Tutkimus vahvistaa Afrikan ruokaturvaa

Afrikka voi ruokkia nykyisen ja kasvavan väestönsä, kun maatalouden tuottavuutta parannetaan. Suomen rahoittama FoodAfrica-ohjelma tuo siihen tarvittavaa tutkimusta ja koulutusta.

FoodAfrica-tutkimusohjelman tulokset eivät jää tutkijoiden kammioihin, vaan ne viedään heti viljelijöiden, viranomaisten ja kuluttajien käyttöön, painottaa professori Hannu J. Korhonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä.

Yksitoista väitöskirjatutkijaa tekee parhaillaan töitä kentällä ja laboratorioissa. Heidän työnsä tuloksista kerrotaan 16. kesäkuuta Helsingissä järjestettävässä seminaarissa(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).

Vuonna 2012 käynnistynyt, neljä vuotta kestävä ohjelma toimii Itä-Afrikassa Keniassa ja Ugandassa. Länsi-Afrikan maista ovat mukana Benin, Ghana, Kamerun ja Senegal.  Tutkimuskohteet on valittu maiden ruokaturvassa todettujen ongelmien perusteella.

Esimerkiksi Senegalissa selvitetään matemaattisen mallinnuksen avulla, miten viljelijät ja paimentolaiset voivat selviytyä ilmastonmuutoksesta. Työn tuloksia hyödynnetään politiikkapapereissa sekä suosituksissa, joita viranomaiset voivat antaa viljelijöille sopivista viljelykasveista ja kylvöajankohdista. 

Maidontuottaja Pius Ngila esittelee kaaliviljelystään professori Hannu J. Korhoselle Keniassa. Kuva: MTT/Anna-Riitta Juntunen

Ravitsevat perinnekasvit ruokavalioon

Beninissä tutkitaan, mitkä tekijät pikkulasten ja äitien ravitsemuksessa vaikuttavat lasten kehitysviiveisiin.

Kahdessa maaseutuyhteisössä on tehty peruskartoitus tilanteesta, ja perheiden ruokavaliota kohennetaan koulutuksen avulla. Ruokavaliosta ovat unohtuneet monet alkuperäiset, ravintoarvoltaan hyvät kasvit. Koulutuksesta vastaavat alueen kotitalousneuvojat.

Yhteistyö paikallisten yhteisöjen ja viranomaisten kanssa on muutenkin osa tutkimus- ja kehitys ohjelman toimintamallia.

Maissin ja maidon homemyrkyt kuriin

Laajin tutkimuskokonaisuus liittyy maississa ja maidossa esiintyviin homemyrkkyihin. Homemyrkyt eli mykotoksiinit ovat homesienten tuottamia terveydelle haitallisia myrkkyjä. Ne heikentävät merkittävästi maailman ruokaturvaa ja aiheuttavat kroonisia tauteja ja kuolemia.

"Keniassa oli 2000-luvun alussa epidemioita, joissa kuoli satoja ihmisiä homemyrkkyjen pilaaman maissin vuoksi", Korhonen kertoo. 

Homemyrkkyjä muodostuu helposti maissinjyviin, jos niitä ei kuivata riittävästi. Jos lypsykarjaa ruokitaan pilaantuneella maissilla, myrkkyä päätyy myös maitoon.

Tilannetta on Korhosen mukaan tutkittu eri puolella maata. Terveysvaikutusten lisäksi väitöstutkijat selvittävät, mitä homemyrkyt maksavat yhteiskunnalle ja yksittäisille viljelijöille menetettyinä myyntituloina ja sairastapauksina.

Kolmas tutkimuskohde käsittelee homesienten tartunnan vähentämistä uuden teknologian ja säätietoihin perustuvan ennakoinnin avulla. 

Kiertävä kuivuri avuksi?

Perinteisesti maissia on kuivattu auringossa peltikatolla tai maassa pressujen päällä. Näitä tapoja verrattiin ilmatiiviiseen muovisäkkisäilytykseen, mikä ei osoittautunut onnistuneeksi menetelmäksi.

Keniassa kokeillaan nyt maissin kuumailmakuivatusta kylästä toiseen kuljetettavalla kuivurilla, jollaisia käytetään Aasiassa riisinkuivaukseen.

Käynnissä on myös mielenkiintoinen tutkimus, jossa paikallisista piimänäytteistä on eristetty maitohappobakteereja, ja nyt selvitetään, voivatko ne estää homesienten kasvua ja myrkkyjen muodostumista.

"Uusien torjuntakeinojen kehittämisen lisäksi viljelijöiden kouluttaminen on ensiarvoisen tärkeää”, Korhonen painottaa

Maatalouden tuottavuus
kasvuun tutkimuksella

FoodAfrica-ohjelma tekee tutkimustyötä sekä kansainvälisten tutkimuslaitosten että afrikkalaisten yliopistojen kanssa. Yhteistyö tuottaa runsaasti akateemisia opinnäytteitä aina väitöskirjoihin asti.

Tiedonsiirrossa tutkijoilta viljelijöille ja kotitalouksille hyödynnetään muun muassa videoita ja mobiiliteknologiaa. Uusia menetelmiä on testattu Keniassa ja Kamerunissa.

”Afrikalla on mahdollisuuksia ruokkia nykyinen ja kasvava väestö, sillä maatalouden tuottavuutta voidaan parantaa merkittävästi oikeilla toimenpiteillä.  Tutkimus ja koulutus ovat siinä avainasemassa”, ohjelman johtaja Hannu J. Korhonen korostaa.

Marja-Leena Kultanen

FoodAfrican tutkijoita

• Patrick Ngono is identifying the best cattle breeds for Senegalese farmers(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
• Magdalena Nguli screens micronutrients from food crops (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)