Suomi tukee Myanmarissa heikoimmassa asemassa olevien lasten koulunkäyntiä

Suomi tukee Myanmarissa Maailmanpankin Decentralizing Funding to Schools Project hankkeen jatkorahoitusvaihetta. Hanke parantaa eri puolilla Myanmaria perusopetuksen laatua, ja sen tavoitteena on erityisesti tukea heikoimmassa asemassa olevien lasten koulunkäyntiä.

Suomen tuki Decentralizing Funding to Schools Project -hankkeelle on 7,12 miljoonaa euroa vuosina 2017-2021. Sopimus hankkeen jatkon rahoituksesta allekirjoitettiin maanantaina 18. maaliskuuta pääkaupungissa Naypyidawissa. Suomen lisäksi Maailmanpankin hanketta tukevat myös Australia ja Tanska.

Thingyangyun harjoittelukoulu Yangonin lähellä yksi tuhansista DFSP-hankkeesta tukea saanut koulu. Kuva: Silja Rajander/UM

Koulutushanke alkoi vuonna 2014, yhteistyössä Myanmarin opetusministeriön kanssa. Hankkeen tavoittavuus ja tulokset ovat olleet hyviä.

Koulujen johtajat ja opettajat saavat itse päättää tavoista, joilla he tuen avulla kehittävät kouluissaan opetuksen inklusiivisuutta ja laatua. Noin 50 000 koulua on tähän mennessä saanut toimintaansa tukea hankkeesta. 

Oppilaiden stipendien ansiosta on haavoittuvassa asemassa olevien lasten koulun keskeyttämistä saatu vähennettyä. Lähes 200 000 koulun lopettamisen riskiryhmään kuuluvaa lasta on stipendin turvin voinut jatkaa koulunkäyntiä.

”Suomelle on tärkeää, että tuki ulottuu kaikkiin osavaltioihin ja alueisiin Myanmarissa, myös Rakhineen. Tuemme opetusta, joka ottaa huomioon myös erityisryhmät ja heikoimmassa asemassa olevat”, sanoo Suomen Myanmarin-suurlähettiläs Riikka Laatu.

Hankkeeseen osallistuvilta kouluilta vaaditaan, että ne sitoutuvat yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen käytännöissään ja toiminnassaan. Rahoituksen saamisen edellytyksenä on, että koulujen rehtorit ja opettajat edistävät tasa-arvon toteutumista niin oppilaaksi ottamisessa kuin opetuksessa ja luokkatilanteissa.  Hankkeessa tarjotaan tukea ja seurataan koulujen onnistumista vähemmistöjen ja marginalisoituneiden ryhmien huomioimisessa.

 

Hanna Päivärinta

Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön viestintäosastolla tiedottajana.