Vapaakauppasopimus kasvatti Suomen vientiä Etelä-Koreaan
Suomen vienti Etelä-Koreaan on kasvanut lähes 40 prosenttia verrattuna vapaakauppasopimusta edeltävään aikaan. EU:n ja Etelä-Korean välistä sopimusta on sovellettu heinäkuusta 2011 lähtien. Sopimuksen myötä monen Suomelle tärkeän vientinimikkeen tullit poistuivat heti tai siirtymäaikojen puitteissa.
EU:n ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus on vilkastuttanut merkittävästi Suomen ja Etelä-Korean välistä kauppaa. Sopimus astui virallisesti voimaan vuoden 2015 lopulla ratifioimisen jälkeen, mutta sitä on sovellettu jo vuodesta 2011 lähtien. Kyseessä on tähän saakka kunnianhimoisin ja kattavin EU:n solmima vapaakauppasopimus ja samalla ensimmäinen aasialaisen maan kanssa tehty kauppasopimus.
Viennissä merkittävää kasvua
Suomesta viedään Etelä-Koreaan pääasiassa erilaisia koneita ja laitteita, kemian- ja metalliteollisuuden tuotteita, elektronisia laitteita sekä puu- ja paperituotteita. Etelä-Koreasta tuodaan elektroniikkaa, koneita ja laitteita sekä lääketeollisuuden tuotteita. Etelä-Korea on maailman 13. suurin talous ja Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani Aasiassa.
Sopimus on hyödyttänyt konkreettisesti EU-alueen yrityksiä. Suomen merkittävimmän vientisektorin, koneiden ja laitteiden, vienti on kasvanut 8,6 prosenttia. Myös sähkökoneiden ja laitteiden ja globaalisti yhä merkittävämpien lääkinnällisten laitteiden vienti on kasvanut runsaat 30 prosenttia. Suomen tuonti Etelä-Koreasta on laskenut noin 16 prosenttia.
Kaikki Suomen keskeisimmät vientisektorit ovat kasvaneet sopimuksen voimaantulon jälkeen. Kun pisimmät viiden vuoden siirtymäajat aikanaan umpeutuvat, EU ja Etelä-Korea ovat poistaneet 98,7 prosenttia kaikista tulleista, ja kauppa on tuolloin käytännössä tullivapaata.
Vauhtia myös palvelukauppaan
Vapaakauppasopimus on avannut uusia mahdollisuuksia myös palvelukaupassa. Suomen palveluvienti on kasvanut vuosien 2013–2015 välillä 251 prosenttia noin 464 miljoonaan euroon. Aasian palvelukauppa noudattaa viennin yleistä rakennetta. Tietotekniikkapalvelujen vienti Aasiaan kattaa yli 40 prosenttia palvelujen kokonaisviennistä.
Sopimus helpottaa kauppaa myös teknisiä kaupanesteitä purkamalla ja maiden välistä sääntelyä yhtenäistämällä. Sopimus vahvistaa kansainvälisten standardien ja käytäntöjen merkitystä lainsäädännössä. Myös kalliit elektroniikka- ja kulutustavaroiden kaksinkertaiset sertifiointi- ja testausmenettelyt poistuivat sopimuksen myötä. Tasavertainen kohtelu eurooppalaisille ja korealaisille tuotteille tuo yrityksille säästöjä niin rahallisesti kuin ajallisesti.
Tullietuudet paremmin hyödynnettäviksi
Haasteena on kuitenkin se, että vientiyritykset hyödyntävät tullietuuksia heikosti etenkin teollisuustuotteiden osalta. Suomalaiset yritykset hyödynsivät tullietuuksia vuosien 2013 ja 2014 välisenä aikana teollisuustuotteiden osalta noin 40 prosentin edestä EU:n keskiarvon ollessa 65 prosenttia.
Maataloustuotteiden kohdalla hyödyntämisaste on lähes 100 prosenttia. Suomen tärkeimmän sektorin, koneiden- ja laitteiden, viennissä yrityksistä vain neljäsosa hyödyntää nollatulleja. EU-tasolla keskiarvo on noin 50 prosenttia ja vastaavasti Etelä-Korean osalta 72 prosenttia.
Lisätietoja: lähetystöneuvos Elina Poikonen, TUO-20, puh. +358 295 351 992, elina.poikonen@formin.fi