Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki: Salkkuyhdistelmä osoittanut toimivuutensa
"Kaupan ja kehityksen on katsottava samaan suuntaan", ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki totesi keskiviikkoaamun pressikahveilla. Ministeri oli edellisenä yönä palannut Kreikasta EU:n kehitysministereiden epävirallisesta kokouksesta, jossa keskusteltiin kaupan ja kehityksen yhteensovittamisesta. Lehtomäki totesikin, että Suomi on ollut tässä suhteessa edistyksellinen yhdistäessään sekä ulkomaankaupan että kehityspolitiikan tehtäväkentät samalle ministerille.
"On ymmärretty, ettei kehityspolitiikka ole pelkästään kehitysapua, vaan kehityspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi muutkin elävän elämän kysymykset - puhdas vesi, demokratia ja ihmisoikeudet - ovat tärkeitä", Lehtomäki pohjusti.
Ministeri kertoi yhdistelmäsalkun pyörittämisen lähteneen osaltaan hyvin käyntiin, vaikka opiskeltavaa yhä onkin niin ministerillä kuin organisaatiolla. Salkussa on selkeä synergiaetu, sillä kaupan ja kehityksen on "katsottava samaan suuntaan". Lehtomäen mukaan tilanne organisaation kannalta on selkiytynyt ulkoasiainhallinnon ministereiden määrän vähennyttyä. Uutta on myös se, että kehitysasioita hoitaa talon oma ministeri.
Lähiaikojen suurimmat kysymykset keskittyvät kauppapolitiikkaan. WTO:n käynnissä oleva neuvottelukierros huipentuu syyskuussa Meksikon Cancunissa järjestettävään ministeritasoiseen välitarkasteluun. "Tietyt aikarajat ovat paukkuneet", ministeri myönsi. Transatlanttisen suhteen turbulenssi ei ole kuitenkaan päässyt murentamaan kauppasuhteita. "Evianin G8-kokous antoi vahvan signaalin, että suuret teollisuusmaat ovat sitoutuneet saattamaan neuovottelut loppuun". Suomen intresseissä Lehtomäen mukaan on luonnollisesti se, että myös jatkossa voidaan Suomessa harjoittaa maataloutta. "Vientituet tulevat harkintaan, mutta varsinaisesta kotimaisesta maataloustuesta ei voida luopua", ministeri painotti.
Suomen kehityspolitiikan suuntaus on Lehtomäen mielestä järkevä: "Pyritään rajoittamaan avunsaajamaiden määrää, jotta saadaan isoja, konkreettisia hankkeita aikaan. Hankkeiden tulee nivoutua maiden omiin kehitysstrategioihin, ja meidän tulee saada hankkeisiin myös maiden oma sitoutuminen", ministeri muistutti. "Kehityspolitiikan tavoitteena on oltava paikallisten olosuhteiden vahvistaminen siten, että kehitysyhteistyöstä voidaan irrottautua." Ministeri matkaa syksyllä tutustumaan Suomen avustuskohteisiin Nicaraguassa, ja suunnitelmissa on myös visiitit Tansaniaan ja Keniaan.
Lähialueyhteistyön suhteen suurimmat muutokset tuo mukanaan Baltian maiden EU-jäsenyys. "Kun Baltian maat siirtyvät EU:n helmoihin, satsaamme enemmän Luoteis-Venäjälle", ministeri sanoi. "Toimimme laajan turvallisuuden käsitteen pohjalta - kiinnitämme huomiota sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöasioihin". Kun perinteinen lähialueyhteistyö Baltiassa loppuu, pelkää ministeri myös lähialueyhteistyön resurssien vähenevän. Ohjelmaan kuitenkiin panostetaan. "Tässäkin pyrimme konkreettisiin hankkeisiin, joilla on alku, loppu ja tulos", Lehtomäki alleviivasi.
Lehtomäki vakuutti pohjoisen ulottuvuuden olevan yhä keskeinen aloite, jota suomalaiset ajavat virallisissa ja epävirallisissa EU-yhteyksissä. "Meillä ei ole kansallisesti varaa antaa pohjoisen ulottuvuuden hiipua".
Lehtomäki kiisti, että Suomen EU-strategia olisi tuuliajolla. "Tilanteet Euroopassa muuttuvat nyt niin nopeasti, että niihin reagointi vaatii joustavuutta. Jokin kiveen kirjoitettu ohjelma voisi olla hankala". Pohjoismaisen yhteistyön tiivistymisestä Lehtomäki tyytyi vastaamaan, ettei Pohjoismaiden välille välttämättä muodostu "luontaista yhteistyötä". Itämeren aluetta ministeri pitää hyvänä kehyksenä Baltian maiden unionijäsenyyden myötä. Suomen tulee aktivoitua kumppanuuksien hakemisessa, jotta "kansalliset intressit edes joltiseenkin tulisivat huomioiduiksi 25 maan unionissa. Etujen valvominen vaatii vahvaa verkostoitumista".
Euroopan tulevaisuuskonventin tulevia päätelmiä ministeri ei lähtenyt spekuloimaan, vaan korosti, että EU:n muutoksista päätetään hallitustenvälisessä konferenssissä. "Kyllä me vastustamme EU:n presidenttiä, mutta mitä muuta pöydällä silloin on - sitä täytyy katsoa sitten".
Lehtomäki kertoi pilke silmäkulmassaan, että on saanut uransa alussa "kuopuksen ristin kannettavakseen". Ministerillä on vastaus valmiina, jos asiasta kysytään. "Ikää tulee lisää päivittäin, ja näissä hommissa vuodessa vanhenee kaksi". On myös esitetty epäilyjä, josko vaativissa vienninedistämistehtävissä on laisinkaan sijaa nuorelle naiselle. "On siinä puolensakin", ministeri nauroi. "EU:n illallisilla pääsee puheenjohtajan viereen istumaan, onhan siitäkin hyötyä".