Vuosiraportti: Kehitysyhteistyö tuottaa tuloksia

Viime vuoden kehitysyhteistyön arvioinnit osoittavat, että Suomen rahoittama kehitysyhteistyö tuottaa tuloksia. Työn pitkäaikaisen vaikuttavuuden arviointia pitää vielä vahvistaa.

Suomen rahoittama kehitysyhteistyö tuottaa tuloksia, ilmenee tuoreesta ulkoasiainministeriön kehitysevaluointiyksikön vuosiraportista. Tulosperustainen suunnittelu ja raportointi ovat vahvistuneet kehityspolitiikan ja -yhteistyön päätöksenteossa. Ohjelmien suunnittelussa ja arvioinnissa työn tuloksille annetaan yhä suurempi painoarvo.

Raportti kiittää Suomea siitä, että Suomi on usein rahoitusosuuttaan merkittävämpi politiikkavaikuttaja. Suomi osallistuu aktiivisesti uusien ohjelmamallien esittelyyn ja laajentamiseen, poliittisiin keskusteluihin sekä rahoituksen koordinointiin. Suomen rahoittama kehitysyhteistyö on myös hyvin linjassa kehityspoliittisen selonteon kanssa ja vastaa työn kohteiden tarpeisiin.

Vuosiraportti kokoaa yhteen ulkoasiainministeriön kehitysevaluoinnin yksikön viime vuonna julkaisemat arvioinnit. Yksikkö julkisti arvionsa Suomen kauppaa tukevasta kehitysyhteistyöstä vuosina 2012–2015, Suomen kehitysyhteistyön maaohjelmista, ensimmäisen osan ohjelmatukea saavien kansalaisjärjestöjen ohjelmatyöstä sekä metaevaluoinnin kaikista hanke- ja ohjelmaevaluoinneista vuosilta 2014–2015.

Kehitettävää rahoitusmalleissa ja vaikuttavuudessa

Raportti kritisoi sitä, että eri yhteistyömuodot ja kehitysyhteistyön rahoitusmallit täydentävät vielä huonosti toisiaan. Tämä näkyy niin yritystoimintaa tukevassa kehitysyhteistyössä, Suomen suorassa kehitysyhteistyössä kohdemaan kanssa kuin kansalaisjärjestöpuolellakin. Ulkoministeriössä eri osastot ja ulkopuoliset kumppanit hoitavat muun muassa kauppaa tukevia kehitysyhteistyöhankkeita, jolloin työn koordinaatio vaikeutuu ja toiminta siiloutuu.

Tulosten kestävyyttä pitäisi edelleen vahvistaa.  Vaikka raporteissa hankkeiden kerrotaan olevan kestäviä, aina kestävyyttä ei ole tutkittu tarpeeksi. Myös työn pitkäaikaisista vaikutuksista ja vaikuttavuudesta tarvittaisiin nykyistä enemmän tietoa. Raportti nostaa esiin myös sen, että toisinaan hankkeiden toteutus ja loppuunsaattaminen viivästyvät. Tämä vähentää hankkeiden tehokkuutta ja sitä kautta tuloksellisuutta. Myös kehitysmaissa toimimiseen ja kehitysyhteistyöhön liittyviä riskejä pitäisi hallita ja arvioida nykyistä järjestelmällisemmin.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen varautuminen sekä sukupuolten välinen tasa-arvo ovat Suomen kehitysyhteistyön läpileikkaavia tavoitteita. Kaiken kehitysyhteistyön pitäisi edistää tavoitteiden toteutumista. Työn pitää olla myös ihmisoikeusperustaista eli varmistaa ihmisoikeuksien toteutuminen. Näiden osa-alueiden arvioinnissa on vielä kehitettävää, raportti huomauttaa.

Kehitysevaluoinnin vuosiraportti 2016 (pdf, suomeksi)

Tutustu kehitysevaluointiyksikön arviointeihin (avautuu uuteen ikkunaan)