Ulkoministeriön festivaaliteltalla vastattiin kysymyksiin kehitysyhteistyön tuloksista

Ulkoministeriön festivaaliteltalla vastattiin kysymyksiin kehitysyhteistyön tuloksista

Ulkoministeriö osallistui Maailma kylässä -tapahtumaan jo kymmenettä kertaa.

Ulkoministeriö Maailma kylässä -festivaaleilla
Ulkoministeriö osallistui jo kymmenennen kerran suositulle Maailma kylässä -festivaalille. Vieraat löysivät helposti Rautatientorin keskellä sijaitsevalla osastolle. Kuva: Pirjo-Liisa Heikkilä 

"Onko totta, että jo 89 prosenttia maailman väestöstä saa puhdasta vettä?" hämmästeli moni festivaalivieras ulkoministeriön osastolla viikonloppuna Helsingin Rautatientorilla.

Puhtaan veden saatavuus on merkittävästi lisääntynyt viimeisten vuosien aikana kehitysyhteistyön ansiosta. Silti on edelleen iso joukko ihmisiä, joilta puhdas vesi puuttuu.

Ulkoministeriö osallistui Helsingin Rautatientorilla ja Kaisaniemen puistossa järjestettyyn Maailma kylässä -festivaaliin, jossa viikonlopun aikana vieraili peräti 80 000 ihmistä.

Ministeriön osastolla vastattiin yleisöä askarruttaviin kysymyksiin ja kerrottiin Suomen kehitysyhteistyöllä aikaansaaduista tuloksista eri maissa. Erityisesti kehitysyhteistyömäärärahat, kohdemaat, tulokset ja mahdollisuudet osallistua kehitysyhteistyöhön kiinnostivat teltalla vierailleita.

Feissarit valmiina
Kehitysviestinnän entiset harjoittelijat Laura Pätsi (vas.), Marjatta Peltonen, Katariina Oivo ja Paula Toivanen lähdössä markkinoimaan ulkoministeriön ohjelmaa festivaalialueelle. Kuva: Pia Helin

Vuodesta 1995 lähtien järjestetty ilmaistapahtuma on yksi Suomen suurimmista festivaaleista ja suurin järjestö- ja kehitysyhteistyötapahtuma. Pääjärjestäjä on Kepa ry, jonka toimintaa tuetaan ulkoministeriön kehitysyhteistyömäärärahoista.

Ulkoministeriö on osallistunut tapahtumaan jo kymmenen kertaa.

Tyttöjen koulutus avain
ihmisoikeuksien edistämiseksi

Ulkoministeri Erkki Tuomioja keskusteli lauantaina festivaalin yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa ihmisoikeuksista ja erityisesti median vapaudesta yhdessä namibialaisen yliopisto-opettajan Robin Tysonin, kenialaisen toimittajan Dommie Yambo-Odetten ja ugandalaisen toimittajan Simon Kaherunin kanssa.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja ja ugandalainen Simon Kaheru Maailma kylässä -festivaaleilla 2014
Ulkoministeri Erkki Tuomioja keskustelee ugandalaisen Simon Kaherun kanssa Maailma kylässä -festivaaleilla. Kuva: Pirjo-Liisa Heikkilä

Tuomiojan mukaan tyttöjen koulutus ja naisten aseman parantaminen on avain kaikkien ihmisoikeuksien edistämiseksi. Hän myös muistutti, että Suomessa naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen vakava ja iso ongelma.

Pohjoismaiden ja Afrikan maiden yhteistyötä ministeri kehui ja totesi köyhyyden olevan suurin este ihmisoikeuksien toteutumiselle eri Afrikan maissa.

"Siviilit on
jätettävä rauhaan"

Kehitysministeri Pekka Haavisto on viime aikoina kiertänyt hauraita alueita eri puolilla maailmaa. Hän kertoi festivaalin Taiga-lavalla pidetyssä paneelissa näkemyksiään konfliktien ehkäisystä.

"Konfliktia on tärkeää hallita, jotta rauhaa sopiessa neuvottelupöytään saadaan osapuolia eikä jouduttaisi siihen tilanteeseen, jossa kaikki osapuolet ovatkin sotarikostuomioistuimessa. Siviilien täytyy antaa olla rauhassa", Haavisto sanoi.

Ylen aamu-tv:n toimittaja Annika Dahlstöm haastatteli Pekka Haavistoa ja Hachim Badjia konfliktien ja katastrofien ennaltaehkäisystä.
Ylen aamu-tv:n toimittaja Annika Damström haastatteli Pekka Haavistoa ja Hachim Badjia konfliktien ja katastrofien ennaltaehkäisystä. Kuva: Pirjo-Liisa Heikkilä

Haaviston mukaan hauraissa valtioissa kansalaisjärjestöt ovat usein kaikkein tehokkaimpia toimijoita, sillä paikalliset tuntevat olosuhteet kaikkein parhaiten.

"Meidän tulisi tukea niiden toimia eikä liimata päälle jotain erillistä järjestelmää."

Paneeliin osallistuneella YK:n kehitysohjelman UNDP:n asiantuntijalla Hachim Badjilla on pitkä kokemus eri YK-tehtävistä. Hän korosti katastrofien ennaltaehkäisy tulevan huomattavasti edullisemmaksi kuin tuhojen korjaus.

Korjauksen hinta voi olla jopa seitsemän kertaa suurempi kuin ennaltaehkäisyn. Hänen mukaansa varhaisia merkkejä konflikteista osataan kyllä lukea ja tietoa on saatavilla, mutta pääongelma on rahoituksen puute.

Monilla mailla on suuri kynnys rahoittaa ennaltaehkäisevää työtä.

Pirjo-Liisa Heikkilä