Tehtävä Nepalissa: lukion opettajista maistereita
Kahden maan korkeakoulujen kehitysyhteistyö tuo uusia menetelmiä Nepalin opettajankoulutukseen.
Nepalin opettajankouluttajilla on visainen tehtävä ratkaistavaksi: Miten jatkokouluttaa nopeasti 13 000 lukion aineopettajaa, joilla on alempi korkeakoulututkinto?
Kunnianhimoinen tavoite on asetettu Nepalin koulutusjärjestelmän uudistuksessa, jota Suomikin avunantajana tukee.
Vastaus löytyy Jyväskylästä ja Hämeenlinnasta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu koordinoi ammattikorkeakoulujen ja nepalilaisen Tribhuvanin yliopiston yhteistä hanketta, jossa opettajankoulutuksen menetelmiä kehitetään avoimen etäopetuksen keinoin.
Tribhuvanin yliopisto toi hankkeeseen mukaan kuusi keskeistä opettajankoulutuskampusta eri puolilta Nepalia. Koulutusta saa 62 opettajankouluttajaa ja seitsemän it-asiantuntijaa.
Oma vastuu oppimisesta
uusi asia Nepalissa
Suomessa etäopetuksesta ensimmäisenä tulevat mieleen tietotekniikka, videoluennot ja nopeat nettiyhteydet. Nepalin todellisuus on toinen.
Opettajankouluttajat käyttävät paljon puhelinta yhteydenpidossa, kun nettiyhteydet eivät toimi – tai niitä ei ole tarjolla.
“Avoimessa etäopiskelussa ei kysymys kuitenkaan ole vain tietotekniikasta, vaan muutoksesta oppimiskäsityksissä ja opetusmenetelmistä”, hankkeen koordinaattori Tuovi Leppänen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta korostaa.
“Oma vastuu oppimisesta on uusi asia Nepalissa”, hän kertoo.
Oppiminen ja opettaminen ovat kuitenkin globaaleja ilmiöitä. Sen pohjalle voidaan rakentaa, Leppänen sanoo.
“Reflektiivisen oppimisen malli ei täällä ole tunnettu. Suomessa sitä on käytetty 20 vuotta. Kouluttajien on opittava kestämään siihen liittyvä epävarmuus”, ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtorit Tuovi Leppänen ja Mari Kolu kertovat Kathmandussa.
Etäopetus purkaa
pääkaupunkikeskeisyyttä
He kiersivät maaliskuussa opettajankoulutuskampukset muiden suomalaisten kouluttajien kanssa ja ohjasivat kouluttajia eri puolilla Nepalia.
Kaikkiaan koulutusta saa 75 opettajankouluttajaa. Heistä suurin osa on nelikymppisiä kokeneita ja motivoituneita opettajia. Mukana on vain muutama nainen, sillä Nepalissa naisten on miehiä vaikeampi lähteä toisella paikkakunnalla pidettäviin koulutustapahtumiin.
Pääkaupungin kupeessa sijaitsevalla Sanothimin kampuksella nepalilaiset opettajankouluttajat pohtivat avoimen etäopetuksen haasteita ja hyötyjä.
Mukana on koulutettavia kolmelta alalta: nepalin kieli, terveystiede ja opetussuunnitelmien kehittäminen. Neljäntenä aineena mukaan on tulossa englannin kieli.
Hyötyjä on runsaasti, nepalilaiset toteavat.
Koulutus on halpaa, kun opetustiloihin ei tarvita suuria satsauksia. Viikonloput ja Nepalissa toistuvat lakkopäivät voidaan käyttää hyväksi. Etäopetus auttaa myös purkamaan pääkaupunkikeskeisyyttä ja edistää oppijoiden omatoimisuutta.
“Opiskelijat ovat kokeneita ja kypsiä. He ymmärtävät vähällä selityksellä. Lyhytkin aika riittää. Toivomme, että he läpäisevät loppukokeen”, terveyskasvatuksen lehtori Kalpana Gyanwali sanoo.
Puuttuvat tietotekniikkataidot
ja -yhteydet hidaste
Ongelmatonta etäopetus ei kuitenkaan ole, opettajankouluttajat miettivät. Sekä koulutettavien tietotekniikkataidot että heidän käytössään olevat nettiyhteydet ovat usein heikot. Kampus on kiinni illalla, kun koulutettavilla olisi aikaa. Nepalilaiseen kulttuuriin liittyvä viime tipan toiminta vaikeuttaa myös opetusta.
“Tietotekniikkaopetusta on tarjolla kampuksella, mutta opettajat eivät ehdi tulla moneksi päiväksi koulutukseen tänne. He tarvitsevat ohjausta lähempänä. Jos pystymme tarjoamaan sitä, ohjelma onnistuu”, Gyanwali tähdentää.
Teksti ja kuvat: Marja-Leena Kultanen
Korkeakouluyhteistyö vahvistaa osaamista
Ulkoministeriö tukee Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimaa Nepalin kouluttajienkoulutusta yhteensä 500 000 eurolla vuosina 2013–2015.
Hanke on osa suomalaisten korkeakoulujen yhteistyötä kehitysmaiden kumppaneiden kanssa. Suomi tukee kaikkiaan 23 yhteistyöhanketta 19 maassa yhteensä 9,7 miljoonalla eurolla.