Suurlähettiläs Maria Serenius ennakoi EU:lta vihreää valoa Turkille
Uusi Ankaran-lähettiläs pitää Turkin lakiuudistusten tahtia hengästyttävänä
Helsinki, 25. 8. (STT - Anna Koikkalainen)
EU-maiden johtajat näyttävät todennäköisesti joulukuun huippukokouksessa vihreää valoa Turkin jäsenyysneuvottelujen aloittamiselle. Näin arvioi STT:lle Suomen tuore Turkin-suurlähettiläs Maria Serenius, joka parhaillaan osallistuu ulkomaanedustustojen päälliköiden kokoukseen Helsingissä.
Turkin taivalta unioniin pidetään EU:n uuden laajentumiskomissaarin Olli Rehnin mittavimpana työsarkana. Suurlähettiläs Serenius katsoo, että liki 70-miljoonaisen islamilaismaan mukaantulo unioniin on valtava haaste EU:lle ja sen kaikille jäsenmaille.
- Turkki on väestöltään ja bruttokansantuotteeltaan suurempi kuin kaikki kymmenen uutta EU-maata yhteensä. Lisäksi se on monilla tavoin erilaisempi kuin muut jäsenmaat. Suurin osa Turkkia kuuluu Aasian puolelle, ja 96 prosenttia väestöstä on islaminuskoisia, suurlähettiläs muistuttaa.
Lakeja uusittu ME-tahtia
Turkki on hakenut EU-jäsenyyttä jo aikapäiviä sitten, mutta joutui pitkään tyytymään odotteluun unionin eteisessä. Hakijamaan status sille myönnettiin viisi vuotta sitten, ja neuvottelujen mahdollisesta aloittamisesta päätetään joulukuussa. Sitä ennen EU:n komissiosta valmistuu raportti, jossa Turkin edistymistä arvioidaan.
Suurlähettiläs Sereniuksen mukaan Turkin tahti uusia lakejaan EU-kuntoon on ollut hengästyttävä. Islamilaisen AK-puolueen ja pääministeri Recep Tayyip Erdoganin johdolla on alkuvuonna remontoitu lainsäädäntöä enemmän kuin viime vuosikymmeninä yhteensä.
- Siellä on varmasti tehty maailmanennätys lakien muuttamisen nopeudessa, Serenius sanoo.
Pelkästään lakikirjan sivuja tarkastelemalla Turkki näyttääkin nyt aika pitkälti EU-kelpoiselta. Sereniuksen mukaan vie kuitenkin vielä vuosikausia ennen kuin uudet lait on todella toimeenpantu.
EU vaatii uusilta tulokkailta näyttöä muun muassa demokratian toimivuudesta, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja markkinatalouden sujuvuudesta. Turkin EU-tiellä isoimpana kompastuskivenä on maan heikko ihmisoikeustilanne.
- Etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen oikeudet ovat vaikea kysymys Turkissa, Serenius sanoo.
Lisäksi petraamista riittää muun muassa naisten asemassa.
Armeija palaa parakeille
EU on suhtautunut nyrpeästi myös armeijan mittavaan valtaan turkkilaisessa yhteiskunnassa.
- Jäsenyysehtoihin kuuluu se, että armeijan pitää palata parakeille, Serenius tiivistää.
Hänen mukaansa kenraalit ovatkin pikku hiljaa väistymässä taustalle. Armeijan edustusta valtionhallinnossa on koko ajan vähennetty.
Tämä on Sereniuksen mukaan armeijan omakin etu. Sotilaat ovat perinteisesti nähneet roolinaan Turkin maallisuuden varjelun ja halunneet pitää islamin poissa politiikasta. EU-jäsenyyden katsotaan tukevan maallistumista, joten kenraalit eivät unionin vaatimuksia juuri vastusta.
EU-jäsenyydellä on Turkissa laaja kannatus. Yksikään puolue ei vastusta jäsenyyttä, niinpä uudistuksia on suhteellisen vaivatonta viedä eteenpäin.
Irakista EU:n naapurimaa
Jos ja kun Turkki aikanaan liittyy unioniin, saa EU naapureikseen muun muassa Irakin, Iranin, Syyrian ja Georgian. Epävakaita naapurimaita voi pitää turvallisuusriskeinä, mutta Sereniuksen mielestä unionin avautuminen itään on myös mahdollisuus. Esimerkiksi huumeiden virtaamista Eurooppaan voitaisiin tällöin suitsia tehokkaammin.
- Jos Turkki integroituu länteen, raja-alueetkin saadaan paremmin hallintaan.
Paitsi uusia naapureita, Turkki toisi EU:hun mukanaan myös uudenlaista särmää.
- Eurooppaa on syytetty siitä, että olemme kristillinen linnake. Turkin jäsenyys korostaisi muullekin maailmalle meidän monikulttuurisuuttamme, Serenius katsoo.
Asemapaikalleen Ankaraan lauantaina palaava suurlähettiläs odottaa syksystä kiireistä, kun turkkilaiset lobbaavat urakalla EU-maita jäsenyysneuvottelujen aloittamisen puolesta. Mahdollisesta neuvottelujen käynnistämisestä on kuitenkin vielä pitkä matka varsinaiseen jäsenyyteen.
- Neuvottelut kestävät kymmenestä viiteentoista vuotta, haarukoi suurlähettiläs Serenius.