Suomi tukee Myanmarin naisten ja tyttöjen yhteiskunnallista osallistumista – tärkeää tunnistaa rakenteellinen epätasa-arvo

Suomi tukee Myanmarin naisten ja tyttöjen yhteiskunnallista osallistumista – tärkeää tunnistaa rakenteellinen epätasa-arvo

Myanmarissa alkaa Suomen tukema hanke, joka tähtää sukupuolten epätasa-arvoisten rakenteiden purkamiseen. YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin toteuttama hanke on tärkeä, jotta naiset pääsevät vaikuttamaan maansa demokratiakehitykseen ja vakauttamiseen. Naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen on ykkösasia Suomen kehityspolitiikassa.

Nainen ja mies myyvät hedelmiä kadunvarrella ostajalle.
Sukupuolten välistä rakenteellista epätasa-arvoa ei vielä useinkaan tunnisteta Myanmarissa. Kuva: Joonas Lehtipuu/UM

Muutos kohti tasa-arvoa tapahtuu hitaasti, mutta Myanmar on luonut askelmerkkejä tasa-arvon edistämiseksi. Myanmarin kestävän kehityksen suunnitelma, joka perustuu YK:n tavoitteisiin, korostaa tasa-arvoa hyvinvoinnin saavuttamisessa. Hallitus on hyväksynyt erillisen suunnitelman naisten aseman parantamiseksi yhteiskunnan rakenteissa ja käytänteissä.

Hyvä esimerkki positiivisesta kehityksestä on peruskoulu, johon tytöillä ja pojilla on tasavertainen pääsy.

Tekemistä kuitenkin riittää, koska esimerkiksi kansanedustajista vain reilu 10 prosenttia on naisia – paikallistasolla naisten osallistuminen politiikkaan on vielä vähäisempää.

Pulmana ovat myös perinteiset asenteet. Naiset nähdään Myanmarissa usein ainoastaan vaimoina tai äiteinä – ei täysivaltaisina kansalaisina, jotka toimivat talouselämässä tai politiikassa. Naiset joutuvat usein kohtaamaan myös sukupuoleensa liittyvää väkivaltaa.

”Kun Myanmarissa nostaa esiin sukupuolten väliseen epätasa-arvoon liittyviä kysymyksiä, hyvin yleisesti saa vastauksen, että Myanmarissa ei ole mitään sukupuolten tasa-arvoon liittyviä ongelmia”, kertoo erityisasiantuntija Katja Hirvonen Suomen Yangonin-suurlähetystöstä.

”Tämä onkin perimmäinen ongelma – naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa syrjintää ja rakenteellista epätasa-arvoa ei tunnisteta.”

Tietoa, taitoa ja toimijoita

Suomi on mukana tukemassa Myanmarin tavoitetta sukupuolten tasa-arvosta. Heinäkuussa Suomi ja YK:n tasa-arvojärjestö UN Women allekirjoittivat sopimuksen hankkeesta Strengthening Democracy in Myanmar through Gender Responsive Governance. Hanke tähtää sukupuolten välisen tasa-arvon huomioon ottamiseen kaikilla hallinnon tasoilla.

Tämä tarkoittaa sitä, että epätasa-arvoa tuottavat tai tukevat rakenteet tunnistetaan ja luodaan sellaisia käytäntöjä, jotka edistävät naisten osallistumista yhteiskuntaan. Myös julkisten määrärahojen suuntaaminen on tärkeää: budjettien suunnitteluun kiinnitetään huomiota niin, ettei rahankäyttö tukisi eriarvoistavia rakenteita.

Hanke lähestyy tasa-arvoa ja naisten demokraattista osallistumista kahdelta suunnalta. Yhtäältä hanke tukee valtionhallintoa tunnistamaan tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä ja puutteita omalla toimialallaan sekä etsimään ratkaisuja tasa-arvon edistämiseksi. Toisaalta se tukee naisjärjestöjen kykyä vaatia tasa-arvoisempaa lainsäädäntöä ja toimia tasa-arvon lisäämiseksi.

Lava-autossa hymyilevä joukko nuoria naisia.
Suomi vahvistaa tukeaan Myanmarissa toimiville naisjärjestöille, jotta ne kykenisivät vaatimaan toimia sukupuolten tasa-arvon lisäämiseksi. Kuva: Riikka Laatu/UM

”Yhteiskunnan epätasa-arvoiset rakenteet eivät muutu pelkästään lisäämällä tietoa ja taitoa, vaan tarvitaan myös aktiivisia toimijoita, jotka antavat äänen vaatimuksille tasa-arvon lisäämiseksi”, Hirvonen huomauttaa.

”Suomi tukee naisjärjestöjen yhteisiä tilaisuuksia, tapahtumia ja kampanjoita, joissa hyvin erilaiset ja eri vähemmistöryhmien naisäänet tulevat kuuluviin. Myös päätöksentekijät ovat mukana osallistumassa keskusteluihin ja kuulemassa eri näkökulmia naisten asemaan ja tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä.”

UN Womenin hankkeen on määrä kestää neljä vuotta. Suomi tukee hanketta vuosina 2020 ̶ 2023 kehitysyhteistyövaroista neljällä miljoonalla eurolla.

YK:n tasa-arvojärjestö UN Women on yksi Suomen keskeisimmistä yhteistyökumppaneista YK:ssa. Suomi toimii tänä vuonna UN Womenin johtokunnan puheenjohtajana ja on vuonna 2020 järjestön suurin yleisrahoittaja.

Suomen historia tasa-arvon edistäjänä vakuuttaa

Suomen pitkä historia sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistamisessa antaa uskottavuutta Suomen toiminnalle tasa-arvotyössä muissa maissa, myös Myanmarissa.

”Naisten vahva osallistuminen politiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen Suomessa innostaa myös naisia Myanmarissa etsimään keinoja vanhojen tapojen ja uskomusten murtamiseen sekä naisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseen”, Hirvonen sanoo.

Suomi on tukenut Myanmarissa myös YK:n väestörahasto UNFPAn hanketta, jossa edistetään tasa-arvoa ennaltaehkäisemällä ja vähentämällä sekä seksuaalista että sukupuoleen kohdistuvaa väkivaltaa erityisesti maan konfliktialueilla. Jo sadattuhannet naiset ja tytöt ovat hyötyneet ohjelmasta.

Lisäksi useat Suomen tukemat kansalaisjärjestöhankkeet toimivat tasa-arvon vahvistamiseksi Myanmarissa. Esimerkiksi puolueiden kansainvälisen demokratiayhteistyö DEMO ry:n politiikkakouluhanke tukee paikallistasolla aktiivisten naispoliitikkojen osaamista ja tätä kautta mahdollisuuksia nousta vastuullisiin tehtäviin.

Naisten osallistuminen tärkeää rauhanprosessin kannalta

Tasa-arvotyö on keskeistä Myanmarin rauhanomaiselle kehitykselle. Maassa on ollut käynnissä useiden eri ryhmien välisiä konflikteja sen itsenäistymisestä vuodesta 1948 lähtien. Naisten osallistuminen yhteiskunnan kaikilla tasoilla edistää siirtymää demokratiaan, ja se vaikuttaa myös rauhanprosessin suuntaan ja kestävyyteen.

”Tutkimusten mukaan rauhansopimukset ovat kestävämpiä, kun naiset ovat olleet mukana aktiivisina toimijoina poliittisissa neuvotteluissa”, perustelee Hirvonen.

Kestävä rauha vaatii monenlaisten näkemysten yhteensovittamista. Tärkeää on myös purkaa konfliktia ylläpitäviä rakenteita ja käytänteitä, jotka ylläpitävät sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Ne eivät poistu automaattisesti väkivallan laannuttua.

Naisten aktiivinen osallistuminen rauhanprosessiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen mahdollistaa uudenlaisten näkökulmien ja teemojen sisällyttämistä osaksi politiikkaa, jolla rakennetaan vakaampaa ja kestävämpää yhteiskuntaa.

Susanna ja Kujanpää ja Olli Moilanen

Susanna Kujanpää työskentelee ulkoministeriössä Amerikan ja Aasian osastolla projektiavustajana ja Olli Moilanen viestintäosastolla sisältö- ja viestintäasiantuntijana.