Toivakka: Kiitos kehitysyhteistyön puolustajille

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka kiitti kaikkia kehitysyhteistyötä esillä pitäviä järjestöjä ja kansalaisia vastaanottaessaan yli 41 000 ihmisen kehitysyhteistyövetoomuksen.

Vetoomuksen luovutustilaisuudessa puhuivat mm. Kepan puheenjohtaja Elina Vuola ja vaativissa YK-tehväissä toiminut Elisabeth Rehn. Kuva: Outi Einola-Head

Kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen värikäs kulkue marssi aamutuimaan tiistaina 8. syyskuuta Helsingin Esplanadin puistosta ulkoministeriöön. Perillä järjestöjen valtuuskunta luovutti vetoomuksen kehitysyhteistyövarojen puolesta ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakalle.    

”Jag brukar inte demonstrera”, aloitti ministeri Elisabeth Rehn puheensa Toivakalle ja jatkoi suomeksi poikenneensa totutusta, koska on erityisen huolissaan kehitysyhteistyöleikkausten vaikutuksista kehitysmaiden tyttöihin ja naisiin.  

Rehn oli mukana kehitysyhteistyöjärjestöjen delegaatiossa, joka luovutti yli 41 000 allekirjoitusta keränneen vetoomuksen ministerille 9.–10. syyskuuta pidettävän budjettiriihen aattona.

Vastauspuheenvuorossaan ministeri Toivakka kiitti järjestöjä muun muassa siitä, että he pitävät kehitysyhteistyötä esillä ja kertovat sen tuloksista suomalaisille sekä kantavat globaalia vastuuta puheillaan ja teoillaan. 

Ministeri Toivakka vastaanottaa kehitysjärjestöjen vetoomuksen. Kuva: Outi Einola-Head

”On tärkeää, että Suomi on jatkossakin avoin ja kansainvälinen. Me emme saa käpertyä sisäänpäin”, Toivakka totesi. 

”On hyvin tärkeää, että pystymme pitämään ihmisten mielissä inhimillisen hädän paikan päällä”, Toivakka sanoi viitaten äärimmilleen kärjistyneeseen maailman humanitaariseen tilanteeseen.

Kehitysyhteistyön juuret kansalaisjärjestöissä

Ministeri Lenita Toivakka totesi, että leikkauksista huolimatta pidemmän ajan tavoitteena säilyy kehitysyhteistyön nostaminen 0,7 prosenttiin Suomen bruttokansantulosta.

Hän myös toivoi, että sitä kohti voitaisiin edetä vielä tällä hallituskaudella.  

Toivakka muistutti myös, että Suomen kehitysyhteistyön juuret ovat kansalaisjärjestöissä. Valtio on tullut mukaan vasta myöhemmin. Hän toivoi, että ministeriön ja järjestöjen pitkä kumppanuus jatkuisi ja se näkyisi esimerkiksi uutta kehityspoliittista linjausta tehtäessä.

Pasi Nokelainen

demokratia
kestävä kehitys