Tavoitteena humaanimpi maailma                                                         

Maailman humanitaarisen avun päivänä on hyvä pysähtyä miettimään, miten maailmasta tulisi inhimillisempi paikka elää. Tehtävä ei ole helppo. Sata miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa taistelee myös tänään selviytymisestään.

Juuri nyt humanitaarisen avun tarpeet ovat ennätyssuuret.  Pitkittyneitä hyvin vaikeita kriisejä on enemmän kuin koskaan ennen.  Kodeistaan on joutunut pakenemaan eniten ihmisiä sitten toisen maailmansodan.

"Elämää pelastavia toimia ja perustarvikkeita  ­ – ruokaa, suojaa ja terveydenhuoltoa  – tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämä näkyy muun muassa Välimeren pakolaistilanteessa. Suomi pyrkii säästöpaineissakin omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että jokainen saa tarvitsemansa avun", ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka sanoo.

Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijät Petra Alijärvi ja Silja Hormia punnitsemassa lasta SPR:n terveysasemalla Nepalissa. Kuva: Emil Helotie/SPR.

YK tarvitsee humanitaarista apua kaikkiaan 17,5 miljardia euroa. Summa on käsittämättömän suuri.

Lähi-idän ja monen Afrikan maan humanitaarinen tilanne on poikkeuksellinen. Vaikeimpia ovat Syyrian kriisi, Jemenin, Irakin ja Etelä-Sudanin konfliktit. Yli puolet avun tarvitsijoista on Lähi-idässä. Jemenissä 21,4 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua ja Syyriassa taas kaksi kolmasosaa maan asukkaista eli 12,2 miljoonaa ihmistä on samassa tilanteessa. Syyrian naapurimaihin on paennut neljä miljoonaa ihmistä.  

Taloustutkimuksen kyselyn mukaan 87 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa erittäin tai melko tärkeänä. Erityinen painoarvo annetaan humanitaariselle avulle.

Suomi toimii aktiivisesti

Suomi on antanut humanitaarista apua tänä vuonna yli 76 miljoonaa euroa. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta tukea on kanavoitu yhteensä 24,9 miljoonaa euroa, ja YK-järjestöjen kautta 51,3 miljoonaa euroa.

Ulkoministeriö on rahoittanut avustustoimintaa kaiken kaikkiaan yli 20 maassa tai alueella. Suurimmat avun kohteet ovat olleet Syyrian kriisi, Etelä-Sudan, Somalia, Jemen ja Nepal. Muiden kehitysyhteistyöleikkausten keskellä humanitaariseen apuun osoitetaan tulevanakin vuonna merkittävä osuus kokonaisrahoituksesta.

Humanitaarinen apu pelastaa elämää

Humanitaarinen apu on aina puolueetonta ja riippumatonta ja sitä annetaan yksinomaan tarpeeseen perustuen. Siihen eivät vaikuta taloudelliset, sotilaalliset, poliittiset tai uskonnolliset syyt. Apua annetaan sinne, missä tarve on suurin.

Suomen avun tavoitteena on pelastaa ihmishenkiä, lievittää kärsimystä ja inhimillistä hätää sekä ylläpitää ihmisarvoa. Suomi on aktiivinen kansainvälisen humanitaarisen oikeuden puolestapuhuja. Turvatakeita tarvitaan, jotta avun toimittaminen perille on turvallista.

Huippukokouksesta haetaan ratkaisuja

Ensi vuoden toukokuussa järjestetään ensimmäinen Maailman humanitaarinen huippukokous.

Siellä etsitään uusia tapoja vastata tuloksellisesti kasvaviin humanitaarisiin tarpeisiin ja vähentää ihmishenkien menetyksiä ja inhimillistä kärsimystä. Tärkeitä painotuksia ovat myös riskien parempi hallinta ja ennaltaehkäisy sekä humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhteistoiminta pitkäkestoisissa konflikteissa. 

Kriisien monimutkaistuessa ja humanitaarisen tarpeiden kasvaessa kansainvälinen humanitaarinen apujärjestelmä on ennen näkemättömien paineiden alla. 60 miljoonaa kodeistaan paennutta ihmistä tarvitsee kiireellisen avun lisäksi myös pitkäaikaisia ratkaisuja pystyäkseen jatkamaan ihmisarvoista elämää.

Selviytyjät kertovat tarinansa

Suomalaiset järjestöt :  Plan Suomi, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Punainen Risti, Pelastakaa Lapset, Suomen World Vision ja Fida International tekevät  humanitaarista työtä kymmenissä maissa muun muassa  Burundissa, Jordaniassa, Egyptissä, Ugandassa ja Nepalissa.

Pelastakaa Lapset auttaa Syyrian konfliktista kärsiviä lapsia ja heidän perheitään Syyriassa, Libanonissa, Jordaniassa ja Irakissa sekä Egyptissä.

Hala (nimi muutettu) on Syyrian pakolainen Alepposta. Hän työskentelee Kairossa Pelastakaa Lasten ylläpitämässä perhekeskuksessa, joka tarjoaa tukea ja virkistystoimintaa egyptiläisille lapsille ja pakolaislapsille. "Työssäni palkitsevinta on kuulla lapsen nauravan, kaiken senkin jälkeen mitä hän on kokenut.”

 

Halan opettamia lapsia Kairon perhekeskuksessa. Kuva: Pelastakaa Lapset.

Lastenoikeusjärjestö Planin työ Burundin kriisissä painottuu lastensuojeluun, koulutukseen, hygieniaan ja hätäapuun pakolaisleireillä Tansaniassa ja Ruandassa.

Sadat tuhannet ihmiset ovat paenneet Burundin poliittista kriisiä. Harelimana, 17, tuli Burundista Kigoman pakolaisleirille äitinsä ja neljän veljensä kanssa: "En ymmärrä poliittista konfliktia kotimaassani, mutta tiedän, ettei siellä ole turvallista olla. Elimme kuolemanpelossa. Siksi on parempi olla täällä, missä turvallisuutemme on taattu.”

Huhtikuun 25. päivänä Laxmi Kumari Raila, 30, odotti ulkona kolmen pienen lapsensa kanssa miestään kotiin peltotöistä. Äkkiä maa alkoi järistä, ja Raila lapsineen katsoi voimattomana vierestä, kun oma kotitalo romahti maan tasalle.  Lähes kaikki kylän talot tuhoutuivat joko osittain tai kokonaan. Kaksi naapuria jäi loukkuun osittain romahtaneen talonsa alle, ja Raila auttoi kiskomaan naapurinsa turvaan.

”Punaisen Ristin koulutuksen ansiosta osasin myös antaa heille ensiapua. Niistä hetkistä olen ylpeä”, hän kertoo.

Kirkon Ulkomaanapu tukee Jordaniassa nuorten ammatti- ja peruskoulutusta sekä vapaa-ajan toiminta.

Zaatrin pakolaisleiri Jordanian autiomaassa, tunnin ajomatkan päässä pääkaupunki Ammanista, on karu Opettaja  Mohammad ”Abu-Gassem” Qusam Ghouzlan, 21, on elänyt Zaatrin pakolaisleirillä jo kaksi ja puoli vuotta.

”Pakenin ottamatta mukaan yhtään mitään, sillä luulin tulevani vain pariksi päiväksi. Nyt olen jumissa täällä. Sota on katastrofi”, hän sanoo.

Fida International jakoi kesä-heinäkuussa Nepalin Nuwakotissa ulkoministeriön tuella rakennusmateriaalia väliaikaisiin asumuksiin sekä apua viljelyn jatkamiseen yli 12 600 ihmiselle.

Kalpana, 23, teki raskasta työtä rakennustyömailla elättääkseen ja kouluttaakseen yksin kolmea lastaan. Mies oli jättänyt hänet toisen naisen vuoksi. Maanjäristys tuhosi yksinhuoltajaäidin perheen kodin täysin, ja kaikki ruokavarat hautautuivat raunioihin.

"Yksinäisenä naisena suojan rakentaminen oli minulle suurin haaste. Enää ei tarvitse huolehtia siitä", Kalpana kiittää.

 

Nepalilainen Kalpana Kumar uuden kotinsa edessä. Kuva: FIDA International.

Eteläsudanilainen Dor saapui pakolaisleirille 13 vuotta sitten. Hänen perheensä lähetti hänet turvaan Ugandan puolelle, kun sisällissota syttyi Sudanissa. Sittemmin Dor ei ole kuullut vanhemmistaan mitään ja uskoo heidän tulleen tapetuiksi. Dorilla on alaraajahalvaus, jonka vuoksi hän liikkuu ryömimällä.

Vammaiselle leirillä eläminen on vaikeaa sekä fyysisesti että henkisesti.  Suomen World Visionin humanitaarisessa operaatiossa vammaiset saavat apuvälineitä arjen tilanteisiin. Dorilla on haave. Hän aikoo perustaa virallisen vammaisyhdistyksen, joka toisi esille vammaisten asioita.

Jaa tarinoita humanitaarisen kriisin kohdanneista ihmisistä ja heidän selviytymisestään ja ole mukana edistämässä humaanimpaa maailmaa.  

SPR
kirkon ulkomaanapu