Tuberkuloosin vastustuskyky lääkkeille kasvaa Somaliassa

Suomi taisteli tuberkuloosia vastaan Somaliassa jo ennen sisällissotaa 1980-luvulla. Sota vaikeutti tuberkuloositilannetta, mutta nyt työ taudin nujertamiseksi jatkuu.

55-vuotias Idris Muser Walays istuu sairaalasängyssä. Hän on ollut 40 päivää sairaalassa hoidettavana.

"Tilanteeni oli paha ennen kuin tulin sairaalaan. En voinut kävellä, ja hengittäminen oli vaikeaa."

Idris Muser Walays (55) sairastaa vaikeaa tuberkuloosia Hargeisan sairaalassa Somalimaassa. Kuva: Joonas Lehtipuu.

Walays on ensimmäistä kertaa hoidettavana Somalimaan pääkaupungin Hargeisan tuberkuloosisairaalassa. Hän sairastaa vaikeasti hoidettavaa tuberkuloosin muotoa, joka on levinnyt keuhkojen sijaan kaikkiin sisäelimiin. Vain harvassa sairaalassa Somaliassa voidaan hoitaa Walaysin kaltaisia vaikeita tautitapauksia.

Somalia on yksi tuberkuloosin vaikeimmista esiintymismaista Afrikassa. Vuonna 2016 tauti  löydettiin yli 14 000 ihmiseltä, mutta moni tapaus jää edelleen huomaamatta.

Hargeisassa sijaitseva tuberkuloosisairaala hoitaa yli 2000 potilasta vuosittain.

"Tuberkuloosi on köyhien ihmisten tauti, siksi se on Somaliassa yleinen. Aliravitsemus, heikko yleisterveys ja huonot elinolot altistavat ihmiset taudille ja sen leviämiselle", sanoo sairaalan lääkäri Ismail Adam Abdullahi.

Monissa maissa tautiin sairastuvat heikkokuntoisimmat ihmiset, kuten vanhukset, lapset ja hiv-positiiviset.

"Somaliassa tautia esiintyy paljon ihan aikuisväestössä, mikä on poikkeuksellista", Abdullahi sanoo.

Tauti tarttuu pisaratartuntana. Yksi sairastunut voi tartuttaa jopa 15 läheistään, jotka tartuttavat tautia edelleen. Lopulta koko kylä voi olla taudin kourissa. 85-vuotias Abdi Yusuf Ahmed saapui ensimmäistä kertaa elämässään hoitamaan tuberkuloosia sairaalaan. Ahmed kertoo, että tuberkuloosia on esiintynyt hänen kylässään aina.

"Näimme paljon tuberkuloosipotilaita yskimässä, mutta emme osanneet varoa heitä, koska emme tienneet, kuinka tauti tarttuu."

Sisällissodan aikana maaseudulla ei ollut tarjolla minkäänlaista terveydenhuoltoa vuosikymmeniin. Taudista liikkui myös paljon vääriä käsityksiä.

"Lapsuudessani vanhemmat kertoivat, että taudin voi saada kamelinmaidosta. Nyt tiedämme paremmin."

Tuberkuloosisairaala Somalimaan pääkaupungissa Hargeisassa. Kuva: Joonas Lehtipuu.

Huolena lääkevastustuskyvyn kasvu

Lääkäri Ismail Adam Abdullahi sanoo, että suurin huoli Somalimaassa on tuberkuloosin lisääntynyt vastustuskyky tavanomaisille lääkkeille.

"Olemme pääkaupunki Mogadishun ja Puntmaan osavaltion ohella ainoa tuberkuloosisairaala Somaliassa, joka voi hoitaa lääkkeille vastutuskykyisiä tautimuotoja."

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että usealle lääkkeelle vastustutuskykyisen tuberkuloosin osuus on Somaliassa yksi Afrikan korkeimmista. Uusista tapauksista vastutuskykyisiä tautitapauksia on yli kahdeksan prosenttia. Toisen kerran hoitoon tulevista potilaista kuitenkin jo 47 prosentilla on vastustuskykyinen tautikanta. Suurin syy lääkkeille vastutuskykyisen taudin lisääntymiselle on hoito vääränlaisilla lääkkeillä ja se, etteivät potilaat syö lääkekuureja loppuun tiedon tai rahan puutteen vuoksi. Tuberkuloosihoito kestää pitkään, jopa yli puoli vuotta. Köyhässä maassa harvalla potilaalla on varaa sitoutua pitkiin hoitoihin.

"Hoidamme vuosittain noin 300 potilasta, joilla on useille lääkkeille vastustuskykyinen tuberkuloosi. Saamme heistä parannettua noin 83 prosenttia", arvioi Abdullahi.

Geeniasiantuntija Samira Alrahman Abrahim tutkii näytteitä Hargeisan tuberkuloosisairaalan laboratoriossa. Kuva: Joonas Lehtipuu.

Laboratorio selvittää vastustuskykyiset kannat

Kengät on jätettävä ovelle ja jalkaan on pujotettava kumiset sairaalakengät. Hiukset suojataan myssyyn, kasvoille asetetaan hengityssuojain.  Päälle puetaan kertakäyttöinen suojapuku. Sairaala-alueella sijaitsevaan tuberkuloosilaboratorioon ei kävellä noin vain sisään. Suomalaisen Lääkärin sosiaalinen vastuu -järjestön rahoittama laboratorio toimii kansallisena viitelaboratoriona. Laboratorion henkilökunta diagnosoi kaikkialta maasta lähetetyt tuberkuloosinäytteet ja etsii niistä lääkeresistenssia. Kiiltelevällä teräksellä tarkastellaan maan vaikeimpia tautitapauksia.

"Aiemmin hoidon pullonkaula oli, että emme saaneet analysoitua, mitkä tapaukset olivat lääkkeille vastustuskykyisiä. Parin viime vuoden aikana hoito on merkittävästi tehostunut, kun tiedämme, mikä lääke potilaalle sopii", sanoo laboratorion varajohtaja Farhan Mohammed Osman.

Laboratorion toimintaa on Osmanin mukaan erityisesti tehostanut uusien, tehokkaiden mikroskooppien saaminen Suomesta.

Minttu-Maaria Partanen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja