Taistelussa koronavirustautia vastaan yhteistyö on kaikkien etu

Suomen ja kuuden muun Euroopan maan kehitysministerit korostavat globaalin, YK-johtoisen yhteistyön tärkeyttä kriisitilanteessa. Yhteinen kannanotto julkaistiin kiirastorstaina brittiläisessä The Daily Telegraph -sanomalehdessä.

Maailma on shokissa. Koronaviruksen aiheuttama pandemia ei kunnioita rajoja. Samaan aikaan käsillä on ilmastonmuutoksen kaltaisia muita globaaleja kriisejä, mutta juuri nyt pandemia uhkaa terveyttämme ja elämäämme niitä välittömämmin.

Samalla kun virus leviää ympäri maailman, sen vakavat taloudelliset ja humanitaariset seuraukset käyvät yhä ilmeisemmiksi. Kokemukset hivin ja ebolan kaltaisista muista tartuntataudeista ovat osoittaneet, että eriarvoisuuden, köyhyyden ja konfliktien kaltaiset yhteiskunnalliset ongelmat pahentavat tilannetta entisestään.

Vaikutukset näkyvät jo nyt, ja haitat jatkavat syvenemistään. Suurimpia kärsijöitä tulevat olemaan köyhät ja hauraat valtiot, joiden terveydenhuoltojärjestelmät ovat jo valmiiksi puutteelliset. Erityisesti naiset joutuvat kokemaan taloudellisia, sosiaalisia ja terveyttä koskevia paineita ja lisääntyvää väkivallan uhkaa.  

Toimintaan meitä ajavat sekä solidaarisuus vähemmän kehittyneitä maita kohtaan että pandemian laajeneminen.  Maailmanlaajuiset toimet ovat välttämättömiä, jos haluamme suojella omia väestöjämme ja talouksiamme. Meidän on huolehdittava kansallisesta selviytymisestä, mutta samalla on ensiarvoisen tärkeää, että olemme mukana myös globaaleissa, monenvälisissä toimissa. Kehitysmaiden terveydenhuoltojärjestelmien heikkoudet muodostavat yhden suurimmista riskeistä viruksen maailmanlaajuiselle leviämiselle.

Lisätäksemme toimiemme vaikuttavuutta sekä taloudessa että ruohonjuuritasolla on ratkaisevan tärkeää, että harjoitamme tiivistä yhteistyötä sekä EU-maiden että EU:n ulkopuolisten maiden kesken. Tämän vuoksi kaikkien kansainvälisten kumppanien, mukaan lukien YK:n ja sen alaisten järjestöjen, tulisi tehdä kaikkensa sen eteen, että kykenemme taistelemaan pandemiaa vastaan, lieventämään sen seurauksia, vahvistamaan varautumista ja parantamaan mahdollisuuksia toipua kriisistä.

 

Painotamme seuraavia toimia:

Tuetaan nopeaa reagointia. Vahvat, koordinoidut ja ennakoivat toimet haavoittuvimpien maiden auttamiseksi ovat välttämättömiä. Monenvälisen järjestelmän ja keskeisten kumppanien tukeminen yleisrahoituksella on yksi tehokkaimmista keinoista. Annamme täyden tukemme Maailman terveysjärjestölle sen toimiessa pandemian vastaisten toimien maailmanlaajuisena johtajana ja koordinaattorina. Merkittäviä ovat myös muut globaalit terveysjärjestöt, kuten Kansainvälinen rokoteallianssi Gavi, Globaalirahasto ja WHO:n  Unitaid-rahasto. Tuemme vahvasti YK:n pääsihteerin globaalia humanitaarisen avun suunnitelmaa avusta haavoittuvimmille ihmisille, jotka jo nyt elävät keskellä humanitaarisia kriisejä. Tämä koskee erityisesti pakolaisia ja maan sisäisiä pakolaisia.

Kehitetään kaikkia palvelevia ratkaisuja. Tehokkaat globaalit toimet edellyttävät, että rokotuksen sekä uusien hoitojen ja testauksen on oltava kaikkien saatavilla. Epidemioiden torjuntaa edistävä kansainvälinen järjestö CEPI (Coalition for Epidemic Preparedness Innovations) samoin kuin omien maidemme tutkijat ovat avainasemassa rokotteen kehittämisessä. Meidän tulisi tehdä yhteistyötä, jotta rokote olisi mahdollisimman nopeasti kaikkien ulottuvilla – ei ainoastaan niiden, joilla on ostovoimaa.  Rokoteallianssi Gavin globaalilla asiantuntemuksella on keskeinen merkitys. Samalla on syytä muistaa myös muihin kriittisiin terveysongelmiin vastaaminen.

Korjataan rahoitusvajeet. Meidän on yhdessä YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa koottava nopeasti kansainvälinen, tehokkaasti koordinoitu ja laaja paketti, joka kattaa niin taloudellisia ja yhteiskunnallisia kuin terveyteen ja ravitsemukseen liittyviä toimia. Vetoamme kaikkiin virallisiin luotonantajiin, jotta ne toimivat yhdessä ja yhteistyössä Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa ja selvittäisivät mahdollisuutta luoda väliaikainen järjestely vähiten kehittyneiden ja kaikkein haavoittuvimpien maiden velkahelpotuksiin. Virallisen kehitysavun (ODA) rinnalla meidän on saatava liikkeelle muita resursseja, jotka lisäävät maiden kestävyyttä koronaviruksen vastaisessa taistelussa.  Yksityisellä sektorilla on olennainen rooli innovatiivisten ratkaisujen löytämisessä ja rahoituksen liikkeelle saamisessa. Rahoitus auttaa pitämään kaupan ja toimitusketjut toiminnassa, ja siitä hyötyvät yhtä lailla sekä kehittyneet että kehittyvät maat. Tämä auttaa talouksia pysymään pinnalla ja viime kädessä tukee niiden uudelleen rakentamista.  

Noudatetaan ’Ketään ei jätetä kehityksen ulkopuolelle’ -periaatetta. Meidän on varmistettava, että kaikkein kovimman iskun saaneet yhteisöt saavat välitöntä apua sosiaaliturvan sekä helposti saatavilla olevien, laadukkaiden terveys- ja ravitsemuspalvelujen kehittämiseen. Käännymme erityisesti YK:n, Maailmanpankin ja IMF:n puoleen, jotta ne ottaisivat tässä asiassa johtoroolin. Meidän täytyy suojella haavoittuvimpia ihmisiä, mukaan lukien naisia ja tyttöjä. Koulutuksen tulee myös säilyä prioriteettien joukossa. Gavin lisärahoitus myöhemmin tänä vuonna on elintärkeä. Miljoonat pandemian vaikutuksille altistuneet ihmiset kaikkein köyhimmissä maissa tarvitsevat kattavan rokotussuojan.  Pitkällä tähtäimellä meidän on työskenneltävä huomattavasti tarmokkaammin sosiaaliturvan ja terveyspalveluiden maailmanlaajuisen saatavuuden parantamiseksi.

Pidetään kiinni periaatteista. Kovalla työllä saatu kokemus hivin ja ebolan torjunnasta osoittaa, että ponnistelujemme ja toimiemme on perustuttava tasa-arvolle niin sukupuolen, osallisuuden, ihmisoikeuksien kuin kansainvälisen oikeuden suhteen. Sitoudumme puolustamaan näitä periaatteita ja odotamme kumppaneidemme tekevän samoin.  Medialla, aktivisteilla ja kansalaisyhteiskunnalla samoin kuin itsenäisillä asiantuntijoilla on olennainen roolinsa meidän evästämisessämme.

Kumotaan virheellinen tieto. Maiden täytyy vastata koronavirustautiin omalla tavallaan, mutta tulemme jatkossakin kannattamaan avointa, läpinäkyvää, vastuullista ja rehellistä lähestymistapaa.  Taistelemme virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa vastaan ja luotamme siihen, että kansainväliset kumppanimme tekevät samoin.

Luodaan rakenteet uudelleen ja paremmin. Meillä on mahdollisuus vahvistaa globaalia terveysturvaa. Ilmeinen alku on panostaa epidemiologiseen seurantaan kaikissa maissa. Samalla meillä voi olla nyt tilaisuus vaihtaa näkökulmaan niin, että sen sijaan että keskitymme sairauksiin, otamme ensimmäisen askelen kohti terveen elämän, terveen yhteiskunnan ja terveen ympäristön yhteyden tunnistamista. Se on myös paras suoja tulevia pandemioita vastaan.

Ajatellaan pitkällä tähtäimellä alusta alkaen. Kriisin vaikutukset yhteiskuntiin ja talouksiin ovat tuhoisat. Jo nyt miljoonat ovat menettäneet työnsä. Meidän on hyödynnettävä tilaisuus pohtia yhteisiä pitkän aikavälin ratkaisuja - tarvitsemme niitä torjuaksemme ilmastonmuutosta, luodaksemme vihreitä työpaikkoja ja kestävää energiaa sekä edistääksemme parempaa sosiaaliturvaa ja hallintoa. Tuemme YK:n pääsihteerin vaatimusta elvytysstrategiasta, jonka avulla pysymme kiinni Agenda 2030:n kestävän kehityksen toimintaohjelman ja Pariisin ilmastosopimuksen ä tavoitteissa. Tuemme myös pääsihteerin vaatimusta globaalista tulitauosta.

 

Sitoudumme työskentelemään näiden tavoitteiden puolesta ja käyttämään niiden tueksi poliittista tahtoa, teknistä tietotaitoa ja taloudellisia resursseja. Kehotamme kaikkia maita liittymään tähän yhteiseen pyrkimykseen. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin torjua tämä tauti yhdessä.  

Anne-Marie Trevelyan (Iso-Britannia)

Peter Eriksson (Ruotsi)

Gerd Müller (Saksa)

Rasmus Prehn (Tanska)

Ville Skinnari (Suomi)

Gudlaugur Thór Thórdarson (Islanti)

Dag Inge Ulstein (Norja)