Ulkoasianvaliokunta: kehityspoliittinen selonteko sopii hyvin Suomen linjaan

Ulkoasianvaliokunta: kehityspoliittinen selonteko sopii hyvin Suomen linjaan

Suomen uusi kehityspoliittinen ohjelma siirtää näkökulmaa avunantamisesta kohti valtioiden yhteisvastuuta, tasa-arvoisuutta ja yhteistyötä. Tätä mieltä on eduskunnan ulkoasianvaliokunta. Koko eduskunta pääsee puhumaan valiokunnan mietinnöstä keskiviikkona 27. huhtikuuta.

Helmikuussa valtioneuvostossa hyväksytty kehityspoliittinen selonteko linjasi Suomen kehityspolitiikalle neljä painopistealuetta. Näitä ovat tyttöjen ja naisten oikeuksien ja aseman parantaminen, kehitysmaiden talouksien kehittäminen, yhteiskuntien demokraattisuuden ja toimintakyvyn vahvistaminen sekä vesi, energia, ruokaturva ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Selontekoa käsitellyt eduskunnan ulkoasianvaliokunta kiittelee mietinnössään painopistealueita oikeiksi ja hyvin Suomelle sopiviksi. Valiokunta kuuli mietintöä laatiessaan peräti 29:ää asiantuntijaa muun muassa eri ministeriöistä, kansalaisjärjestöistä ja tutkimuslaitoksista. Lisäksi se pyysi ja sai lausunnot eduskunnan ympäristö- sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnilta. Eduskunnan suuressa salissa palautekeskustelu mietinnöstä käydään keskiviikkona 27.4.

Valiokunta katsoo selonteon pohjautuvan Suomen perusarvoihin ja periaatteisiin. Kiitosta ulkoasianvaliokunnan jäsenet antavat myös esimerkiksi kehityspolitiikan näkökulman avartamisesta avuantamisesta kohti valtioiden yhteisvastuuta, tasa-arvoisuutta ja yhteistyötä.

Samaan aikaan valiokunta on huolissaan kehitysyhteistyöhän kohdistuneista määrärahaleikkauksista. Valiokunta peräänkuuluttaakin Suomen tuen keskittämistä valittuihin painopisteisiin ja sekä niiden toteutumisen kannalta keskeisille toimijoille. Toisaalta mietinnössä luetellaan aihepiirejä, joita valiokunta toivoo tuettavan enemmän kuin selonteossa esitetään. Tällaisia ovat muun muassa lisääntymis- ja seksuaaliterveydenhuolto, nuorisotyöttömyys sekä metsätalouden hankkeet.

”Aiheetonta vastakkainasettelua”

Määrärahaleikkausten ohella tällä hallituskaudella eniten kehityspolitiikasta julkisuudessa esillä on ollut kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin pääoman kasvattaminen.

Ulkoasianvaliokunnan yksimielinen mietinnössä yhtiön resurssien kasvattamista pidetään myönteisenä seikkana ja sen toteuttamista kiirehditään. Valiokunnan lausunnossa todetaan kuitenkin myös, että ”sen toteuttaminen muutoin merkittävästi leikattujen määrärahakehysten puitteissa loi aiheetonta vastakkainasettelua muiden perusteltujen kehitysyhteistyöpainotusten kanssa”.

Kehityspoliittisen ohjelman toteutettiin ensimmäistä kertaa selontekona. Ulkoasianvaliokunta kiittelee tätä menettelytapa, koska se antaa eduskunnalle mahdollisuuden käsitellä ohjelmaa virallisesti ja mahdollistaa poliittisen ohjauksen.

Valiokunnan mietintö lataa odotuksia myös vuonna 2018 lopussa eli heti kuluvan hallituskauden päätyttyä eduskunnalle annettavalle selvitykselle kehityspolitiikan toteutumisessa ja vaikuttavuudesta. Tuolloin eduskunta haluaa kuulla, miten keskittäminen nykyisen kehityspoliittisen ohjelman mukaisiin painopisteisiin ja aiempaa suppeammalle järjestö- ja maajoukolle on onnistunut.