Ulkoministeriö käynnisti selvitykset 17 väärinkäytösepäilystä vuonna 2019

Ulkoministeriön vuoden 2019 tilinpäätös kirjaa 17 kehitysyhteistyöhön kohdistunutta väärinkäytöstä tai väärinkäytösepäilyä. Väärinkäytösten seurauksena takaisinperinnässä on vuodelta 2019 runsaat 70 000 euroa.

Ulkoministeriön vuoden 2019 tilinpäätöksessä väärinkäytösepäilyjen määrä ja laajuus vastasivat edellisvuosien tasoa. Seitsemän väärinkäytösepäilyä liittyy ulkoasiainhallinnon hoitamaan kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön, seitsemän on havaittu kansalaisjärjestöyhteistyössä, yksi tapaus kohdistuu maittain kohdentamattomaan kehitysyhteistyöhön ja kaksi humanitaariseen apuun.

Väärinkäytösepäilyistä on tehty toimivaltaisille tutkintaviranomaisille ilmoitukset niissä maissa, joissa tapaukset ovat tulleet ilmi.  Epäilyihin on puututtu myös ylimääräisillä tilintarkastuksilla, tiiviillä avunantajien ja asianomistajien yhteistyöllä sekä muilla tarvittavilla hallinnollisilla menettelyillä.

Vuonna 2019 ulkoministeriö on jatkanut myös joidenkin jo edellisenä vuonna todettujen väärinkäytösepäilyjen käsittelyä.

Kehitysyhteistyövaroihin kohdistuneiden väärinkäytösten seurauksena takaisinperinnässä on vuodelta 2019 yhteensä 70 687 euroa.

Kehitysyhteistyön väärinkäytöksiin puututaan

Kaikilla kehitysyhteistyötä tekevillä on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä. Lisäksi epäilynsä voi ilmoittaa kuka tahansa painamalla niin sanottua väärinkäyttönappia (avautuu uuteen ikkunaan).

Ulkoministeriö selvittää kaikki epäilyt ja väärinkäytetyt varat peritään takaisin. Epäilyistä ilmoitetaan valtiontalouden tarkastusvirastolle. Lisäksi tehdään tarvittaessa ilmoitus poliisille.

Vuosina 2015–2019 ulkoministeriö sai yhteensä 109 ilmoitusta väärinkäyttöepäilystä. Ilmoitusten selvittelyssä skaala on laaja: osa voi osoittautua nopeasti aiheettomaksi, osa aloittaa pitkän selvitysten ketjun. Jos epäily koskee talousasioita, päätöksenteko voi edellyttää ylimääräistä tilintarkastusta. Silloin kuin varat todetaan väärinkäytetyiksi, ministeriö käynnistää takaisinperinnän.

Päätökset takaisinperinnöistä ovat pienimmillään olleet noin 30 000 euroa ja suurimmillaan yli miljoona euroa.  Väärinkäyttötapausten selvittäminen vie aikaa, joten takaisinperintää koskevat päätökset eivät aina osu samalle vuodelle kuin ilmoitus väärinkäytösepäilystä.

Ministeriön kaikki takaisinperintäpäätökset perustuvat valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen laskutukseen. Avustuksen saaja on vastuussa koko kehitysyhteistyöhankkeen toimeenpanosta ja myös mahdollisista kansainvälisten kumppanien varainkäyttöön liittyvistä puutteista.