, joka työskentelee Yhdysvaltain ulkoministeriössä vammaiskysymysten neuvonantajana. Kansainvälistä vammaisten päivää vietetään 3. joulukuuta.
Maailman suurin vähemmistö kohtaa jokapäiväisessä elämässään useita esteitä, syrjiviä käytäntöjä ja eriarvoisuutta. Vuonna 2014 maailmassa on arvioiden mukaan jo yli miljardi vammaista ihmistä. Heistä valtaosa on eriarvoisessa asemassa muihin väestöryhmiin nähden.
"Vammaisten ihmisten ääni ei vielä kuulu päätöksenteossa niin paljon kuin sen pitäisi”, sanoo Yhdysvaltojen ulkoministeriön kansainvälisten vammaisten oikeuksien erityisneuvonantaja Judith E. Heumann.
Taistelua vammaisten oikeuksien puolesta
Judith Heumann on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista vammaisista ihmisistä. Hänellä on yli 30 vuotta pitkä historia vammaisaktivistina erilaisissa järjestöissä ja kansainvälisistä asiantuntijatehtävistä vammaisten oikeuksien parissa.
Heumann on joutunut käymään selviytymistaistelua myös omassa elämässään sairastuttuaan polioon 18 kuukauden iässä. Vammaisena eläminen New Yorkissa oli täynnä haasteita.
”Kaupungissa kulkeminen ei ollut esteetöntä, minkä seurauksena vammaiset eivät päässeet kouluihin tai työpaikalle. Meitä kohdeltiin hyväntekeväisyyden kohteina, eikä yhteiskunnan asettamia esteitä edes pyritty purkamaan.”
Vammaispolitiikassa painopiste on nykyään siirtynyt hyväntekeväisyydestä ihmisoikeudelliseen lähestymistapaan, joka korostaa vammaisten henkilöiden täysivaltaista osallisuutta yhteiskuntaan ja yhdenvertaisuutta. Heumannin mukaan muutos alkoi tapahtua vasta, kun vammaiset ihmiset alkoivat puhua omien oikeuksiensa puolesta:
”Tukeakseen erilaisia vähemmistöryhmiä heidän kanssaan pitää puhua ja ymmärtää mitä he kokevat ja minkälaista muutosta he haluavat. Pitää oppia miten voimme yhdessä edistää näitä asioita.”
Heumann itse alkoi tiedostaa omia oikeuksiaan kokoonnuttuaan yhteen ja keskusteltuaan muiden vammaisten kanssa koulussa ja vammaisille lapsille suunnatuille kesäleireillä.
”Ymmärsimme, että ongelmamme eivät johtuneet meistä itsestämme, vaan ympäröivästä yhteiskunnasta.”
Suomi saa kiitosta
Suomen kehityspolitiikan kulmakivenä on erityisesti haavoittavassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien edistäminen. Erityisesti vammaiset lapset ja naiset ovat usein kehittyvien maiden kaikkein köyhimpiä ja vaikeimmassa asemassa.
Vammaisoikeustyötä on Suomessa ajan myötä vahvistettu, ja hankkeiden sekä vammaisdiplomatiatyön toimintaa ja rahoitusta on laajennettu.
Suomi on YK:n vammaisoikeuskumppanuusrahasto UNPRPD:n toiseksi suurin rahoittaja.
”Suomi on mallimaa kehitysyhteistyössä ja se on tehnyt hyvää työtä vammaisten oikeuksien edistämisessä”, Heumann kiittelee.
Kohti tasavertaisempaa yhteiskuntaa
Monessa osassa maailmaa on tapahtunut edistystä vammaisten ihmisoikeuksien huomioimisessa. Yhteiskunnallisten esteiden purkaminen on kuitenkin monilta osin kesken.
Judith Heumannin mukaan kyse ei ole määrärahojen puutteesta. Vammaisoikeustyötä arvioidaan usein taloudellisina kuluina, vaikka vammaisten ihmisoikeuksien edistäminen on koko yhteiskunnan etu:
”Vammaisiin kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset ovat valtava taloudellinen menoerä yhteiskunnalle. Jos vammaisten esteet osallistua yhteiskuntaan poistettaisiin, he voisivat myös tulla mukaan yhteiskunnan kehittämiseen ja veronmaksajien rahoja säästettäisiin”
Heumann haluaa uskoa tulevaisuuteen ja on sitä mieltä, että vammaisten ihmisoikeuksista tulee vielä pysyvämpi osa yhteiskuntaa:
”Seuraavan 20–30 vuoden aikana kukaan ei enää edes muista aikoja, kun bussit ja junat eivät olleet esteettömiä ja vammaisia ihmisiä ei näkynyt kaduilla!”
YK:n yleiskokous päätti vuonna 1992, että vammaisten päivää vietetään vuosittain 3. joulukuuta.
Teksti ja kuva: Niklas Mäkinen