Ulkoministeri Tuomioja: Kunniakonsuleilla tärkeä rooli maiden yhteistyössä

”Kaikki valtiot tarvitsevat yhä kipeämmin luotettavia antenneja maailmalla”, kuvailee ulkoministeri Tuomioja kunniakonsulien roolia muuttuvassa maailmassa.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja tapasi Suomessa toimivia kunniakonsuleita 11. lokakuuta Merikasarmilla. Tuomioja kertoi vierailleen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ajankohtaisista teemoista ja pohti kunniakonsulien roolia suurlähetystöjen tukijoina.</p>

Meitä on koolla ennätysmäärä konsuleita, Rovaniemeltä Suomen eteläisimpään kärkeen, totesi konsulikunnan vanhin eli doyen, Indonesiaa edustava Gaius Gyllenbögel (eturivissä 2. oik.). Kuva: Eero Kuosmanen Meitä on koolla ennätysmäärä konsuleita, Rovaniemeltä Suomen eteläisimpään kärkeen, totesi konsulikunnan vanhin, doyen, Indonesiaa edustava Gaius Gyllenbögel (eturivissä 2. oik.). Kuva: Eero Kuosmanen

Kunniakonsulit Suomessa
  • noin 200
  • edustavat 79 valtiota
  • edistävät edustamansa valtion ja Suomen kaupallis-taloudellisia ja kulttuurisuhteita
  •  neuvovat edustamansa valtion kansalaisia ja esimerkiksi yrityksiä
  • tekevät työtään palkatta
  • Suomen ulkoministeriö myöntää toimiluvan
Suomalaisen yhteiskunnan hyvin tuntevat kunniakonsulit edistävät edustamiensa maiden ja Suomen kanssakäymistä esimerkiksi kulttuurin ja kaupan saroilla. ”Teillä kunniakonsuleilla on tärkeä rooli Suomi-kuvan välittäjinä ulospäin”, Tuomioja muistutti.

Kunniakonsulit toimivat yhteistyössä edustamansa maan suurlähetystön tai pääkonsulaatin kanssa. Nämä eivät aina sijaitse Helsingissä. Erityisesti kaukaisemmilla mailla on Suomessa yleensä vain kunniakonsuli, ja suurlähetystö sijaitsee esimerkiksi Tukholmassa.

”Työnne tukee merkittävästi muiden maiden edustautumista Suomessa”, Tuomioja totesi. ”Muuttuvan maailman hahmottamisessa, siihen sopeutumisessa ja muutokseen vaikuttamisessa kaikki valtiot tarvitsevat yhä kipeämmin luotettavia antenneja maailmalla.”

Ministeri myös peilasi Suomessa toimivien kunniakonsulien työtä heidän maailmalla toimivien suomalaisten kollegoidensa tehtäviin. ”Osaan arvostaa työtänne myös Suomen oman kunniakonsuliverkoston ansiosta. Kunniakonsulimme muissa maissa ovat olennainen osa Suomen ulkomaanedustusta.”

Palvelu ja tarjoilu ovat parantuneet, Tuomioja totesi muistellessaan ensivierailuaan Merikasarmille Kaartin pataljoonan alikersanttina 1960-luvulla. Kuva: Eero Kuosmanen Palvelu ja tarjoilu ovat parantuneet, Tuomioja totesi muistellessaan ensivierailuaan Merikasarmille Kaartin pataljoonan alikersanttina 1960-luvulla. Kuva: Eero Kuosmanen

 Viisumeja, kauppaa ja adjutantuuria

Portugalin kunniakonsulina Suomessa vuosina 1966-2010 toiminut Lars Krogius ehti nähdä kunniakonsulin tehtävien kirjon.

Yhteismarkkinoiden ja EU:n myötä asiat ovat helpottuneet ja konsulienkin rooli muuttunut, Portugalin entinen kunniakonsuli Lars Krogius arvioi. Kuva: Eero Kuosmanen Yhteismarkkinoiden ja EU:n myötä asiat ovat helpottuneet ja konsulienkin rooli muuttunut, Portugalin entinen kunniakonsuli Lars Krogius arvioi. Kuva: Eero Kuosmanen

”Alkuaikoina piti myöntää viisumit Portugaliin haluaville suomalaisille. Myös kaikki kauppalaskut piti jollain tavalla saada vahvistettua, ennen kuin kauppoja syntyi. Melkoista byrokratiaa silloin oli.” Aluksi Portugalilla ei ollut Suomessa lähetystöä ja kunniakonsuli toimi Tukholmasta Suomessa vierailleiden lähettiläiden ”yhdysmiehenä, adjutanttina ja tulkkina” aina kun tarvittiin.

Starttiapua

Toisten kulttuurien lähtökohtien ymmärtäminen on välttämätöntä, Liettuan kunniakonsuli Aulis Tinnilä muistutti. Kuva: Eero Kuosmanen Toisten kulttuurien lähtökohtien ymmärtäminen on välttämätöntä, Liettuan kunniakonsuli Aulis Tinnilä muistutti. Kuva: Eero Kuosmanen

Liettuan kunniakonsuli Aulis Tinnilä aloitti pestinsä pian Liettuan 1990 tapahtuneen uudelleen itsenäistymisen jälkeen.

”Aluksi piti katsoa sekä matkailu että kauppa. Kauppamies kun olen, ensimmäisiä tehtäviäni oli perustaa Suomi-Liettua-kauppayhdistys.” Tarinan mukaan nuori suurlähettiläs oli tiedustellut maansa ulkoministeriöltä, kuinka kauppaa edistettäisiin ja saanut vastauksen, että pitäisi löytää kaupantekoon halukkaita.

”Joku sitten soitti minulle, että kun olet jäämässä eläkkeelle, sinulla varmaan on joutilasta aikaa. Joten voisitko startata tämmöisen."  Lopulta starttiapu venyi vuosien puheenjohtajuudeksi yhdistyksessä.

Merkitys kasvaa

Suomessa toimivilla ulkomaiden kunniakonsuleilla on suomalaisia kollegoita maailmalla nelisensataa.

”Taloudellisten ulkosuhteiden painoarvon kasvaessa kunniakonsuliverkkomme merkitys lisääntyy”, ulkoministeri Tuomioja arvioi.