Tango koukutti suurlähettilään Maputossa

Tango koukutti suurlähettilään Maputossa

Satumaa soi niin kutsuvasti Suomen itsenäisyyspäivän kutsuilla Maputossa, että suurlähettiläs Seija Toro innostui tangosta ensimmäisen kerran. Mosambikissa asiat eivät suju kuin tanssi, mutta myös hyviä kehitystuloksia on saatu aikaan.

Mosambik on elänyt rauhan aikaa vasta 22 vuotta. Suomen Mosambikin-suurlähettilään Seija Toron mukaan onnettomista lähtökohdista ponnistava maa on saavuttanut paljon: demokratian pelisäännöistä on pääosin pidetty kiinni, vaalit järjestetään ajallaan ja presidentin valtakaudet on rajattu kahteen.

Maassa toimii kaksi oppositiopuoluetta, ja ihmiset ovat oppineet äänestämään vaihtoehtoja valtapuolue Frelimolle.

Seija Toro. Kuva: Marja-Leena Kultanen
Suomen Mosambikin-suurlähettiläs Seija Toro. Kuva: Marja-Leena Kultanen

"Presidentin ja parlamentin vaalit pidetään lokakuussa, ja niillä on suuri merkitys maan tulevaisuudelle. Myös lehdistö on suhteellisen vapaa ja äänekäs”, Toro kertoo.

Hänen mukaansa Mosambikilla on mahdollisuuksia, mutta asiat voivat myös kehittyä huonompaan suuntaan. Kehitystä uhkaavat korruptio ja aseelliset konfliktit.

Seija Toro on työskennellyt ulkoministeriössä vuodesta 1989 lähtien. Aiempia ulkomaanedustuspaikkoja olivat Lusaka, Rooma ja YK-edustusto.

Latinalaisen Amerikan kehityspankin johtokunnassa Washingtonissa Toro istui ollessaan virkavapaalla ulkoministeriöstä. Lisäksi Toro oli Unicefin maaedustajana Costa Ricassa ja Kuubassa.

”Mosambikissa tapasin pari vanhaa tuttuani, ja joistakin diplomaattikollegoista on jo tullut parempia tuttuja.  Vapaa-aikana tärkeä on myös sambialainen joogan opettaja ja tietysti mosambikilainen tanssin opettaja. Innostuin tangosta vasta Mosambikissa ja otan nyt säännöllisesti tangotunteja”, Toro kertoo.

Luonnonvarat 
hyödyttämään kaikkia

Mosambik on ollut viime aikoina usein otsikoissa ilmi tulleiden kehitysyhteistyövarojen väärinkäytösten vuoksi. Toro vakuuttaa, että edustusto tutkii tarkasti kaikki epäilykset mahdollisista väärinkäytöksistä Suomen tukemissa ohjelmissa.

Myös esimerkiksi tilanteissa, joissa tilintarkastukset ovat myöhässä, maksatuksia ei tehdä ennen kuin edellisen vuoden tilinpito on selvillä.

Runsaista luonnonvaroista huolimatta köyhyys ei vähene toivotusti, ja maan sisäinen eriarvoisuus kasvaa. Löydetyistä luonnonkaasuvarannoista aletaan saada tuloja vasta aikaisintaan vuoden 2020 jälkeen, ja luonnonvarojen hallinnointiin liittyy paljon riskejä.

”Suomi haluaa toimia niin, että luonnonvaroista koituvat tulot parantavat kaikkien mosambikilaisten elinoloja”, Toro sanoo.

Tänä vuonna Suomen tuki Mosambikille on 24 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyön leikkaukset supistavat avun 21 miljoonaan euroon tulevina vuosina.

"Suomi on valitettavasti jäänyt avun määrässä jälkeen muista Pohjoismaista. Ruotsin määrärahat ovat kolminkertaiset ja Norjan ja Tanskan kaksinkertaiset Suomen yhteistyöhön verrattuina."

Oppia omalla
kielellä

Suomesta tulee kaikkien Mosambikin opetussektoria tukevien avunantajien ryhmän puheenjohtaja vuoden 2015 maaliskuussa.

”Tämä on meille iso asia”, Toro sanoo. ”Puheenjohtajana painotamme varhaiskasvatusta ja äidinkielisen opetuksen merkitystä oppimisessa. Portugali on yleinen opetuskieli, vaikka maan 30 miljoonaisesta väestöstä vain alle kaksi prosenttia puhuu sitä äidinkielenään.”

Äidinkielinen opetus on ollut yksi Suomen koulumenestyksen tekijä. Lapset, jotka saavat opetusta omalla kielellään, oppivat paremmin ja käyvät varmemmin koulunsa loppuun. Suomi myös lisää tukeaan Mosambikin opetussektorille.

Toron mielestä Suomen valitsemat sektorit ovat oikeaan osuneet: ne ovat molempien maiden painotuksia ja aloja, joilla Suomella on vankkaa osaamista.

Tuloksia terveydenhuollosta
ja koulutuksesta

Suomi aloitti kahdenvälisen kehitysyhteistyön Mosambikin kanssa vuonna 1984. Maassa riehui 16 vuotta kestänyt sisällissota, infrastruktuuria tuhottiin ja ihmiset näkivät nälkää. Sota, kuivuudet ja tulvat rampauttivat maan talouden ja ruokatuotannon.

Sisällissodan arvioidaan maksaneen Mosambikille 20 miljardia dollaria. Maan bruttokansantulo oli sodan päättyessä vuonna 1992 vain puolet siitä, mitä se olisi ollut ilman sotaa.

Tuloksellisena yhteistyönä Toro pitää vuonna 1992 alkanutta Manican läänin terveydenhuoltojärjestelmän kehittämistä. Sairaala toimii edelleen hyvin.

Nacalan kaupunkiin rakennettiin onnistunut eroosion estojärjestelmä ja satama, joka on edelleen toiminnassa.

Sektori- ja budjettituen myötä Suomi on päässyt mukaan rahoittajien ja Mosambikin hallituksen välisiin poliittisiin keskusteluihin. On pystytty vaikuttamaan hallituksen linjauksiin sekä seuraamaan talouden hoitoa ja sitä, mihin budjettivarat käytetään.

Köyhyyttä kitkettävä
maaseudulta

Mosambikin talous on kasvanut 6–8 prosentin vuosivauhtia viimeiset 15 vuotta. Lähtötaso oli kuitenkin niin alhainen, että maa on edelleen yksi maailman köyhimmistä.

Suomen kehitysyhteistyön päätavoite on köyhyyden vähentäminen.  Kaksi maaseudun kehityshanketta parantaa köyhien viljelijöiden elinoloja. Pienviljelijät autetaan kaupallisen viljelyn alkuun ja samalla parannetaan ruokaturvaa.

”Köyhyyden vähentämisessä opetuksen ja maaseutukehityksen tukeminen on ratkaisevaa. Köyhistä 80 prosenttia asuu maaseudulla, ja puolet mosambikilaisista ei osaa lukea.”

Outi Einola-Head

Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa haastatellaan Suomen suurlähettiläitä kehitysyhteistyön kannalta tärkeissä maissa. Haastatteluja julkaistaan noin kerran kuukaudessa.