Yhdysvaltain tiedusteluneuvoston ennakointiraportti –  Megatrendejä ja mustia joutsenia

Yhdysvaltain tiedusteluelinten ennakointiraportti "Global Trends 2030" hahmottelee erilaisia tulevaisuusskenaarioita yhteisen kasvun, kestävyyden tai laman tuottamina. Mustia joutsenia voivat olla esimerkiksi euronalueen hajoaminen ja Iranin liberaali uudistus.

Yhdysvaltain tiedusteluelimiä ja poliittista johtoa palvelevan Kansallisen tiedusteluneuvoston (National Intelligence Council, NIC) ennakointiraportti Global Trends 2030: Alternative Worlds (joulukuu 2012) nojaa voimakkaasti taloudellisiin ajureihin tulevaisuuden selittäjinä. Raportin piirtämissä vaihtoehtoisissa maailmoissa 2030 maailmantalouden romahdus tai kestävyys koskevat keskinäisriippuvuuden vuoksi yhdessä niin nousevia kuin perinteisiä markkinatalousmaita.

Johtava globaalia muutosta vuoteen 2030 asti ennakoiva raportti korostaa sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden määräävän viime kädessä valtasuhteissa käynnissä olevan siirtymän lännestä itään tai transatlanttisesta maailmasta Aasiaan.

Globaalin keskiluokan muodostuminen ja yksilöiden toimintamahdollisuuksien vahvistuminen muokkaavat poliittista ja taloudellista muutosta niin yhteiskuntien ja valtioiden välisten suhteiden kuin maailmanpolitiikan tasolla.

Hegemonisen vallan aika on ohi

Kiinan nousu Yhdysvaltojen ohi suurimmaksi kansantaloudeksi ja nousevien markkinoiden kasvu maailmantalouden veturiksi on väistämättä toteutumassa kuluvalla ja seuraavalla vuosikymmenellä.

Siitä riippumatta Kiina saattaa jumiutua keskituloisen yhteiskunnan kategoriaan samalla kun Yhdysvaltain talous pääsee kestävään kasvuun energiaomavaraisuuden tuella.

Euroopan unionin kohtalo kytkeytyy Yhdysvaltain rinnalle, joskin ratkaisevaa on eurokriisistä selviytyminen.

Kiihtyvän globalisaation paineessa menestyminen edellyttää toisaalta nousevilta valloilta kykyä ratkaista kehitysongelmansa ja perinteisiltä länsivalloilta taitoa uudistaa ja sopeuttaa yhteiskunta- ja talouspolitiikkaansa. Ikääntymisen, väestöliikkeiden ja kaupungistumisen kaltaisten yhteisten ongelmien hallitseminen ja ruoan, veden ja energian kysynnän tyydyttäminen ovat tasapainoisen maailmanjärjestyksen edellytyksenä tilanteessa, jossa ei enää ole hegemonista valtaa.

Tulevaisuuden megatrendit

NIC:n raportin tarjoama paketti strategiseen ennakointiin 2030 mennessä tunnistaa neljä globaalia megatrendiä, kehityssuuntausta ja tapahtumasarjaa, jotka ovat tänään meneillään ja toisiinsa kytkeytyen ja edelleen voimistuen muokkaavat maailmaa suurella todennäköisyydellä kaikissa ajateltavissa kehityskuluissa

  1. Yksilön voimaantuminen. Köyhyyden – vaikkakin epävarma - vähentyminen johtaa 15-20 vuodessa globaalin keskiluokan kasvuun, mikä uutena sosiaalisena ja taloudellisena voimatekijänä vaikuttaa yhtä lailla yhteiskuntien kuin maailmantalouden muutokseen. Ensimmäisen kerran maailman väestön enemmistö ei elä köyhyydessä. Koulutuksen ja terveydentilan parantumisen ja sosiaalisen viestinnän tukema keskiluokka ilmentää yksilöiden voimaantumistatoimijoina kaikilla tasoilla.
    Ideologioiden merkitys kasvaa yhteiskuntien tullessa samalla monimuotoisemmiksi ja ristiriitaisemmiksi; uskonnon ja nationalismin vaikutus voimistuu. Toisaalta yksilöille voi tulla pääsy käsiksi kyber- ja bioaseiden kaltaiseen tuhoisaan teknologiaan.
  2. Vallan siirtyminen. Kokonaisvaltaa mitattuna bruttokansantuotteet, väestön, sotilasmenojen ja teknologisen investoinnin määränä siirtyy lännestä itään. Valtaa siirtyy transatlanttisesta maailmasta Aasiaan niin, että Kiina nousee suurimmaksi vallaksi 2030 mennessä ja ohittaa suurimpana taloutena Yhdysvallat jo vuosia aikaisemmin. Maailmantaloudessa kehittyvien maiden osuus (ei-OECD) ohittaa markkinataloudet (OECD-maat) jo kuluneella vuosikymmenellä.
    Kun mittaukseen otetaan mukaan hyvinvointivaltion palvelut (terveys, koulutus, hallinto), järjestyksen muutokset tapahtuvat 10-15 vuotta myöhemmin. Muutos on nopeudeltaan ja mittavuudeltaan dramaattinen maailmanhistorian mitassa. Vuonna 2030 maailmassa ei ole hegemonista valtaa, jollaisena Yhdysvaltoja on voitu pitää näihin aikoihin asti, ja valtaa siirtyy koalitioille ja verkostoille.
  3. Demografiset rakenteet. Maailman väestörakennetta muuttaa ikääntyminen lännessä ja myös kehittyvissä maissa. Kiinakin menettää väestöllisen etunsa. Ikärakenteeltaan nuorten maiden määrä puolittuu ja keski-ikä nousee kaikkialla. Rajat ylittävät väestöliikkeet laajenevat. Siirtolaisuutta edistää elintasokuilujen ja ilmastonmuutoksen kaltaisten syiden lisäksi työvoimapula, joka koskee sekä rikkaita että kehittyviä maita ja ajaa työperäistä maahanmuuttoa kaikkialla. Kaupungistuminen tekee megakaupungeista uusia maailmanpoliittisia tekijöitä paitsi Aasiassa, myös Afrikassa.
  4. Ruoan, veden ja energian kasvava yhteys. Toisiinsa kytkeytyvä ruoan, veden ja energian kysynnänkasvu luo yhteiskuntien kehittämistä, valtioiden välisiä suhteita ja maailmanpolitiikkaa koskevan haasteen, jota ilmastonmuutos edelleen pahentaa.
    Ruoan kysyntä kasvaa 30% ja veden kysyntä 40% väestönkasvun sekä keskiluokan nousun ja urbanisoitumisen ansiosta. Vaikka energian kysyntä kasvaa 50%, sen tuotantoa pystytään vastaavasti lisäämään. Yli puolet maailman väestöstä kokee vakavaa veden puutetta.
    Vaikka edessä ei ole niukkuuden maailma, kolmen resurssin tavoittelu tuo yhtä paljon negatiivista vuorovaikutusta kuin synergiaa. Yhdysvaltain  energiaomavaraisuus on todennäköistä, joskin ympäristöhuolet epätavanomaisista kaasun ja öljyn porausmenetelmistä voivat tulla esteeksi.

Epävarmuustekijät

Raportti määrittelee epävarmoja muutostekijöitä (game-changers), joiden toteutuminen on vähemmän taattua mutta jotka voivat muokata megatrendejä ja muita globaaleja kehityskulkuja keskeisellä tavalla.

Globaalin talouden kriisiherkkyys jatkuu tasapainottomuuksien ja erivauhtisen kasvun aiheuttamien paineiden seurauksena. Hegemonisen taloudellisen johtovallan puuttuminen lisää epävarmuutta ja mahdollista on yhtä lailla globaalin talousjärjestyksen romahdus kuin moninapaisuuden tuoma kestävyys.

Euroalueen vakauttaminen on elintärkeätä, koska sen hajoamisella olisi monikertaiset vaikutukset 2008 Lehman Brothersin kaatumiseen verrattuna. Lännen kasvu nojaa tuottavuuteen, mihin Yhdysvalloilla on muita paremmat edellytykset. Kehittyvästä maailmasta tulee miljardin verran lisää työvoimaa, mikä puristaa matalapalkka-alat ahtaalle. Kasvun ja investointien lähteet tulevat entistä enemmän globaalista etelästä ja idästä.

Kiinaa saattaa uhata jumiutuminen keskituloisen statukseen ja se on samoin kuin Intia riippuvainen kriittisten raaka-aineiden saannista. Globaalihallinnan vajaus uhkaa toimijoiden määrän kasvun vaikeuttaessa päätöksentekoa, jolla tulisi ratkaista rajat ylittäviä ongelmia. Monenkeskisen hallinnan tehottomuus antaa tilaa hajaantumiselle, joskin eri asia-alueilla saattaa ilmetä myös edistystä, kun monenkeskisissä instituutioissa jaetaan valtaa uudelleen. Hallinnan ongelmat ovat suurimmat yhteiskuntien sisällä muutosten paineessa.

Siirtyminen demokratiaan saattaa edistyä ikärakenteen tasaantuessa ja vaurauden lisääntyessä Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa. Kiinassa ja Gulfin maissa poliittinen liberalisoituminen ei välttämättä seuraa taloudellista kehitystä. Viestintäteknologia ja sosiaalinen media auttavat kansalaisia haastamaan hallituksia.

Aseellisten ja väkivaltaisten konfliktien ja niiden vaatimien uhrien määrä on viime vuosikymmeninä vähentynyt, mutta kehityssuunnan jatkuminen ei ole varmaa. Valtioiden sisäisten konfliktien tuhoisuus saattaa kasvaa ja valtioiden välisten konfliktien mahdollisuus tulee ottaa huomioon. Etnisten ristiriitojen ja luonnonvarojen puutteen seurauksena maissa, joissa on huono hallinto ja suhteeton nuorten miesten osuus väestöstä, konfliktien mahdollisuus kasvaa kuten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä- ja Itä-Aasiassa, mutta myös Intiassa ja Kiinassa.

Yhdysvaltain haluttomuus väliintuloihin saattaa luoda epävakautta. Valtioiden välisten konfliktien mahdollisuuteen vaikuttavat valtapoliittiset laskelmat, joihin Kiina, Intia ja Venäjä saattavat ryhtyä. Myös kamppailu luonnonvaroista ja aseiden, erityisesti ydinaseiden leviäminen saattaa vetää Etelä-Aasian ja Lähi-idän alueet sotaan. Kyber- ja biouhkien määrä kasvaa.

Geopoliittisten alueiden turvallisuuspoliittinen vakaus vaihtelee ja vaikuttaa eri tavoin globaaliin asetelmaan. Riippumatta taloudellisesta kehityksestä Lähi-idän tulevaisuuden määrää islamismin maltillistuminen ja sisäisten konfliktien hallinta sekä Iranin suunta. Pakistan ja Afganistan pysyvät epävakaina ja Intialla on rakenteellisia ongelmia. Etelä- ja Itä-Aasian alueellisen turvallisuusjärjestyksen puuttumista voidaan pitää globaalissa mitassa yhtenä suurimmista turvallisuusuhkista.

Kiinan vahvistuminen ja Yhdysvaltain sitoutumisen epävarmuus uhkaavat luoda epävakautta. Vaihtoehtoisia turvallisuusmalleja ovat nykytila, valtatasapaino, alueellinen hallinta ja Kiina-keskeinen järjestys. Euroopassa sisään kääntyminen heikentää EU:n kykyä toimia turvallisuuden ankkurina alueella ja laajemmin.

Uusilla teknologioilla saattaa olla ratkaiseva vaikutus globaaleihin taloudellisiin, sosiaalisiin ja sotilaallisiin kehityskulkuihin sekä ilmastonmuutoksen hallintaan. Erityisen tärkeitä ovat informaatioteknologia, teollisuus- ja automaatioteknologia sekä elintärkeiden luonnonvarojen, ennen muuta ruoan, veden ja energian saatavuuteen vaikuttavat teknologiset ratkaisut.

Yhdysvaltain rooli sinänsä on yksi tärkeimmistä globaaleista muutostekijöistä. Vaikka Yhdysvaltain vallan suhteellinen heikentyminen verrattuna nouseviin valtoihin on väistämätöntä, sen hallitseva asema saattaa säilyä tai vaihdella.

Yhteiskunnan sisäinen jälleenrakennus on keskeinen ajuri Yhdysvaltain kansainvälisessä toimintakyvyssä. Todennäköisimmin Yhdysvalloista tulee 2030 mennessä ”ensimmäinen tasavertaisten joukossa”, koska sen valta rakentuu muita useammilla ulottuvuuksilla.

Vaikka Yhdysvaltain johto supistuu taloudessa, sotilasmenoissa ja tutkimus- ja kehitystoiminnassa, joskaan ei välttämättä pehmeän vallan alalla, sen johtajuudelle ja kumppanuudelle on kysyntää enemmän kuin mihin sillä saattaa olla valmiuksia. Yhdysvaltain korvautuminen toisella johtavalla suurvallalla ja kokonaan uuden kansainvälisen järjestyksen syntyminen on kaikkein epätodennäköisin vaihtoehto.

Mustat joutsenet

Ennakoinnissa käytettyinä mustina joutsenina, epätodennäköisinä mutta vaikutuksiltaan voimakkaimpina muutoksina tai tuhoisimpina tapahtumina raportissa mainitaan:

  • vakava globaali pandemia
  • ilmastonmuutoksen yllättävä nopeutuminen
  • Euron/Euroopan unionin hajoaminen
  • Kiinan demokratisoituminen tai hajoaminen
  • liberaali uudistus Iranissa
  • ydinsota/muu joukkotuhoase- tai kyberhyökkäys
  • avaruussään vaihteluiden aiheuttamat geomagneettiset myrskyt
  • Yhdysvaltain vetäytyminen sitoumuksistaan.

Vaihtoehtoiset maailmat 2030 skenaarioina

Raportissa katsotaan nykyisen tilanteen muistuttavan käännekohtana historialliselta merkitykseltään vuosia 1815, 1919, 1945 ja 1989.

Raportissa on luotu neljä skenaariota, jotka kuvaavat neljää erilaista maailman muutospolkua vuoteen 2030. Vaihtoehtoiset maailmat kuvataan fiktiivisissä muistioissa, joissa tuolloinen toimija kommentoi tilannetta ja siihen johtaneita syitä.

Raportissa esitetään laskelma taloudellisesta kasvusta ja sen jakautumisesta eri vaihtoehdoissa johtavien toimijoiden tai alueiden kesken. Raportin mukaan todennäköisintä on, että tulevaisuus muodostuu yhdistelmänä vaihtoehtoisten maailmoiden elementeistä.

1. Sammuneet moottorit (stalled engines)

Skenaariossa, joka edustaa todennäköisintä huonoimmista vaihtoehdoista, valtioiden välisen konfliktin vaara kasvaa suurvaltakilpailun seurauksena, joskaan se ei johda suurpaloon keskinäisriippuvuuden vuoksi. Skenaario kuvaa ankeaa maailmaa, jossa globaali talouskasvu sortuu ja kaikki toimijat häviävät. Yhdysvallat ja Eurooppa kääntyvät sisäänpäin euroalueen hajotessa ja vetäytyvät globaalista johtajuudesta. Kiinan ja Intian uudistukset jäävät tavoitteista ja köyhät valtiot kärsivät eniten.

2. Sulautuma (fusion)

Skenaariossa, joka esitetään todennäköisimpänä parhaista tapauksista, Yhdysvallat ja Kiina rauhoittavat yhteisellä väliintulolla Etelä-Aasian konfliktin ja ryhtyvät muutoinkin ratkaisemaan yhteistyössä globaaleja ongelmia. Kiinan nopea kasvu auttaa sitä välttämään keskituloisen asemaan juuttumisen ja liberaali poliittinen uudistus mahdollistaa yhteisen johtajuuden edellyttämän luottamuksen.

Talous kasvaa sekä nousevissa maissa että vakiintuneissa markkinatalousmaissa. EU nousee eurokriisistä rakenteellisten uudistusten avulla. Yhdysvaltain talous nousee teknologisten innovaatioiden vauhdittamana. Köyhät maat hyötyvät edistyksestä.

2. Epätasa-arvo valloillaan (gini out-of-the bottle)

Skenaario edustaa äärimmäisyyksien maailmaa, jossa epätasa-arvo pääsee valloilleen yhteiskuntien sisällä ja rikkaiden ja köyhien maiden välillä, joidenkin voittaessa ja toisten hävitessä. Globalisaatio näyttää pimeän puolensa. Euroalueella heikosti menestyneet jäsenet joutuvat eroamaan unionista.

Yhdysvallat säilyy johtavana valtana energiavarojensa turvin mutta supistaa vastuutaan turvallisuuden takaajana. Kiinassa rannikkokaupunkien ja köyhien alueiden välinen ero kasvaa ja keskiluokan tyytymättömyys kasvaa. Heikot valtiot horjuvat ja kaatuvat. Vaikka maailmantalous voi kohtalaisesti, epätasa-arvon kärjistyminen horjuttaa yhteiskuntia, mikä kiristää kansainvälistä jännitystä.

4. Ei-valtiollinen maailma (nonstate world)

Uusien teknologioiden avulla ei-valtiolliset toimijat – kansalaisjärjestöt, monikansalliset yritykset, tutkimuslaitokset ja rikkaat yksilöt – samoin kuin megakaupungit ottavat ohjat käsiinsä globaalien ongelmien ratkaisijoina.

Globaali yleinen mielipide, joka koostuu eliitistä ja keskiluokasta, tukee uudenlaista globaalihallintaa. Hallitukset toimivat valtioiden ja ei-valtiollisten toimijoiden hybridien koalitioiden järjestäjinä ja vetäjinä, jolloin Yhdysvallat hyötyy verkostoitujana ja EU pehmeänä valtana. Autoritaarisilla valtioilla samoin kuin vakiintuneilla kansainvälisillä järjestöillä on vaikeuksia toimia uudessa järjestyksessä.

Tilkkutäkin kaltainen järjestysantaa tilaa ketterille toimijoille mutta myös pienryhmien väkivallalle ja hajotustyölle. Taloudellisesti maailma voi paremmin kuin epätasa-arvon skenaariossa uusien yhteistyömallien ansiosta.

NIC:n ennakointiraportin tausta

Yhdysvaltain hallinnon tiedustelulaitoksia ja laajemmin liittovaltion johtoa palveleva tutkimuslaitos National Intelligence Council (NIC) julkaisee neljän vuoden välein ennakointiraportin kansainvälisen toimintaympäristön pitkän aikavälin muutoksesta.

Global Trends 2030 on sarjassa viides raportti, jonka tehtävänä on virittää strategista ajattelua ja tarjota viitekehys tulevaisuuden hallitsevia kehityskulkuja ja epäjatkuvuuksia sekä niiden ajureita koskevalle keskustelulle ja suunnittelulle.