Tasa-arvon puolustaminen on yhä tärkeämpää

Tasa-arvon puolustaminen on yhä tärkeämpää

Suomen ulkopolitiikan tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien toteutumista. Miten tasa-arvo toteutuu tänä päivänä? Haastattelussa tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.

Uutisessa mainitut henkilöt istuvat pöydän ääressä.
Tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka vastaa ulkoministeriössä tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä.

“Ulkoministeriössä tehdään aktiivisesti töitä tasa-arvokysymysten eteen. Kehitysyhteistyö on tärkeää naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi globaalisti. Tämän lisäksi niin ulkoministeriön poliittinen osasto kuin oikeuspalvelu edistävät tasa-arvoa tiiviissä yhteistyössä valtionhallinnon tasa-arvokysymyksistä vastaavien kumppanien kanssa. Suomella on laajaa osaamista näiden kysymysten saralla”, sanoo tasa-arvokysymyksistä vastaava suurlähettiläs Katri Viinikka.

Tasa-arvosuurlähettiläs
Katri Viinikka.

Sukupuolten tasa-arvon puolustaminen on ajankohtaista, sillä tasa-arvon puolesta tehtävää työtä haastetaan jatkuvasti. Viime vuosien populistiset liikkeet ja uuskonservatismin nousu ovat vaikuttaneet äänensävyjen koventumiseen myös Euroopassa.

“Seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja –oikeuksia (SRHR) haastetaan yllättävän paljon myös EU:n sisällä. Totta kai nämä haastajat ovat vähemmistössä, mutta osaltaan EU:n päätöksenteon yksimielisyysperiaate hidastaa tavoittelemaamme edelläkävijyyttä. Niin sanottujen SRHR-oikeuksien toteutuminen on kuitenkin välttämätön edellytys sukupuolten tasa-arvolle”, toteaa Viinikka.

“Elämme aikaa, jossa maailmanpolitiikan keskeiset toimijat jarruttavat tasa-arvokysymysten edistymistä kansainvälisillä foorumeilla. Tällä on suoria ja haitallisia vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen. Esimerkiksi jotkin YK:n järjestöt, kuten Unicef, ovat viime vuosina kohdanneet rahoituksen turvaamiseen liittyviä haasteita. On tilanteita, joissa suuren paineen alla järjestöt ovat ajaneet alas tasa-arvokysymyksiä edistävää toimintaa”, Viinikka jatkaa.

Ennen nykyistä tehtäväänsä Viinikka työskenteli Suomen suurlähettiläänä Haagissa, Alankomaissa. Hän on työskennellyt myös yksikön päällikkönä ulkoministeriön poliittisella osastolla ja palvellut Brysselissä Suomen pysyvässä EU-edustustossa sekä Suomen edustustoissa Berliinissä ja Bonnissa. Ulkoministeriössä Viinikka aloitti 90-luvun puolessa välissä.

Alankomaissa asuessaan Viinikka kiinnostui tasa-arvokysymyksistä entisestään nähtyään niiden tärkeän roolin osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä maakuvatyötä. Hieman kauempaa katsottuna kuva Suomen uskottavuudesta vahvistui. Oma tasa-arvotilanteemme on kansainvälisessä vertailussa varsin hyvä.

“Toki seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat kokonaisuudessaan hyvin laaja käsite, joka kattaa muitakin asioita kuin vain turvallisen abortin. Suomessa on sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta tärkeää historiallista osaamista, mitä voisimme hyödyntää entisestään maakuvatyössä. Sosiaaliset innovaatiot, kuten äitiyspakkaus, herättävät jatkuvasti mielenkiintoa maailmalla”, Viinikka tiivistää. 

Huomion herättäminen maailmalla vaatii kuitenkin pitkäjänteistä työtä ja jatkuvaa toiminnan kehittämistä. Tärkeää on oikea asenne.

“Olemme kansainvälisillä foorumeilla vielä hiukan liian vaatimattomia. Ruotsi, Ranska ja Kanada ovat viime vuosina profiloituneet vahvasti feministisen ulkopolitiikan saralla. Vaikka työmme näiden asioiden parissa on pitkällä, olisi tärkeää, että pystymme myös kertomaan saavutuksistamme laajemmin”, toteaa Viinikka.  

”Myös Suomen ulkopolitiikan ytimessä on ajatus siitä, että sukupuolten tasa-arvo toteutuisi johdonmukaisesti kaikessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa”, sanoo Viinikka.

“Lähestymme asiaa peiliin katsoen. Tuomme keskusteluissa avoimesti esiin myös sen tosiasian, että naisiin kohdistuva väkivalta on suuri ongelma myös Suomessa. Emme voi kasvattaa Suomen kansainvälistä tunnettavuutta tasa-arvon mallimaana, ellemme ole rehellisiä itsellemme”, tuumaa Viinikka.

“Nämä kysymykset eivät ole katoamassa mihinkään. Lisäksi vuotta 2020 voisi kuvata tasa-arvon supervuodeksi. Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman hyväksymisestä tulee täyteen 25 vuotta. Sitä pidetään edelleenkin edistyksellisimpänä naisten oikeuksien asiakirjana”, kertoo Viinikka.

“Lisäksi myös YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 “Naiset, rauha ja turvallisuus” täyttää 20 vuotta. Suomi on ollut edelläkävijä päätöslauselman toimeenpanossa, sillä meillä on jo kolmas kansainvälinen toimintaohjelma menossa. Myös YK:n tasa-arvojärjestö UN Women täyttää ensi vuonna 10 vuotta. Se on puolestaan ollut ainoa YK-järjestö, jonka suurin rahoittaja Suomi on koskaan ollut. Me olemme olleet näissä aiheissa uskottava toimija“, sanoo Viinikka.

Entäpä miten työ tasa-arvon edistämiseksi etenee tällä hetkellä?

“Työ edistyy askel askeleelta, mutta onhan se myös haastavaa. Olemme usein neuvotteluissa puolustuskannalla. Erinomainen asia on kuitenkin se, että nykyisessä hallitusohjelmassa on hyvin vahvat tasa-arvoon liittyvät kirjaukset. Kuluvalla EU-puheenjohtajakaudella Suomi on ajanut myös aktiivisesti Istanbulin sopimuksen edistämistä. Sopimuksella olisi merkittävä vaikutus naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisessä”, sanoo Viinikka.

“Tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta. Ursula von der Leyenin komissio on nostanut tasa-arvokysymykset tärkeään asemaan. Lisäksi komissaariehdokas Jutta Urpilaisen salkkuun sisältyy vahva tasa-arvokysymysten painotus. Tämä on myös Suomen ulkopolitiikan kannalta hyvä asia. Tästä on hyvä jatkaa”, summaa Viinikka lopuksi.

Katso Katri Viinikan video:

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja EU-puheenjohtajakauden kärkiteemoja käsitellään Kestävää ulkopolitiikkaa -videosarjassa. Katso alta jo julkaistut jaksot:

Hybridiuhat, Satu Mattila-Budich

Sarjan ensimmäisessä jaksossa Satu Mattila-Budich kertoo työstään hybridisuurlähettiläänä ja miten Suomi EU:n neuvoston puheenjohtajana on tuonut hybridiuhat EU-kokousten agendalle.

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka? Hanna Lehtinen

Sarjan toisessa jaksossa Suomen edustaja Brysselissä kokoontuvassa EU:n poliittisten- ja turvallisuusasioiden komiteassa, suurlähettiläs Hanna Lehtinen kertoo EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kuulumiset.

Rauhanvälittäjä, Pekka Haavisto

Miten rauhanvälitys näkyy Suomen ulkosuhteiden hoidossa? Sarjan kolmannessa jaksossa haastattelussa ulkoministeri Pekka Haavisto.

Yhteinen kauppapolitiikka, Pasi-Heikki Vaaranmaa

Mitä ajankohtaista kauppapolitiikan saralla tapahtuu seuraavaksi? Sarjan neljännessä jaksossa haastattelussa kauppapolitiikan yksikön päällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa.

Afrikan kumppani, Maria Kurikkala

Afrikan maat ovat kasvattaneet näkyvyyttään kansainvälisen yhteisön silmissä merkittävästi viime vuosina. Sarjan viidennessä jaksossa Afrikka-politiikka -tiimin vetäjä Maria Kurikkala valottaa kiinnostuksen taustalla olevia syitä.