Suomi tutki Norjan kehitysyhteistyötä OECD:n maatutkinnassa
OECD hyödyntää jäsenmaidensa kenttäosaamista kehitysyhteistyön tutkinnassa. Norjan apua selvittivät ulkoasiainneuvos Pekka Hukka ja lähetystöneuvos Lotta Karlsson.
Pariisissa toimiva taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD tekee vertaisoppimisen hengessä säännöllisesti maatutkintoja jäsenmaistaan useilla eri sektoreilla. Järjestön kehitysapukomitea DAC tutkii vuosittain noin viiden jäsenmaan kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä. Tavoitteena on tarkastella kattavasti maiden politiikkoja ja oppia muilta jäsenmailta. Viime vuoden tutkittaviin kuului muun muassa Suomi.
Norjan kehitysyhteistyön maatutkintaa käsiteltiin kehitysapukomitean istunnossa 6. marraskuuta. Puhetta johti poikkeuksellisesti portugalilainen varapuheenjohtaja Ana Paula Fernandes, sillä puheenjohtaja Erik Solheim oli jäävi Norjan entisenä kehitysministerinä.
Jokaisessa tutkinnassa kaksi muuta jäsenmaata toimii tutkijoina. Norjan tutkijoina olivat Suomi ja Italia.
Perusteellinen taustatyö tutkinnan pohjana
Varsinaista tutkintatilaisuutta edeltää usean kuukauden tutkintatyö. Norjan tutkijat, Suomesta ulkoasiainneuvos Pekka Hukka ulkoministeriön kehityspoliittiselta osastolta Helsingistä ja lähetystöneuvos Lotta Karlsson Suomen pysyvästä OECD-edustustosta Pariisista, kävivät muun tutkintatiimin kanssa yksityiskohtaisia keskusteluja Oslossa Norjan ulkoministeriössä ja kehitysyhteistyövirasto Noradissa.
Karlsson myös veti tutkintatiimin kenttämatkaa Guatemalaan. OECD:n kehitysapukomitean maatutkintoihin kuuluu aina kenttämatka johonkin tutkittavan maan kehitysyhteistyökohteeseen, sillä usein asiat näyttävät paikan päällä hieman erilaisilta kuin paperilla.
Molemmat Suomen tutkijat tuntevat OECD:n järjestönä: Hukka toimi aiemmin Suomen pysyvän edustajan sijaisena OECD:ssä. Karlsson puolestaan edustaa Suomea OECD:n kehitysapukomiteassa.
Molemmilla on myös useiden vuosien kenttäkokemus kehitysyhteistyöstä Afrikassa. Silti he painottavat, että tärkeintä oli aloittaa tutkintatehtävään valmistautuminen ottamalla suora yhteys omiin työtovereihin kentällä.
"Linjat kävivät kuumina, kun haastattelimme kollegoita Addis Abebasta, Maputosta, Nairobista, Dar es Salaamista, Lusakasta, Managuasta ja Katmandusta heidän kokemuksistaan työskentelystä Norjan kanssa", Suomen tutkijat kertovat.
OECD tukeutuu jäsenmaiden kenttäosaamiseen
OECD:n sihteeristöllä on jo toimialueensa rajauksen johdosta suhteellisen vähän suoraa kosketusta kehitysmaihin, ja se turvautuukin tutkinnoissa jäsenmaiden asiantuntemukseen. OECD:n sihteeristö näki, että Suomi nosti oikeanlaisia kysymyksiä tarkasteluun ja esitti kiitoksensa perinpohjaisesta tutkintaan valmistautumisesta ja asiantuntevasta osallistumisesta.
Italian tutkijoista puolestaan toinen oli asunut Guatemalassa, mikä auttoi asioiden laittamista oikeisiin mittasuhteisiin tutkinnan aikana.
"Kehitysapukomitean maatutkinnoilla on tietty standardiformaatti, mutta toisaalta sen sisällä on suhteellisen paljon liikkumavaraa. DAC:in voima ja samalla heikkous ovat siinä, kuinka hyvin se pystyy havainnoimaan kehitysyhteistyön muutoksia.
Yksi tutkintahypoteesimme oli, että Norjan osallistumisessa avunantajien yhteiseen koordinaatioon maatasolla oli nähtävissä laskeva trendi. Hypoteesi pohjautui puhtaasti omilta suurlähetystöiltämme kehitysmaista keräämiimme havaintoihin. Havainto pystyttiin todentamaan, ja se päätyi tutkinnan löydökseksi asti. Asia nostettiin tarkasteluun niin Oslossa kuin Guatemalassa", tutkijat kertovat.
"Norja antaa kokoonsa nähden runsaasti kehitysapua. Se on myös luonut uusia toimintatapoja kehitysyhteistyöhön ja kohdentaa varoja eri tavalla kuin monet perinteiset avunantajat. Vilkas keskustelu toi esiin koko avunantajayhteisön haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi kehitysavun tuloksiin, mikä toivottavasti vie komiteaa lähemmäksi konkretiaa. Norjan kokemukset antavat eväitä DAC:issa pian alkavaan keskusteluun kehitysavusta vuoden 2015 jälkeen", he toteavat.