Tutkimus: Maantieteellinen sijainti ja kontaktiverkostot vaikuttavat naisten työllistymiseen kehittyvissä maissa

Tuoreen tutkimuksen mukaan maantieteellisellä sijainnilla voi olla suurikin merkitys siihen, työllistyvätkö nuoret naiset vai eivät. Koulutus ja kontaktiverkostot tukevat naisia eri tavalla kaupungissa ja maaseudulla.

Valokuva paneelikeskustelusta
Eva-Maria Egger esitteli ryhmänsä tutkimusta LDC Future Forum -konferenssissa Helsingissä keskiviikkona. Viestintäteknologiaa käsitelleessä paneelissa olivat mukana myös tutkija Kathrin Durizzo (alhaalla vasemmalla) ja ulkoministeriön innovaatiosuurlähettiläs Jyrki Pulkkinen (oikealla). Kuva: Alexander Zach

Miten kehittyvien maiden nuoret naiset saisivat lisää työpaikkoja maataloussektorin ulkopuolelta?

Tätä kysymystä pohtivat YK-yliopiston kehitystaloustieteen tutkimuslaitoksen UNU-WIDERin tutkija Eva-Maria Egger ja kansainvälisen maatalouden kehittämisrahaston IFADin tutkijat Aslihan Arslan ja Emanuele Zucchini tuoreessa tutkimuksessaan, jonka kohteena ovat 12:ssa matalan ja keskitulon maassa asuvat 15-24-vuotiaat naiset. Tutkijoista Egger osallistui vähiten kehittyneiden maiden tulevaisuutta luodanneeseen LDC Future Forumiin, joka järjestettiin Helsingissä 6.-7. lokakuuta.

Tutkimus vahvistaa aiempaa näkemystä, jonka mukaan naisten työllistymistä maatalouden ulkopuolisille aloille jarruttavat useat kulttuuriset ja sosiaaliset normit, kuten rooli avioliitossa tai lastenhoidossa.

Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti asuinpaikan ja verkostoitumisen vaikutusta työllistymiseen. Tutkijat kysyvät, ovatko esimerkiksi työpaikkojen saantia hankaloittavat tekijät voimakkaampia maaseudulla kuin kaupungeissa? Tai mikä merkitys on ”yhteyksillä”, kuten vertaisverkostoilla tai helpolla pääsyllä markkinoille?

Verkostoista hyötyä Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa

Tulokset kertovat, että nuorten naisten työuran esteenä on usein avioliitto, riippumatta siitä, asuvatko he maaseudulla tai ei. Sen sijaan lastenhoitovelvoitteet rajoittavat työntekoa pääosin maaseudulla.

Toisen asteen koulutus parantaa naisten osallistumista työmarkkinoille, mutta näin tapahtuu yleensä vain kaupungeissa ja ylipäänsä maaseudun ulkopuolella.

Tutkimus keskittyy Kambodzhaan, Indonesiaan, Nepaliin, Meksikoon, Nicaraguaan, Peruun, Etiopiaan, Malawiin, Nigeriin, Nigeriaan, Ugandaan ja Tansaniaan. Yleisesti ottaen Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa sukupuolten välinen työllistymiskuilu on suurempi kuin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Aasialaiset naiset eivät juurikaan hyödy yhteyksistään ja kontaktiverkostoistaan, mutta etenkin Afrikan maaseudulla ja Latinalaisen Amerikan kaupungeissa niistä on paljon apua maatalouden ulkopuolelle työllistymisessä.

Naisten työllistyminen vauhdittaa kehitystä

Tutkijat muistuttavat, että sosiaalisten ja kulttuuristen esteiden madaltaminen ja verkostojen vahvistaminen on tärkeää, koska naisten työllistyminen ja heidän tuottavuutensa parantaminen vauhdittavat taloudellista kehitystä merkittävästi.

Maatalouden ulkopuolelle työllistyvät naiset solmivat avioliiton tavallista myöhemmin ja synnyttävät keskiarvoa vähemmän lapsia, mikä antaa heille ja heidän lapsilleen aiempaa paremmat mahdollisuudet terveelliseen ja taloudellisesti turvattuun elämään. Alempi syntyvyysaste hyödyttää myös koko yhteiskuntaa, kun nopeasta väestönkasvusta johtuvat taloudelliset rasitteet pienenevät.

Tutkimuksessa todetaan, että työmarkkinoilta ”puuttuu” paljon naisia. Tarkastelun kohteena olleissa 12 maassa naisia on peräti 41 prosenttia vähemmän maatalouden ulkopuolisilla työmarkkinoilla kuin tilanteessa, jossa heitä työllistyisi saman verran kuin miehiä.

Viestintäteknologia tukee verkostoja

Eggerin, Arslanin ja Zucchinin tutkimuksen yksi pääviesteistä on, että erilaisten yhteyksien ja verkostojen luominen on tärkeää työllistymisen kannalta.

”Tässä tarkoitetaan ennen kaikkea internetin ja viestintäteknologian käyttöä”, tulkitsee ulkoministeriön innovaatiosuurlähettiläs Jyrki Pulkkinen.

Esimerkiksi maataloustuotteiden jatkojalostusta tehdään niin sanotuissa arvoketjuissa. Työpaikkojen kannalta on olennaista, miten näitä arvoketjuja luodaan ja miten niihin päästään mukaan, sanoo Pulkkinen.

”Työllistymisessä astuvat kuvaan erilaiset verkostot, joita hallitaan internetin kautta. Ja verkostoihin pohjautuvassa talousjärjestelmässä viestintäteknologian merkitys on äärimmäisen tärkeä.”

Mutta voiko viestintäteknologian varaan laskea maissa, joissa internetkään ei ole itsestäänselvyys?

”Köyhimpien maiden maaseudulla muutos voi olla hidasta, mutta internetillä ja viestintäteknologialla yhdistetään jo myös kehittyvien maiden ihmiset”, sanoo Pulkkinen.

Maaseutu on yhä oma lukunsa myös naisten työllistymisessä. Pulkkisen mukaan pienten yhteisöjen tiukat kulttuuriset normit saattavat vaikuttaa siihen, että naisia ei päästetä töihin. Sen sijaan kaupungeissa voi hyvinkin olla enemmän työpaikkoja ja suurempi vapaus osallistua työelämään.

”Yleensä kun naisten töihin meno sallitaan, he myös työllistyvät hyvin”, Pulkkinen summaa.

Koronapandemia puhutti asiantuntijoita

Helsingissä järjestetyn LDC Future Forum –konferenssin aikana tutkijat, poliitikot ja kehitysyhteistyön asiantuntijat pohtivat tasa-arvoon ja viestintäteknologiaan liittyvien kysymysten lisäksi muun muassa köyhyyden vähentämistä, laadukkaan koulutuksen ja terveydenhuollon varmistamista ja ilmastonmuutokseen vastaamista.

Keskusteluissa koronapandemia nousi erityisen suureen asemaan. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari ja ulkoministeri Pekka Haavisto myös muistuttivat puheissaan, että pandemia on viemässä kehityssaavutuksia taaksepäin.

Kokouksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää tammikuussa 2022 Qatarin Dohassa järjestettävässä viidennessä vähiten kehittyneitä maita käsittelevässä YK-konferenssissa.

 

Lisätietoa kokouksesta ulkoministeriön sivuilla: YK-kokous etsii Helsingissä uusia ratkaisuja vähiten kehittyneiden maiden ongelmiin

Lisätietoa tutkimuksesta UNU-WIDERin sivuilla: Does connectivity reduce gender gaps in off-farm employment?(Linkki toiselle web-sivustolle.)