Suurlähetystön näyttely esittelee Mannerheimin onnelliset vuodet Puolassa
Varsovaan on avattu Suomen marsalkka, presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheimin Puolan-vuosista kertova pysyvä näyttely. Näyttely esittelee niin Mannerheimin sotilaallista ja poliittista uraa kuin vapaa-ajan viettoakin Puolassa.
Puola oli Mannerheimille monella tavalla merkittävä maa, mikä välittyy Suomen Varsovan suurlähetystön aitaan pystytetyn näyttelyn kautta. 4. kesäkuuta avattu näyttely esittelee monipuolisesti Mannerheimin elämää Puolassa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella.
Mannerheim aloitti uransa upseerina, nuorena kornettina vuonna 1889 Puolan Kaliszissa. Palattuaan Puolaan Pietarin vuosiensa, Venäjän-Japanin -sodan sekä Aasiaan suuntautuneen tiedustelumatkansa jälkeen vuonna 1908 hän sai Puolan Novominskissa ensi kertaa komennettavakseen oman rykmentin. Kaupunki tunnetaan nykyään nimellä Minsk Mazowiecki. Varsovaan hän saapui kaksi vuotta myöhemmin ja sai ylennyksen kenraalimajuriksi. Hänen tehtäväkseen tuli komentaa Hänen Majesteettinsa Keisarin henkivartioston ulaanirykmenttiä.
Tämän tehtävän 100-vuotisjuhlan kunniaksi viime vuoden joulukuussa Varsovassa paljastettiin ensimmäinen Mannerheimin muistomerkki Puolassa. Graniittipaasi seisoo hänen johtamansa ulaanirykmentin kirkon pihassa. Kirkko sijaitsee Mannerheimin Varsovan-kodin lähellä Czerniakowska- ja Szwoleżerów-katujen kulmassa kuninkaallisen Łazienki-puiston läheisyydessä.
Ruokaa ja ystäviä puolalaiseen tapaan
Varsovan kotiinsa hankkimistaan huonekaluista hän vei suuren osan mukanaan Suomeen. Nykyään kalusteet ovat osa Mannerheim-museon kokoelmia Helsingin Kaivopuistossa. Mannerheimin ruokapöydässä nautittiin myös Puolan vuosien jälkeen useita Puolassa omaksuttuja ruokalajeja. Kuha Walewska ja Vorschmack ovat näistä tunnetuimmat. Varsovassa hänen lempikahviloitaan oli mm. Bliklen kahvila, joka sijaitsee edelleen Varsovan historiallisella Nowy Swiat -kadulla. Sen ruokalistalta voi nauttia Mannerheimin mukaan nimettyä aamiaista.
Vapaaherra Mannerheim oli Varsovan aatelisissa seurapiireissä kuin kala vedessä. Hänen ystäväpiiriinsä kuuluivat muun muassa Wielopolskit, Radziwillit, Potockit, Krasińskit, Zamoyskit ja Lubomirskit. Ystävättärensä ruhtinatar Maria Lubomirskan kanssa Mannerheim kävi ahkeraa ja intiimiä kirjeenvaihtoa ensimmäisen maailmansodan rintamalta käsin.
Taistelut veivät Etelä-Puolaan
Rintamalle Mannerheim oli lähtenyt Varsovan metsästyskerholta. Mannerheimin joukot taistelivat Puolan eteläosassa, ja hän joutui näkemään Puolan maaseudun tuhoutuvan. Saksa miehitti Varsovan. Mannerheimin joukot osallistuivat taisteluihin Puolan lisäksi Galitsiassa, Bessarabiassa ja Romaniassa.
Mannerheim tutustui myös Puolan marsalkka Józef Piłsudskiin, jonka merkitystä Puolan historiaan voi verrata Mannerheimin merkitykseen Suomessa. Valtionhoitaja-aikanaan Mannerheim tapasi Piłsudskin Varsovassa joulukuussa 1919, jolloin herrat muun muassa suunnittelivat yhteishyökkäystä Neuvosto-Venäjälle.
Onnelliset vuodet
Mannerheim-elämäkerran kirjoittanut ruotsalainen historioitsija Stig Jägerskiöld on kuvannut Mannerheimin Puolan vuosia tämän onnellisimmiksi. Komentajana Mannerheim pääsi kehittämään kykyjään kouluttajana. Hänen kerrotaan olleen ankara ja vaativa, mutta maltillinen ja rauhallinen komentaja. Puolalaisista ystävistä tuli ystäviä loppuiäksi. Samalla Puolan vuodet olivat Mannerheimin sotilaalliselle ja poliittiselle uralle erittäin merkittäviä.
Suomen suurlähetystön näyttely, joka on toteutettu yhteistyössä Mannerheim-museon kanssa, on esillä ympäri vuorokauden eikä pääsymaksuja peritä. Riittää, että saapuu jalkakäytävälle osoitteeseen Ul. Chopina 4/8, Varsova. Tervetuloa, witamy!
Vesa Häkkinen