Tandemilla kohti kestävää kehitysrahoitusta
Suurlähettiläät Kirsti Aarnio ja Pertti Majanen pohtivat yhteistyössä vuoden 2015 jälkeisen ajan kehitystavoitteiden sisältöä ja rahoitusta.
Globaalissa kehityskeskustelussa tämän hetken kuuma termi on "post-2015", jolla viitataan vuoden 2015 jälkeiseen kehitysagendaan. YK:n vuonna 2000 sovittujen yhteisten vuosituhattavoitteiden määräaika umpeutuu vuonna 2015. Vaikka monet vuosituhattavoitteet on saavutettu, kaikkia ei.
YK:n johdolla valmistellaan uusia päämääriä vuoden 2015 jälkeiseen aikaan.
"Vuotta 2015 leimaa universaalisuus", korostavat suurlähettiläät Pertti Majanen ja Kirsti Aarnio kuin yhteen ääneen.
Kirsti Aarnio vastaa vuoden 2015 jälkeisten kestävän kehityksen tavoitteiden sisältökysymyksistä ja Pertti Majanen kestävän kehityksen rahoituksesta.
"Sekä kehittyvien että teollisuusmaiden tilannetta on katsottava kokonaisvaltaisesti, koko maapallon ja ihmiskunnan näkökulmasta."
Tavoitteiden sisällön ja rahoittamisen on kuljettava käsi kädessä tai tandemina, kuten Aarnio ja Majanen yhteistyötään kuvaavat.
Viimeksi Irlannissa suurlähettiläänä palvellut Majanen valittiin viime elokuun lopussa YK:n kestävän kehityksen rahoitusta pohtivan komitean puheenjohtajaksi. Hän toimii 30-henkisen asiantuntijaryhmän rinnakkaispuheenjohtajana yhdessä Nigerian entisen valtiovarainministerin Mansur Muhtarin kanssa elokuuhun 2014 saakka, jolloin komitean loppuraportti valmistuu.
Komitea piti toisen kokouksensa joulukuun alussa New Yorkissa.
"Kestävän kehityksen rahoituskomitean mandaatti ei ole pieni, vaan rahoitusvirroissa puhutaan triljoonista dollareista. Sen lisäksi meidän tulee katsoa nykyisten instrumenttien tehokkuutta, laatua, tuottavuutta ja toimivuutta", Majanen sanoo.
Laadulla voidaan tuottaa määrää.
Majanen ei arkaile puhua suoraan: "Rahaa on myös niissä taskuissa, missä sitä ei pitäisi olla ja ne pitäisi noukkia sieltä pois. Sitä on muun muassa korruptiossa, huonossa hallinnossa ja politiikassa."
Rauha ja turvallisuus -teema on nousemassa vuoden 2015 jälkeisistä kehitystavoitteista puhuttaessa keskeiseksi kysymykseksi. Rauhaa ei ole ilman kehitystä eikä kehitystä ilmaan rauhaa. Rauhanvälitys on yksi Suomen ulkopolitiikan kulmakiviä.
Demokratia ja oikeusvaltio sekä ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymykset ovat yhtä lailla tärkeitä tavoitteita.
"Olemme Rion lapsia"
Kestävän kehityksen rahoituskomitea päätettiin perustaa kestävän kehityksen Rio+20- konferenssissa kesäkuussa 2012.
"Olemme Rion lapsia", Majanen kuvaa.
Komitean tehtävänä on tuottaa esitys vuoteen 2030 ulottuvasta strategiasta, jolla rahoitetaan kestävään kehitykseen pyrkivä työ ottaen huomioon ympäristörahoitus ja kehitysyhteistyö.
Komitean työkenttä on hyvin laaja ja puheenjohtajien tehtävä on huolehtia, että eri YK-prosessit toimivat yhteen. Komitean tulee varmistaa, että myös vuosituhattavoitteiden loppuun vieminen saa riittävän rahoituksen.
Komitea seuraa tarkasti Monterreyn kehitysrahoituskokouksen näkemystä laajasta kehitysrahoituksesta, joka sisältää myös kehitysmaiden oman rahoituksen ja yksityiset rahavirrat. Komitean rahoitusstrategiaehdotus tulee kattamaan laajasti eri rahoituslähteitä.
Suomen tavoitteena on päätyä käytännöllisiin ehdotuksiin, jotka pantaisiin toimeen tehokkaasti.
Yksityisellä rahoituksella tulee olemaan keskeinen merkitys julkisen lisäksi. Olennainen kysymys on, kuinka kaupan ja kansainvälisten investointien rahoitusvirroissa otetaan kestävän kehityksen tavoitteet huomioon ja kuinka investointeja kohdennetaan entistä enemmän esimerkiksi ilmastotoimiin.
"Vaikka YK:ssa yhteisymmärryksen saavuttaminen joskus tuntuu pitkältä tieltä, se on silti varmasti paras keino, jota täydennetään laajalla kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin kanssa käytävällä dialogilla. YK on ainoa universaali järjestelmä", Majanen sanoo.
Tandem-pyörällä eteenpäin
Kirsti Aarnio iloitsee siitä, että prosessiin liittyy laaja valmistelutyö konsultaatioiden muodossa. Niitä on toteutettu eri maissa, joissa yhteensä noin miljoonalta ihmiseltä on kysytty, mitä he tulevaisuudelta haluavat.
Vastauksissa ovat korostuneet puhtaan veden ja infrastruktuurin tarve, koulutuksen laatu, tasa-arvokysymykset sekä äiti- ja lapsikuolleisuuden vähentäminen.
Aarnion mukaan suurimman pettymyksen vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa on tuottanut globaalin kumppanuuden tavoite.
"Ei ole pystytty vastaamaan niihin haasteisiin, jotka on rikkaille maille asetettu."
Suurlähettiläs Majanen sanoo, että vuosituhattavoitteita arvioitaessa onnistuminen äärimmäisen köyhyyden puolittamisessa välittää lohdullisen sanoman.
"Eriarvoisuuden vähentämisestä puhutaan myös kehittyneissä maissa. Meidänkin tulee katsoa omaa kulutuskäyttäytymistä pitäen mielessä maapallon kantokyvyn rajat", Aarnio täydentää.
"Haluan uskoa, että köyhyyttä ei ole tarkoitettu ikuisiksi ajoiksi. Olen nähnyt maita, joissa on köyhyyttä ja rikkautta ja tilanne näyttää epätoivoiselta. Asenteet pitää saada muuttumaan."
Pirjo-Liisa Heikkilä