Tv-tuotantotuella uutta ymmärrystä maailmasta

Ulkoministeriön tukemat tv-tuotannot esittelevät laajan kirjon globaaleja aiheita Brasilian jalkapallohulinoista köyhyyden synnyttämiin murheisiin.

Ulkoministeriö osallistuu globaaleja aiheita käsittelevien tv-tuotantojen rahoitukseen vuosittain. Tv-tuotantotuen tarkoituksena on edistää kehitysmaita käsittelevien aiheiden näkyvyyttä suomalaisilla tv-kanavilla.

Vaikka tv-tuotantotuen avulla toteutettavat dokumenttielokuvat käsittelevätkin usein kehitysyhteistyöhön liittyviä aiheita, niiden aihepiirit vaihtelevat laidasta laitaan. Yhteistä näille dokumenteille on se, että ne avaavat katsojalle uusia näkökulmia maailmaan.

Jutut näyttävät myös globalisaation nurjan puolen: sen, miten kaikkein köyhimmät ovat kaikkialla heikoimmassa asemassa. He joutuvat muuttamaan jalkapallostadionin tieltä tai ajautuvat paremman elämän toivossa sotimaan toisten sotaa.

Jalkapallohuuman nurja puoli

Kesällä 2014 järjestetyt jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut saivat koko maailman katseet kohdistumaan Brasiliaan. Kisojen lupailtiin tuovan lisää tuloja ja työpaikkoja turistivirtojen myötä. Pinnan alla kuitenkin kuohui.

Toimittaja Heidi Lipsasen vuonna 2013 toteutettu dokumentti "Futis, rahat ja henki" valottaa jalkapallohuuman kääntöpuolta: häädettyjä perheitä, tuhottuja koteja ja väkivaltaisia poliiseja.

Manauksen stadion Brasiliassa, etualalla poliiseja. Kuva: Heidi Lipsanen / Yle

Kilpailuihin käytetty jättimäinen rahasumma ei lupauksista huolimatta ole tuonut helpotusta kisakaupunkien asukkaille. Monelle investoinnit koulutukseen ja terveydenhuoltoon olisivat olleet uutuuttaan kiiltäviä stadioneja tervetulleempi vaihtoehto.

Taloudellisten tappioiden lisäksi jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut toivat Brasiliaan mukanaan uudenlaisen väkivallan kulttuurin. Erityispoliisijoukot tyhjensivät asuinalueita – faveloita – huumejengeistä. Joillekin tämä oli helpotus, mutta toisten elämässä väkivaltaisuudet poliisien saapuessa vain lisääntyivät. "Toivon jääväni henkiin kisoihin saakka", summaa tilanteen kodistaan häädetty, asiakkaansa menettänyt baariyrittäjä Eomar. Samaa toivoi kisojen alla varmasti moni muu brasilialainen.

Kovan seulan läpi sotimaan

Nepalilaisten gurkhien prikaatilla on pitkät perinteet Ison-Britannian armeijassa. Brittiläiset vaikuttuivat nepalilaisten taistelutaidoista sodittuaan heitä vastaan Intiassa 1800-luvun alussa. Vielä nykyisinkin lukuisat nepalilaissotilaat palvelevat Ison-Britannian armeijassa gurkha-prikaatissa.

Gurkhasotilaat viettävät nepalilaista dasain-juhlaa komennuksella Afganistanissa. Kuva:  isafmedia(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)CC BY 2.0 (avautuu uuteen ikkunaan)

Kesang Tsetenin ohjaamassa "Who Will Be a Gurkha "-dokumenttielokuvassa seurataan päiviä kestävää rekrytointitapahtumaa, jossa hakijoiden henkisiä ja fyysisiä ominaisuuksia arvioidaan armotta. Noin 8 000 hakijasta jää lopulta jäljelle vain 176.

Suurin osa valituista tullaan lähettämään vaarallisiin tehtäviin Afganistaniin.

Mikä saa ihmisen palvelemaan toisen maan armeijaa henkensä kaupalla? Gurkhat ovat Nepalissa arvostettuja, ja valinta vauhdittaa sosiaalista nousua. Monen haaveilee asettumisesta Iso-Britanniaan.

Köyhyys on suurin kimmoke hakeutua armeijauralle. Ruokatauolla kokelaat keskustelevat kuolemasta, ja yksi heistä kiteyttää asian suorasanaisesti: "Mitä väliä jos kuolen, ainakin vanhempani saisivat armeijalta rahaa."

Elämää vuoristokaupungissa

El Alton vuoristokaupungissa Boliviassa seisoo keskellä pientä toria teltta, jossa ohikulkijat voivat kertoa kameralle tarinoitaan.

Suomalais-bolivialaisen ohjaajan Benjamin Orozan "Voices of El Alto" -projektissa on kerätty kuvamateriaalia kaupungin asukkaista, ja elokuvan juoni syntyy heidän tarinoistaan kuin itsestään.

El Alton vuoristokaupunki Boliviassa on maailman korkeimpia suurkaupunkeja. Kuva: ch images, CC BY 2.0 (avautuu uuteen ikkunaan)

El Alton asukkaiden tarinat ovat toinen toistaan musertavampia: pedofiliaa, köyhyyttä, yksinäisyyttä ja avio-ongelmia. Kontrastia tuovat rakastuneen parin lemmentunnustukset ja lasten hauskat näytelmäesitykset.

Bolivia on luonnonvaroiltaan rikas mutta suurien tuloerojen maa, jossa jopa yli puolet väestöstä elää köyhyydessä. Henkilökohtaisten tragedioiden lisäksi teltassa nousee esiin kapinahenkeä ja katkeruutta globaalin talouden epäoikeudenmukaisuutta kohtaan.

Perhe on bolivialaisille välttämättömyys. Elokuva osoittaa, miten vaikeaa on selvitä yksin yhteiskunnassa, joka on sekä perhekeskeinen että vailla kunnon hyvinvointijärjestelmää. Etenkin naisten osa on vaikea.

Vaikka toisilla on asiat paremmin kuin toisilla, inhimilliset kokemukset ovat universaaleja. Pieleen mennyt rakkaus tai yksinäisyys koskettaa ihmisiä kaikkialla maailmassa.

Paula Merikoski ja Iiris Koskimies

Tv-tuotantotuet

Ulkoministeriö osallistuu globaaleja kehityskysymyksiä käsittelevien tv-tuotantojen rahoitukseen. Tuen tarkoituksena on edistää kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä käsittelevien ohjelmien ja dokumenttien tuotantoa ja lisätä näiden näkyvyyttä suomalaisilla tv-kanavilla.

Vuoden 2014 hakuaika on 12.6.–30.9.2014.