Suomi tuki kehitysmaiden ilmastotoimia 43 miljoonalla eurolla vuonna 2016

Vuonna 2016 Suomen antama julkinen ilmastorahoitus kehitysmaille oli yhteensä noin 43 miljoonaa euroa. Syyskuun lopussa julkistetut ilmastorahoituksen tilastot kertovat, että rahoitus jää alle puoleen kahden edellisen vuoden tasosta.

Ympäristösopimusten osapuolena Suomi on sitoutunut rahoittamaan kehitysmaiden sopimuksien toimeenpanoon liittyviä toimia sekä raportoimaan tästä. Suomessa tämä rahoitus on osa kehitysyhteistyöbudjettia.

Tärkeimmät sopimukset tältä kannalta katsottuna ovat ilmastosopimus (UNFCCC), biodiversiteettisopimus (CBD) ja aavikoitumissopimus (UNCCD). Ympäristösopimusraportointi tapahtuu OECD DACin raportointivelvoitteiden lisäksi. Ilmastosopimuksen osalta Suomi ja muut teollisuusmaat ovat yhdessä sitoutuneet mobilisoimaan ilmastorahoitusta eri lähteistä (julkinen, yksityinen ja innovatiiviset lähteet) 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2020 mennessä.

Pariisin osapuolikokouksessa tätä teollisuusmaiden yhteissitoumusta jatkettiin vuoteen 2025, jonka jälkeen tulee uusi tavoite.

Ilmastosopimuksen osalta Suomi raportoi neljän vuoden välein tehtävän maaraportin, kaksivuotisraportin ja EU:n vuosittaisen MMR -raportoinnin kautta. Vuonna 2016 Suomen antama julkinen kehitysmaille kanavoituva ilmastorahoitus oli yhteensä noin 43 miljoonaa euroa. Maksatukset vaihtelevat vuosittain, mutta päätrendi on ollut kasvava tähän saakka. Nyt ilmastorahoitus laski rajusti edellisistä vuosista, vuonna 2014 tuki oli 116 miljoonaa euroa, vuonna 2015 se oli 115 miljoonaa euroa.

Tuki jakautuu hillintään (noin 58 prosenttia) ja sopeutumiseen (noin 42 prosenttia). Monenkeskisen ja kahdenvälisten kanavien kautta tuen jakauma on noin 39 prosenttia ja 61 prosenttia edellä mainitussa järjestyksessä. Tuen kanavoimisen painopiste maksatuksissa on selkeästi siirtynyt kahdenkeskiselle puolelle viime vuosista.

Kehitysyhteistyömäärärahoihin tehdyt leikkaukset näkyvät osittain ilmastomaksatuksissa. Esimerkiksi tuki Maailmanlaajuiselle ympäristörahastolle (GEF) tippui puoleen maksuaikataulumuutosten vuoksi. Edellisvuoden eli vuoden 2015 osalta tulokseen vaikutti positiivisesti tuki Vihreälle ilmastorahastolle (GCF; noin 35 miljoonaa euroa). Vuonna 2016 rahastolle ei annettu tukea aiempien suunnitelmien mukaisesti.

Finnfundin kautta meni yhteensä noin 7,6 miljoonaa euroa ilmastorahoitukseksi raportoitavaa tukea. Tämä oli vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin tuki oli 14 miljoonaa euroa. Finnfundin maksatuksien osalta vuosittainen heilahtelu on kuitenkin normaalia.


 

ilmastonmuutokset