Vammaiset lapset saatava näkyviin

Unicefin raportti maailman lasten tilasta pureutuu tänä vuonna vammaisten lasten elämään. Suomen kehityspoliittisessa ohjelmassa lapset ja vammaiset ovat tärkeässä asemassa.

”Ihmisoikeudet ovat Suomen ulko- ja kehityspolitiikan arvopohja”, sanoi alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen Unicefin vuosiraportin julkistamistilaisuudessa.

Anne Sipiläinen. Kuva: Unicef / Martti Penttilä Alivaltiosihteeri Anne Sipiläisen mukaan Suomen kehityspolitiikka edistää vammaisten lasten oikeuksia. Kuva: Unicef / Martti Penttilä.

Sipiläisen mukaan vammaisille lapsille on taattava samat oikeudet ja palvelut kuin muillekin. Lisäksi heillä on oikeus saada erityistä apua.

Valtioilla puolestaan on velvollisuus taata lasten oikeuksien toteutuminen.

Suomen ihmisoikeuksiin perustuvassa kehityspoliittisessa ohjelmassa lapset ja vammaiset ovat tärkeässä asemassa.

Sipiläisen mukaan ohjelma antaa mahdollisuuden nostaa vammaisten lasten oikeudet esille entistä vahvemmin.

”Avainasemassa on asenteiden muuttaminen. On voitettava taikausko, ennakkoluulot  ja tietämättömyys, ja tehtävä vammaisista lapsista yhteiskunnan näkyviä jäseniä. Suomi voi tukea tätä kehityspolitiikallaan. Juuri nyt on oiva mahdollisuus vaikuttaa vammaisten asemaan, kun vuoden 2015 jälkeisiä kehitystavoitteita suunnitellaan. Ihmisoikeuksien on oltava Suomen arvopohja myös tulevaisuudessa”, Sipiläinen sanoi.

”Vammaisten lasten oikeuksien edistämisessä on tehtävää jokaisella maalla”, muistutti Suomen YK-suurlähettiläs ja Unicefin johtokunnan puheenjohtaja Jarmo Viinanen videotervehdyksessään. 

Hänestä vammaisten lasten tasavertainen kohtelu vaatii asennemuutosta ja aktiivista syrjinnän vastaista työtä.

”Ennakkoluulot vähenevät ainoastaan vuorovaikutuksen kautta. Näin lapset oppivat kunnioittamaan toisiaan eroistaan huolimatta.” 

Suomelta hyvää johtajuutta

"Suomen puheenjohtajuus Unicefissa on tuonut hyvää johtajuutta järjestön työhön”, arvioi Marta Santos Pais, YK:n pääsihteerin erityisedustaja lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa työssä.

Hänestä hallitukset eivät paneudu riittävästä vammaisten lasten asioihin.

”Hyvä uutinen on, että sopimukset lasten aseman edistämiseksi ovat olemassa. Nyt ne on myös ratifioitava ja pantava toimeen.”

”Raportin selkeä viesti on, että heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, kuten vammaiset lapset, on nostettava etusijalle kehitysohjelmissa”, sanoi raportin esitellyt Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.

Avun kohteista toimijoiksi

”Vammaisia lapsia tarvitaan mukaan oman elämänsä suunnitteluun, päätöksentekoon ja toteutukseen Suomessa ja muualla”, esitti Kuurojen liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen.

Markku Jokinen. Kuva: Unicef / Martti Penttilä Kuurojen liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen toivoo vammaisille lapsille hyviä roolimalleja. Kuva: Unicef / Martti Penttilä

Hänestä vammaiset lapset ja nuoret kaipaavat myös hyviä roolimalleja.

”On myönteistä, että vammaisjärjestöjen osaamista ja asiantuntemusta käytetään hyväksi kehitysyhteistyössä. Vammaisten oikeuksia on painotettava nykyistä enemmän kaikissa kehitysohjelmissa”, Jokinen sanoi.

Suomen World Visionin Anne Pönnin mielestä globaali ilmapiiri ei ole nyt kovin ihmisoikeusmyönteinen. Hän kannusti Suomea pitämään lapsen asioita ja ihmisoikeuksia etusijalla, kun uusia kehitystavoitteita muotoillaan vuoden 2015 jälkeiselle ajalle.

Suomi on YK:n lastenrahaston Unicefin vahva tukija. Vuoden 2012 yleisavustus järjestölle oli 17 miljoonaa euroa.

Suomi toimii tänä vuonna myös Unicefin johtokunnan puheenjohtajana.

Outi Einola-Head

UNICEF
ihmisoikeudet