Ydinterrorismin torjuntaa yhteistyössä

Suomi isännöi tammikuussa ydinterrorismin vastaisen harjoituksen. Vääriin käsiin joutuneiden ydin- ja radioaktiivisten materiaalien havaitsemiseen keskittynyt Northern Lights -harjoitus toi yhteen asiantuntijoita ja viranomaisia 25 eri maasta kehittämään omaa osaamistaan.

Osallistujat pohtivat säteilylähteen jäljittämistä. Kuva: Thao Luc

Suomella on tänä vuonna iso rooli Ydinterrorismin vastaisessa globaalialoitteessa (Global Initiative to Combat Nuclear Terrorism; GICNT). Ensimmäinen etappi oli 16.–18. tammikuuta järjestetyn Northern Lights -harjoituksen isännöinti.

Kesäkuussa on vuorossa isompi tilaisuus, GICNT:n yleiskokous, joka järjestetään tällä kertaa Helsingissä.

Northern Lights -harjoituksen teemana oli vahingon tai rikollisen toiminnan kautta vääriin käsiin päätyneiden ydin- ja radioaktiivisten materiaalien jäljittäminen valtion rajojen sisällä. Tilaisuus keräsi yhteen yli 70 tutkijaa ja viranomaista 25 eri maasta. Osallistujat olivat lähinnä poliisin ja ydinalan asiantuntijoita.

Harjoituksen ensimmäinen päivä koostui työpajaosuudesta, jossa käsiteltiin muun muassa kansainvälistä tietojenvaihtoa ydinmateriaalin salakuljettamisen pysäyttämiseksi sekä uusia teknisiä innovaatioita radioaktiivisten aineiden havaitsemiseksi.

GICNT-tilaisuuden osallistujia. Kuva: Mikko Räkköläinen

Erityisesti Harri Toivosen demonstraatio Säteilyturvakeskuksen (STUK) kehittämistä reaaliajassa etäluettavista havainnointilaitteista herätti yleisössä suurta mielenkiintoa.

Suomella on vahvaa osaamista säteilyturva-asiantuntijoiden antamasta etätuesta poliiseille kentällä sekä saumattomaksi kehitetystä viranomaisten välisestä yhteistyöstä, ja STUK saikin lukuisia pyyntöjä saapua esittelemään näihin tarkoituksiin kehittämiään laitteita ulkomaille.

Tärkein osa tapahtumaa oli kuitenkin skenaarioharjoitus, jossa osallistujat tarkastelivat tehokkaimpia tapoja ja tarvittavia resursseja rikollisten varastaman säteilylähteen jäljittämiseen ja takavarikointiin.

Tämän tyyppiset harjoitukset ovat keskeinen osa GICNT:n toimintaa ja auttavat vastuuviranomaisia hahmottamaan todellisessa riskitilanteessa huomioon otettavia seikkoja sekä tarvittavia voimavaroja.

Harjoituksen päättyessä osallistujat olivat yksimielisiä tapahtuman hyödyllisyydestä. Kaikki osallistujat pitävät yhteistyötä tärkeänä, joten tämän kaltainen teknisen tason kansainvälinen yhteistyö toimii edelleen suurvaltapolitiikan kasvaneista jännitteistä huolimatta.

GICNT on Yhdysvaltain ja Venäjän vuonna 2006 käynnistämä yhteishanke, jonka tavoitteena on kehittää ydinterrorismin vastaista kansainvälistä toimintaa ja estää terroristeja hankkimasta, kuljettamasta ja käyttämästä ydin- tai radioaktiivisia materiaaleja.

Aloitteeseen osallistuu tällä hetkellä 85 valtiota, USA ja Venäjä jakavat puheenjohtajuuden. Suomi on ollut mukana aloitteessa alusta lähtien.

Mikko Räkköläinen