Valtiosihteeri Antti Satulin haastattelu Turun Sanomille
UM lähtee kustannusjahtiin ja vahtii asioiden hoidon ryhdikkyyttä
Turun Sanomat, Helsinki
Kalle Heiskanen
Ulkoministeriön virkamieskaartin uusi ykkönen, valtiosihteeri Antti Satuli on pureutunut alkuvuoden erityisesti ministeriön hallintoon. Kustannuspaineet ovat kovat.Tilannetta ei suinkaan helpota se, että ministeriön tehtäväkenttä on laventunut. EU:n jäsenenä Suomi joutuu ottamaan kantaa sellaisiinkin asioihin, joille saattoi aiemmin sanoa piupaut.
"Esimerkiksi Afrikan suurten järvien alueen ongelmiin, jollaiset ovat jokapäiväistä asiaa EU-pöydissä", valtiosihteeri Satuli kuvaa.
Jäsenyys on toisaalta johtanut siihen, että ulkoministeriön monopoli kansainvälisissä kysymyksissä on loppunut. Kaikki ministeriöt joutuvat osaltaan hoitamaan myös kansainvälisiä asioita.
"Kun kylmän sodan jälkeen siirryttiin normaalimpiin olosuhteisiin, eikä ollut enää tätä Neuvostoliitto-tekijää, niin sitä myötä ulkoministeriön erityisasema on hävinnyt", Satuli sanoo.
Kansainvälisiä asioita käsittelevän piirin nopea laajeneminen on tuonut kuitenkin aivan uuden pulman. Kuinka turvata ulkoisen toiminnan johdonmukaisuus? Satulin mielestä se on jopa merkittävämpi asia kuin uuden perustuslain virittämä presidentin ja pääministerin ulkopoliittisen vallan pohtiminen.
"Kun itsenäisiä toimijoita on niin paljon, pitäisin vielä kiperämpänä ongelmana sitä, millä varmistetaan johdonmukaisuus. Tässä, johdonmukaisuuden varmistamisessa ja koordinoinnissa näenkin ulkoministeriöllä uuden, laajemman roolin", Satuli sanoo.
Toistaiseksi mitään ongelmia ei Satulin mukaan ole esiintynyt.
"Koordinointia kuitenkin tarvitaan, koska yksittäiset toimijat saattavat toisistaan tietämättä ajaa asioita eri suuntiin ja ehkä jopa tavalla, joka haittaa muiden toimijoiden tavoitteiden saavuttamista", Satuli perustelee.
Määrärahat tiukemmassa
Ulkoministeriö on nykyisin samalla viivalla muiden ministeriöiden kanssa kamppailtaessa määrärahoista. Toisin oli ennen,
"Kekkosen aikaan, kun Neuvostoliitto oli voimissaan, kukaan ei koskaan asettanut kyseenalaiseksi ulkoasiainhallinnon määrärahoja. Nyt normalisoituminen on johtanut siihen, että olemme saman budjettikurin alaisia kuin muut", Satuli sanoo.
Tämä on johtanut siihen, että ministeriössä pitää aiempaa tiukemmin katsoa se, mitä tehdään ja miten tehdään? Esimerkiksi organisaatiota on trimmattu. Edustustoverkostoa joudutaan harkitsemaan uudelleen.
"Lähivuosina joudumme jonkun verran edustustoja sulkemaan, mutta vastaavasti joudumme avaamaan uusia EU:n laajentumisen vuoksi ainakin Sloveniaan ja Slovakiaan", Satuli arvioi.Parin, kolmen kaukaisen ja pienen lähetystön sulkemisesta tehdään päätös jo tänä vuonna.
Täsmällisemmin Satuli ei toistaiseksi halua aiheesta puhua.
"Maat, joissa lähetystöt suljetaan eivät katso sulkemista kauhean hyvällä", Satuli perustelee.Hän viittaa paheksuntaan, jonka Kanadan päätös sulkea lähetystönsä Suomessa aiheutti. Kanada perui päätöksen.
EU-lähetystöt eivät riitä
Moni kyselee, eivätkö yhteiset lähetystöt riitä EU-maille. Satuli tyrmää ajatuksen selkeästi. Oma verkosto maailmalla toimittaa tietoja ulkopoliittisen päätöksenteon pohjaksi, verkostoa tarvitaan myös auttamaan suomalaisia ulkomailla, niin yksityisiä kansalaisia kuin yrityksiäkin.
"EU-maat ovat monessa asiassa toistensa kilpailijoita", Satuli sanoo. Hän ei usko edes Pohjoismaiden yhteiseen edustamiseen.
"Miten Ruotsin suurlähetystö voisi toimia jossain kaukomaassa suomalaisten yritysten viennin edistämisessä, kun siellä on kilpailevia ruotsalaisyrityksiä", Satuli kysyy.
Keskijohdolle lisää palkkaa
Satuli pitää yhtenä tavoitteenaan ministeriön palkkarakenteen uudistamista. Erityistä painoa hän pistäisi keskijohdon palkkaukseen. Se ei Satulin mielestä ole kilpailukykyistä edes muun valtionhallinnon kanssa.
"Ministeriö on edelleen kiinnostava työpaikka, mutta noin kymmenen vuoden jälkeen, kun palataan ensimmäiseltä ulkomaan kierrokselta, me menetämme ihmisiä", Satuli perustelee.
Ministeriötä trimmataan uusilla johtamisjärjestelmillä, avoimuutta yritetään lisätä."Ministeriön pitäisi päästä eroon maineestaan sisäänpäin lämpiävänä. Esimerkiksi esittäytymiskierroksia maan eri puolilla jatketaan. Koetetaan myös saada läpi uudenlainen tiedottamiskulttuuri."Valtiosihteeri Satuli yrittää ajaa ministeriöön samanlaista avointa tiedotuslinjaa, jonka hän loi EU-edustustoon Brysseliin. Siellä toimittaja löytää nopeasti ja helposti asiantuntijan, joka myös auliisti kertoo tietoja.