Suurlähettiläs paiskii töitä kaupan kasvattamiseksi

Suomen Vietnamin-suurlähettiläs Kimmo Lähdevirta on muutoksen kauppamies. Pitkä kehitysyhteistyön kumppanuus muuttuu kauppasuhteiksi, kun Vietnam vaurastuu.

Kimmo Lähdevirta on ollut 2,5 vuotta suurlähettiläänä Vietnamissa. Sitä ennen hän työskenteli Kiinassa. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Kehityksen kulku on Vietnamissa ollut huima.

"Meidän mielikuvamme Vietnamista on jäänyt ajastaan jälkeen", suurlähettiläs Kimmo Lähdevirta harmittelee. "Vietnam on modernimpi yhteiskunta, kuin Suomessa kuvitellaan. Maasta muistetaan lähinnä sota, josta on todella pitkä aika tämän päivän Vietnamiin."

Maaliskuun puolessa välissä mielikuvaa päivitetään Helsingissä yritysseminaarissa, joka on suunnattu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten asiantuntijoille. Seminaarin ohjelma keskittyy Vietnamiin, mutta samat asiat pätevät Lähdevirran mukaan muihinkin Kaakkois-Aasian maihin.

"Koko Kaakkois-Aasiassa näkymät ovat hyvin positiiviset, vaikka ulkopuoliset šokit saattavat hidastaa etenemistä. Toivon, että suomalaiset yritykset näkevät sen ja kiinnostuvat enemmän alueesta."

Vietnamilaiset seminaarisalit tulivat suurlähettiläälle tutuksi, kun viime vuonna juhlittiin maiden 40-vuotisia diplomaattisuhteita. Suurlähetystö järjesti yhdessä Finpron ja Finnpartnership-ohjelman kanssa kymmenen liikekumppanuusseminaaria eri puolilla maata pohjoisesta etelään.

Pitkä kehitysyhteistyön kumppanuus muuttuu, kun Vietnam aikoo nousta teollistuneeksi keskitulotason maaksi vuoteen 2020 mennessä.

Kaupan kasvattamisessa riittää kuitenkin työsarkaa. Suomen vienti Vietnamiin oli 2013 tammikuusta marraskuuhun noin 85 miljoonaa euroa ja tuonti noin 130 miljoonaa euroa.

"Se on kovin vähän verrattuna muihin Pohjoismaihin ja erityisesti Tanskaan, joka on jo paljon aikaisemmin panostanut siirtymiseen kehitysyhteistyöstä kauppaan. Työ alkaa kantaa nyt hedelmää", Lähdevirta kertoo.

"Meillä on vielä paljon tekemistä, ennen kuin pystymme siirtymään kehitysyhteistyöstä laaja-alaiseen, molempia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön", Lähdevirta painottaa.

Hyvänä alkuna hän pitää yhteistyötä, jossa on mukana sekä instituutioita että yrityksiä kummastakin maasta. Yksi esimerkki on meteorologian yhteistyö, jossa on mukana ilmatieteen laitosten ohella laitetoimittaja niin Suomesta kuin Vietnamista.

Vesiapua arvostetaan

Kehitysyhteistyö on tuottanut hyviä tuloksia.

"Hanoin ja Haiphongin vesihuolto on pysyvä saavutus, jota Vietnamissa todella arvostetaan", hän sanoo.

Muita saavutuksia ovat köyhyyden vähentäminen syrjäseuduilla ja Keski-Vietnamin maaseudun elinolojen kehittäminen.

Myös metsätietojärjestelmän kehittämisellä on merkittäviä vaikutuksia, suurlähettiläs korostaa.

Meneillään olevat kolme päähanketta – pienten kaupunkien vesihuolto pohjoisessa, koko maan kattavan metsätietojärjestelmän kehittäminen ja innovaatio-ohjelma – päättyvät vuoteen 2018 mennessä.

"Kaikki yhteistyö ei kuitenkaan lopu silloin, kun nämä hankkeet päättyvät", suurlähettiläs muistuttaa. Kehitysyhteistyötä tehdään myös alueellisesti ja monenkeskisten järjestöjen kautta.

Suomen ja Vietnamin 40-vuotisia diplomaattisuhteita juhlistettiin muun muassa julistenäyttelyllä, joka kiersi eri puolilla Vietnamia. Sen avajaisia vietettiin Haiphongissa lokakuussa 2013. Kuva: Pia Kaikonen

Vietnam on nuorten maa: 90-miljoonaisesta väestöstä yli 60 prosenttia on alle 35-vuotiaita.

"Se on iso ja myönteinen mahdollisuus", Lähdevirta sanoo.

Mahdollisuus voi kuitenkin kääntyä riskiksi, jos nuorille ei pystytä tarjoamaan laadukasta koulutusta ja kunnon työtä.

Koulutusjärjestelmän uudistaminen sellaiseksi, että yritykset saavat tarvitsemansa työvoiman, vaatii paljon.

"Esimerkiksi englannin kielen opetus pitäisi aloittaa jo alakoulussa, ja kaikilla pitäisi olla mahdollisuus opetella englantia ilman ylimääräisiä kuluja."

Tuloerot kasvavat,
korruptio kiusaa

Vaikka Vietnam on noussut rivakasti, ongelmia riittää.  Köyhyys vallitsee edelleen syrjäseuduilla ja etnisten vähemmistöjen keskuudessa. Kaupungeissa tuloerot voivat olla suuria, sillä kasvavan keskiluokan ohella niihin muuttaa juuri ja juuri toimeentulon rajoilla sinnittelevää väkeä.

"Ihmiset ajattelevat kuitenkin, että huominen on parempi kuin tämä päivä. Se pitää yllä myönteistä virettä eikä ole omiaan ruokkimaan protestimielialaa", Lähdevirta arvioi.

Tuloerojen kasvuun liittyy läheisesti Vietnamin vitsaus, korruptio. Se on läsnä koko yhteiskunnassa. Julkishallinnon huonot palkat ovat osa ongelmaa. Opettajien, lääkäreiden, sairaanhoitajien ja muiden on saatava jollain tavalla lisätuloja, kun palkka ei riitä.

Pienimuotoisen korruption ohella Vietnamia vaivaa rakenteellinen korruptio. Siitä ja muista poliittisista aiheista kirjoittavat bloggarit ovat saaneet tuntea sananvapauden tiukat rajat.

"Puolue ja turvallisuuskoneisto vahtivat hyvin tarkkaan, mitä netissä kirjoitetaan", Lähdevirta kuvaa tilannetta.

Toimittajat ilman rajoja -järjestö onkin listannut Vietnamin internetin viholliseksi Bahrainin, Iranin, Kiinan ja Syyrian ohella.

Vietnam naapurin silmin

Lähdevirta liikkuu mielellään vapaa-ajallaankin sekä Vietnamissa että muualla Kaakkois-Aasiassa.  

"On mielenkiintoista nähdä, mitä muissa maissa tapahtuu ja millaiselta ne näyttävät. Se antaa vertailukohtaa Vietnamin tilanteeseen", hän kuvaa.

Vietnamissa käy noin 8 000 suomalaista matkailijaa vuodessa.

"Toivomme, että erityisesti omatoimimatkailijat tekevät matkustusilmoituksen", hän vinkkaa.

Marja-Leena Kultanen

Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa haastatellaan Suomen suurlähettiläitä kehitysyhteistyön kannalta tärkeissä maissa. Haastatteluja julkaistaan noin kerran kuukaudessa.

kauppa