Suomi vahvistaa ilmastodiplomatiaa huippukokousten edellä
Vuosi 2021 on ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin supervuosi. Suomen omat, kunnianhimoiset ilmastotavoitteet antavat kansainvälistä uskottavuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa on paljon. Näkymistä kertovat ulkoministeri Pekka Haavisto ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.
Vuonna 2021 kansainvälisen ilmastodiplomatian merkitys kasvaa. USA on palannut kirittäjäksi. EU, Kiina, Japani, Etelä-Korea, Etelä-Afrikka ja monet muut ovat tehneet merkittäviä lupauksia hiilineutraalisuudesta. YK:n ilmastosopimuksen COP26-kokous kokoontuu marraskuussa Glasgowissa ja sen jälkeen biodiversiteettikokous COP15 Kiinassa.
Ulkoministeriö on luonut työkalukseen ilmastoulkopolitiikan ohjelman, jota ulkoministeri Pekka Haavisto ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari avasivat toimittajille suunnatussa tilaisuudessa helmikuun alussa. Ohjelma kattaa muun muassa turvallisuuspolitiikan, kauppapolitiikan, kehityspolitiikan, maakuvatyön sekä pohjoismaisen ja arktisen yhteistyön.
Kysyntää sähköistämiselle ja kiertotalousosaamiselle
Suomella on laaja osaamisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän tarina kerrottavanaan: Suomi, toisin kuin monet muut teollisuusmaat, oli hiilineutraali vielä 1950-luvulla. Nyt tavoittelemme paluuta hiilineutraaliuuteen parhaimmillaan ensimmäisenä hyvinvointivaltiona maailmassa.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin mukaan Suomi ajaa ilmastodiplomatiaa vahvasti osana Euroopan unionia (Team Europe: build back better and greener), kahdenvälisissä suhteissa sekä tietysti YK:ssa. Suomi on hyödyntänyt johtoaan Maailman kiertotalousfoorumissa ja valtiovarainministerien ilmastokoalitiossa.
”Suomella on paljon annettavaa valmistavan teollisuuden kestävistä ratkaisuista biotalouteen ja yhteiskuntien sähköistykseen. Konkreettisesti voimme tarjota erilaisia teknologisia ratkaisuja, kuten robotiikkaa ja sensoreita, hyödyntäen”, kertoi ministeri Skinnari.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Suomi on maailman huippua esimerkiksi meteorologiassa. Suomen rahoituksella ja ilmatieteen laitoksen asiantuntemuksella on tuettu yli 50 kehitysmaan hydrometeorologian laitosten kehittämistä. Paketti kattaa säähavainnointi- ja mittausteknologian, ennakkovarautumisen sään ääri-ilmiöihin sekä katastrofin sattuessa myös uhrien auttamisen.
USA ja EU kirittävät
Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan ilmastoulkopolitiikassa aktiiviset kirittävät muita. ”EU:n ulkoministerit kuuntelivat pari viikkoa sitten tapaamisessaan USA:n kanssa innostuneina USA:n uuden ilmastoasioiden erityislähettilään ja entisen ulkoministeri John Kerryn puhetta ilmastodiplomatian vauhdittamisesta. Tämä antaa meille mahdollisuuksia myös arktisella alueella. Suomi on EU:n ilmastodiplomatiassa osa kunnianhimoisimpien maiden ryhmää. EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Josep Borrell pitää aihetta vahvasti esillä ja EU:n ulkoministerit keskustelevat jatkuvasti aiheesta.”
”Näemme selvästi, miten ilmasto vaikuttaa suoraan kovaan turvallisuuteen kaikkialla Lähi-idästä Afrikkaan tai esimerkiksi Jemenissä. Itse näin tämän juuri esimerkiksi Sudanin Darfurissa ja nämä muutokset ovat vasta alkua. Pariisin sopimuksen toimeenpanoon siirtyminen kasvattaa nyt ilmastodiplomatian merkitystä. Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden yhteys on tärkeä.”
Ministeri Skinnarin mukaan ilmastonmuutokseen sopeutuminen on taloudellisesti järkevää, mutta rahoitusta tarvitaan lisää, erityisesti yksityistä rahoitusta. YK:n karkean arvion mukaan kestävän kehityksen Agenda 2030 toimeenpano vaatii 2 500 miljardia dollaria lisää, mutta maailman yhteenlaskettu virallinen kehitysapu on tähän verrattuna vain 150 miljardia euroa vuodessa. Suomi on korottanut omaa ilmastorahoitustaan, millä tuetaan yksityisen rahoituksen lisäämistä.
- Lue lisää ulkoministeriön ilmastoulkopolitiikasta
Lisätietoja: Ulkoministeriön ilmastosuurlähettiläs Jan Wahlberg, jan.wahlberg@formin.fi, puh: 0295 350 045