Viisikymppinen Kavaku-diplomaattikurssi oli aikansa radikaali

Viisikymppinen Kavaku-diplomaattikurssi oli aikansa radikaali

Viime vuosisadan alkupuolella, aikana jolloin maailma ei ollut avoin kaikille, diplomaatin uraan liittyi gloriaa. Ajat muuttuivat ja toisen maailmansodan jälkeen alettiin kyseenalaistaa eliittidiplomatian mielekkyyttä kansainvälisessä keskustelussa. Myös valtioiden lisääntyminen, kansainvälisten järjestöjen kasvu sekä kommunikaation nopeutuminen vaikuttivat maailmanlaajuisesti diplomatian uudelleenmäärittelyyn. Suomessa avoimeen hakuun perustuva ulkoministeriön diplomaattikoulutus, kansainvälisten asioiden valmennuskurssi Kavaku, täyttää tänä syksynä viisikymmentä vuotta.

Kuvassa diplomaattikurssilaisia taustalla YK:n logo.
Kavaku-kurssi tutustui vuonna 2018 muun muassa YK-järjestöjen työhön opintomatkallaan Tansaniassa. Kuva: Johannes Puukki

Kavaku mullisti diplomaattihaun 1970-luvulla

Ulkoministeriössä huomattiin yhteiskunnallisen ilmapiirin nopea muutos 1960-70 lukujen taitteessa. Ulkoasiainhallinnon monipuolisuuden lisääntyessä haluttiin, että virkamiesharjoittelijat voitaisiin valita entistä laajemmalta pohjalta, avoimen ja yleisen hakumenettelyn kautta. Uuden kansainvälisten asioiden kurssin eli Kavakun odotettiin tuovan moninaisuutta hakijoiden sosiaalisiin taustoihin ja demokratisoivan mahdollisuuksia päästä diplomaattiuralle.

Ajatus oli mullistava. Kun ensimmäinen Kavaku järjestettiin vuonna 1970 ei eri sukupolvien välinen kohtaaminen hierakkisessa ulkoasiainhallinnossa sujunut hankauksitta.

”Kurssille tuli joukko 1960-luvun opiskelijapolitiikassa aktivoituneita kansainvälisiä nuoria, joille hierarkkinen ja jäykkä ulkoministeriö oli kiehtova kohde haastaa. Tässä mielessä olimme radikaaleja. ’Nyt ne kakarat tekivät kapinan’, puhistiin Ritarikadun käytävillä, kun kurssilaiset kieltäytyivät tehtävästä luonnostella ’ministerin vastaus’ eduskuntakyselyyn, jossa oman kurssin järjestelyjä arvosteltiin. Saimme kapinakurssin nimen, kun emme suostuneet annettuun muottiin. UM:ssä ei tällaisiin virkamiehen alkuihin ollut totuttu. Kekkosen ministeriössä ei sopinut auktoriteetteja haastaa”, ensimmäisen Kavakun käynyt Pertti Torstila muistelee.

”Tulimme ulkoministeriöön itä-länsi -liennytyksen vuosikymmenelle. Kurssilla kuulimme, että avustajan polku ei ole ruusuista suurpolitiikkaa, juoksupojan hommia enimmäkseen. Vaan meidätpä tempaistiin heti töihin Suomen ulkopolitiikan suureen näyttöön, ETYK:iin. Tuon tulikokeen läpäistyämme olimme valmiit mihin vain.”

Kuvassa suurlähettiläs Torstila SPR-matkallaan pakolaisleirin lapsien ympäröimänä.
"Ykköskavaku oli oma erikoinen tarinansa, jota meistä mukana olleista kukaan ei unohda", suurlähettiläs Pertti Torstila muistelee. Eläkepäivillään Torstila toimi Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana vuosina  2014-2020. Kuva: SPR

Kurssin perusmalli oli sama koko 1970-luvun. Koulutuksen painopisteet olivat pääosin kansainvälisessä politiikassa, kansainvälisessä oikeudessa, Suomen ulkomaankauppapolitiikassa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja kieliopinnoissa. Valintaprosessissa pääpaino oli monipuolisessa ja oikeudenmukaisessa pisteytyksessä. Ministeriön johtoryhmällä oli mahdollisuus vaikuttaa kriteeri- ja pisteytysvalintoihin.

Nykyisin koko Suomi edustettuna

1980-luvulla ja 1990-luvun alussa jo yli puolet diplomaattikurssilaisista oli naisia. Naisten määrällinen huippu koettiin vuonna 1983 kun valittiin 16 avustajaa, joista peräti 12 oli naisia. Tämän seurauksena ulkoministeriön valinta- ja koulutuslautakunta kokoontui tarkastelemaan asiaa ja lähellä oli, ettei päätetty antaa armeijapisteitä miesten aseman vahvistamiseksi, mutta tästä aikeesta luovuttiin.

Tänä päivänä naiset ovat jo vakiinnuttaneet asemansa enemmistönä Kavakulla. Naisia ja miehiä toimii nykyään suurlähettiläinä suurin piirtein yhtä paljon.

Ulkoasiainhallinnon ala oli saavuttanut 1990-luvulle tultaessa sen monipuolisuuden, mitä tavoiteltiin jo 1960-luvulla. Koko Suomi oli edustettuna kavakulaisissa: diplomaattikoulutukseen tultiin monenlaisista perhe- ja koulutustaustoista.

Kavaku on ajassa kiinni elävä keski-ikäinen

Viime vuosina Kavaku-koulutuksessa tehtyjen uudistusten tavoitteena on ollut löytää uusia tapoja valmentaa ministeriössä aloittavat virkamiehet. Koulutusfilosofiassa painottuu työssä oppiminen. Perinteisistä luennoista on siirrytty osallistavampaan, harjoituksia, keskustelua ja tutustumiskäyntejä sisältävään koulutukseen. Yhden pitkän kurssin sijaan on nyt kolme koulutusjaksoa, jotka nivoutuvat yhteen ministeriön eri osastoilla ja edustustoissa tapahtuvan harjoittelun kanssa.

”Kavaku ei ole vain kurssi, vaan kokonainen koulutusohjelma”, korostaa henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointiyksikön päällikkö Christian Lindholm.

Koulutusohjelma on säilyttänyt vetovoimansa, vuonna 2020 hakijoita oli yli 1080 henkilöä.

Uusimpana esimerkkinä koulutusohjelman elämisestä ajassa käy hyvin se, että Kavaku 43 taipui koronan vaatimuksesta myös etämuotoon.

Vuosi 2020 - digiloikkia ja etätyötä

Korona-aikaan Kavakun aloittanut Laura Hassinen on ollut tyytyväinen, että koulutus saatiin käyntiin poikkeuksellisissa olosuhteissa, vaikka ensimmäinen osastoharjoittelu onkin kulunut pääosin etätyön merkeissä.

Vastuuvirkamies Laura Hassinen lähtee ensi kesänä ensimmäiselle ulkomaan komennukselleen. ”Kolmen pienen lapsen äitinä päätökset ulkomaan edustustoihin hakemisesta tehdään koko porukan voimin. Olen iloinen, että perhenäkökulmaa otetaan UM:ssä huomioon koko ajan enemmän.”

”Pandemian vaikutus tehtävien hoitamiseen on ollut mielestäni suhteellisen merkittävä. Kaikki ns. kiva on poissa, kun ei ole mahdollisuutta virkamatkoihin eikä voi tavata kansainvälisiä kollegoita maailmalla. Olemme silti todella nopeasti löytäneet uusia tapoja tehdä töitä ja luoda kontakteja”, pohtii Hassinen.

”Digiloikka on ollut pitkä, ja kynnys järjestää esimerkiksi kansainvälisiä webinaareja tai vapaamuotoisempia virtuaalikokouksia on madaltunut huomattavasti. Odotan kuitenkin innolla, että pääsisimme ensi vuonna tosihommiin”.

 

Ulkoministeriö rekrytoi taas uusia osaajia

Ulkoministeriön tuorein rekrytointikierros käynnistyi 4.12.2020. Syyskuussa 2021 alkavalle kansainvälisten suhteiden valmennuskurssille ja hallinnollisten asioiden koulutusohjelmaan valitaan arviolta 10 henkilöä kumpaiseenkin. Haku Kavakulle ja Halkulle on auki Valtiolle.fi:ssä 21.12. klo 16:15 asti.

Palvelukseen etsitään monipuolisesti eri koulutustaustan omaavia ja eri aloista kiinnostuneita henkilöitä. Työ ministeriössä palkitsee uteliaita, sopeutumiskykyisiä ja itseään kehittämään pyrkiviä ihmisiä. Haussa on itsenäisen työn hallitsevia mutta tiimityöstä inspiroituvia osaajia, joilla on hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. Menestyksellisellä hakijalla on sekä ammatilliset että henkilökohtaiset valmiudet ja vahva kiinnostus toimia Suomen edustajana, palvella suomalaisia maailmalla.

Ura ulkoministeriössä sisältää erilaisia tehtäviä ministeriön eri osastoilla Helsingissä sekä ympäri Suomen globaalia edustustoverkkoa. Suomen edustustoista lukuisat ovat EU-maiden ulkopuolella, nousevissa talouksissa ja kehitysmaissa.