Uudet budjettitukiohjeet käyttöön

Budjettitukea käytetään kehityspolitiikan välineenä. Sillä tuetaan kumppanimaan omien demokraattisten päätösprosessien kehittymistä ja omien seurantamekanismien vahvistumista.

Ulkoministeriö on ottanut käyttöön uudet ohjeet budjettituen käytöstä kehitysyhteistyössä.

Budjettituki on yksi Suomen kehityspolitiikan toimeenpanon välineistä. Sen päämäärät ovat samat kuin kaikessa muussakin kehitysyhteistyössä – vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta.

Rahoitus ohjataan suoraan kumppanimaan budjettiin kehityksen edistämiseksi. Työssä  käytetään maan omia julkisten varojen hallintajärjestelmiä, ja varoja käsitellään maan parlamentissa osana normaalia valtionhallinnon päätöksentekoa.

Olennainen osa budjettitukea on poliittinen vuoropuhelu avunantajaryhmän ja maan hallituksen kesken. Budjettituen tuloksia arvioidaan myös suhteessa yhteistyömaan tuloskehikoihin, joiden muotoiluun apuyhteisö osallistuu.

Tuen myöntämisen edellytys on, että kumppanimaa on sitoutunut kolmen perusarvon eli ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion suojeluun ja edistämiseen.

Yksi ohjeiston viesteistä on, että kehitysyhteistyössä on riskejä, mutta ne pitää tiedostaa ja hallita.  

Yhteiset pelisäännöt

Budjettituen käyttäminen perustuu Suomen maaohjelmaan, jonka pohjana on kumppanimaan oma köyhyydenvähentämisohjelma. Suomi tekee budjettituesta hallitusten välisen sopimuksen kumppanimaan kanssa ja sitoutuu lisäksi yhteisiin pelisääntöihin muiden budjettitukea myöntävien avunantajien kanssa.

Suomi antaa yleistä budjettitukea tällä hetkellä kolmelle maalle: Tansanialle, Mosambikille ja Sambialle.  Aiemmin tukea on saanut myös Nicaragua.

Poliittinen vuoropuhelu
tärkeä vaikutuskanava

Budjettitukeen liittyvä säännöllinen poliittinen vuoropuhelu avunantajien ja kumppanimaan hallinnon kanssa on keskeinen vaikuttamisen väline.

"Se on kenttätason monenkeskistä diplomatiaa, jolla on merkitystä", sanoo ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston apulaisosastopäällikkö Kari Alanko.

Hän toimi suurlähettiläänä Mosambikissa, kun Suomi veti 19 avunantajan budjettitukiryhmää 2009–2010.

"Budjettitukiryhmässä pystyimme keskustelemaan kaikista perusperiaatteista – sitoutumisesta köyhyyden poistamiseen, ihmisoikeuksiin, demokratiaan, hyvään hallintoon ja korruption kitkemiseen", Alanko kertoo.

Julkisten varojen käyttö
kansalaisten syyniin

Budjettituki voi myös parantaa kumppanimaan kansalaisten mahdollisuuksia seurata julkisten varojen käyttöä.

Näin tapahtui Alangon mukaan Mosambikissa, jossa 2009 vaalien yhteydessä käynnistyi tukiryhmän vuoropuhelu, joka johti maksatusten jäädyttämiseen kolmeksi kuukaudeksi. Sinä aikana valtapuoluetta lähellä oleva media syytti avunantajayhteisöä maan sisäisiin asioihin sekaantumisesta, avasi keskustelun mediassa budjettivarojen käytöstä ja Mosambikin apuriippuvuudesta.

"Iso mediakeskustelu budjetin käytöstä ja apuriippuvuudesta ei olisi muuten syntynyt", Alanko sanoo.

Budjettituen myötä kehitysmaa on enemmän vastuussa omille kansalaisilleen, Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Minna Havunen painottaa.

Oikeissa olosuhteissa budjettituki lisää tavallisten ihmisten ja paikallisten kansanedustajien mahdollisuuksia seurata julkisten varojen käyttöä ja parantaa kansalaisyhteiskuntien mahdollisuutta päästä mukaan kansallisiin päätöksentekoprosesseihin", hän sanoo.

Vastuu varojen käytöstä
lisää läpinäkyvyyttä

Perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén tunnustautuu budjettituen kannattajaksi ja pirstaleisen avun vähentäjäksi.

"Me emme voi mennä siirtomaaisäntinä sinne kertomaan, että nyt me autamme teitä.  Se miten maa päätyy työn tekemään, on heidän oma asiansa. Me annamme rahan ja seuraamme, miten sovittuihin tavoitteisiin päästään", Packalén sanoo.

Vastuu varojen käytöstä on hänen mukaansa kumppanimaalla, jonka on pystyttävä hallinnoimaan omaa koneistoaan.

"Sen pitää olla läpinäkyvää ja varmistaa, että raha ei katoa vääriin taskuihin matkalla", hän tähdentää.

Kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) ei puolestaan usko vastuun antamiseen kumppanimaan hallinnolle. "Suoraan lahjarahaan ilman ehtoja liittyy suuria riskejä", hän pohtii.

Hänestä budjettituki voi olla yhtenä keinona apupaletissa, mutta sitä on käytettävä valikoiden. "Vaaditaan puhdas hallinto, jotta sitä uskaltaa käyttää", hän perustelee.

Koskisen mukaan paras tapa on pienimuotoinen toteutus, johon liittyy täysi julkisuus pohjoismaiseen tapaan. Avun varsinaisten saajien on oltava mukana valvonnassa.

Marja-Leena Kultanen

• Budjettitukiohjeet 30.6.2014

* suunniteltu