Uskonnon ja vakaumuksen vapaus vahvistaa oikeudenmukaisuutta ja rauhaa

Uskonnon ja vakaumuksen vapaus vahvistaa oikeudenmukaisuutta ja rauhaa

"Uskontojen ja maallisen vallan välillä tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua", korosti kardinaali Peter Turkson Religious Freedom–Protecting Religious Minorities -seminaarissa 21.toukokuuta Helsingissä. Ulkoministeriö järjesti seminaarin yhdessä Ekumeenisen neuvoston, Kirkon ulkomaanavun sekä uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston kanssa.

Säätytalolla järjestetyn seminaarin tavoitteena oli lisätä tietoisuutta siitä, miten uskonnon tai vakaumuksen vapautta edistetään ja suojellaan. Tapahtumalla haluttiin myös herättää keskustelua uskonnollisten toimijoiden roolista rauhan ja yhteiskunnallisen vakauden edistämisessä.

Ulkoministeri Timo Soini korosti avauspuheessaan uskonnonvapauden merkitystä.

"Suomalaisesta yhteiskunnasta on tullut entistä monimuotoisempi. Uskonnoilla on vahva potentiaali konfliktien ratkaisussa, mutta niitä voidaan myös käyttää väärin epädemokraattisten tai väkivaltaisten toimien perusteluun", hän sanoi.

Soinin mukaan uskonnollisilla johtajilla on tärkeä rooli suvaitsevaisuuden vahvistamisessa. Heidän ainutlaatuista asemaansa ja suhteita paikallisiin yhteisöihin pitäisikin hyödyntää paremmin suvaitsevaisuuden ja konfliktien ratkaisun edistämisessä.

"Yhtälailla on tärkeää, että naiset ja nuoret ovat mukana näissä prosesseissa", hän totesi.

Tavoitteena yhteinen hyvä

Kardinaali Peter Turkson. Kuva: Michael Swan/Flickr.com, cc by-nd/2.0
Kardinaali Peter Turkson. Kuva: Michael Swan/Flickr.com, cc by-nd/2.0

Tilaisuuden pääpuhujana oli kardinaali Peter Turkson, joka johtaa Vatikaanissa paavillista Oikeuden ja rauhan neuvostoa. Hän pohti puheenvuorossaan uskonnonvapauden suhdetta maalliseen valtaan ja yhteiskunnalliseen järjestykseen.

"Uskontojen ja maallisen vallan tavoitteena on yhteinen hyvä.  Niiden välillä tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua", hän sanoi.

Kardinaalin mukaan uskonnonvapautta uhkaavia tekijöitä ovat yhtälailla äärimmäinen sekularismi kuin uskonnollinen fundamentalismi. Uskonnonvapauden takaaminen lainsäädännössä on omiaan vahvistamaan oikeudenmukaisuutta ja yhteiskunnan rauhaa.

Arkkipiispa Kari Mäkinen peräänkuulutti kommenttipuheenvuorossaan uskontojen välistä vuoropuhelua ja suvaitsevaisuutta. Hän muistutti, että tie kohti uskonnonvapautta on ollut pitkä ja kivinen, eikä Suomi ole tässä poikkeus. Rajoitusten sijaan nykyisin keskustellaan kuitenkin mahdollisuudesta ilmaista uskoa. Mitä enemmän vähemmistöt suljetaan julkisen elämän ulkopuolelle, sitä vähemmän niitä ymmärretään ja suvaitaan.

Uskonnon ja vakaumuksen vapaus on ihmisarvon peruspilari

Paneelikeskustelu. Kuva: Janne Oksanen

Ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustajan Pekka Haaviston johtamaan paneelikeskusteluun osallistuivat Helsingin piispa Irja Askola, Suomen katolisen kirkon piispa Teemu Sippo, Suomen islam-seurakunnan johtaja ja Uskot-foorumin puheenjohtaja Atik Ali, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä sekä Arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila.

Paneelissa nousi esille uskonnon ja vakaumuksen vapaus yhtenä ihmisoikeuden ja ihmisarvon peruspilareista. Henkilöt, jotka eivät voi harjoittaa uskontoaan tai vakaumustaan ovat vaarassa syrjäytyä. Uskonnonvapaus on hyvä asia, mutta sen nimissä ei pitäisi sallia mitä vain. Tarvitaan entistä enemmän ihmiskontakteja ja vuoropuhelua eri uskontokuntien välillä. Paras keino taistella ääriajattelua vastaan on tukea maltillisia toimijoita. Myös poliitikoilta ja viranomaisilta toivottiin enemmän ymmärrystä uskontojen merkityksestä.