Suomi tukee Etyjin toimia Ukrainassa

Ukraina hallitsee Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin agendaa, ja se tulee olemaan myös Baselissa 4.–5.12.2014 järjestettävässä Etyjin ministerikokouksessa keskeinen aihe.

Etyj on tukenut syyskuun alussa sovitun tulitauon valmisteluja kontaktiryhmän kautta. Kontaktiryhmä, johon kuuluvat Ukrainan, Venäjän ja Etyjin edustajat, tapaa säännöllisesti keskenään ja separatistien kanssa. Etyjiä edustaa diplomaatti Heidi Tagliavini.

Etyjin monitorointimission tarkkailijat puhuvat paikallisten ihmisten kanssa Itä-Ukrainassa 9. heinäkuuta 2014. Kuva: Etyj / Evgeniy Maloletka

Etyj perusti maaliskuussa 2014 monitorointimission (Special Monitoring Mission, SMM) tarkkailemaan turvallisuustilannetta ja ihmisoikeuksien toteutumista. Missio tuottaa mahdollisimman puolueetonta tietoa eri puolilta Ukrainaa.

Nyt missio keskittyy erityisesti tulitauon pitävyyden tarkkailuun Itä-Ukrainassa.

Missiossa työskentelee noin 260 tarkkailijaa 40 osallistujamaasta. Määrä on tarkoitus nostaa 500 tarkkailijaan. Suomalaisia tarkkailijoita Etyjin monitorointimissiossa työskentelee jo 13, ja lisäksi kuusi suomalaista aloittaa marraskuussa. Se tulee olemaan suurimpia yksittäisten maiden osallistujamääriä. 

Missio ei ole kuitenkaan vielä saanut kaikkea tarvitsemaansa rahoitusta, vaan vaje on noin 40 miljoonaa euroa. EU on kehottanut jäsenmaitaan lisäämään tukeaan missiolle.

Suomi on antanut rahallista tukea 1,5 miljoonaa euroa ja asettanut uusia ehdokkaita jo missiossa työskentelevien lisäksi.

Suomalaiset valvovat rajaa
ja tarkkailivat vaaleja

Etyj perusti Venäjän ehdotuksesta ja Berliinin ulkoministerikokouksen pohjalta heinäkuussa 2014 pienen rajavalvonnan tarkkailumission kahdelle Venäjän Ukrainan-vastaiselle rajapisteelle Gukovoon ja Donetskiin.

Yhteensä 16 rajavalvojasta koostuvassa missiossa on neljä suomalaista. Alun perin rajamission mandaatti oli kolme kuukautta, yhden kuukauden jatkosta on vastikään tehty päätös.

Etyjin puheenjohtajan Sveitsin tavoitteena on laajentaa mission toimintaa useammille rajapisteille, jotta valvontaa saadaan tehostettua.

Etyjin ihmisoikeustoimisto ODIHR tarkkaili 26. lokakuuta järjestettyjä parlamenttivaaleja 80 pitkäaikaisen ja noin 600 lyhytaikaisen tarkkailijan voimin. Suomi lähetti yhteensä 24 vaalitarkkailijaa.

ODIHR lähetti Ukrainan presidentinvaaleihin toukokuussa historiansa suurimman vaalitarkkailumission 1 025 tarkkailijaa. ODIHRin loppuraporttiin on kirjattu Ukrainalle 29 suositusta, joiden toteuttamista Etyj voi tarpeen mukaan tukea.

Etyjin monitorointimission apulaispäällikkö Alexander Hug neuvottelee paikallisten keskustelukumppanien kanssa MH17-lentokoneen putoamispaikan läheisyydessä. Kuva: Etyj / Evgeniy Maloletka

Suomi on myös tukenut ODIHRin yhdessä vähemmistövaltuutetun toimiston (High Commissioner on National Minorities, HCNM) kanssa keväällä laatimaa ihmisoikeusarviointiraporttia 60 000 eurolla.

Etyjin vähemmistövaltuutettu Astrid Thors on vieraillut Ukrainassa kuluvana vuonna kuusi kertaa. Hän seuraa vähemmistöjen asemaa sekä avustaa vähemmistöjä koskevan lainsäädännön valmistelussa.

Lisäksi Etyjillä on mediavaltuutettu, joka seuraa maan mediavapaustilannetta ja antaa siitä lausuntoja.

Etyj järjestänyt keskusteluja
kriisin osapuolten välillä

Näiden lisäksi Etyj on järjestänyt muun muassa pyöreänpöydän keskusteluja ukrainalaisten kesken. Etyjin projektitoimisto Ukrainassa on toiminut vuodesta 1999 lähtien, ja sen hankkeita on uudelleenarvioitu kriisiin vastaamiseksi.

Hankkeet liittyvät muun muassa kansallisen vuoropuhelun edistämiseen ukrainalaisten kesken, perustuslain uudistukseen, poliisiuudistukseen, korruption torjumiseen sekä konfliktista syntyneeseen maansisäiseen siirtolaisuuteen.

ETYJ