Suomi sai YK:n pääsihteeriltä tunnustusta pitkäjänteisestä työstään konfliktien ennaltaehkäisyn sekä rauhanvälityksen hyväksi

Suomen YK-jäsenyys täyttää 14. joulukuuta pyöreitä vuosia. Suomi hyväksyttiin Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi 60 vuotta sitten, 14.12.1955.

Ulkoministeriö juhlisti merkkivuotta järjestämällä 9. joulukuuta juhlatilaisuuden Finlandia-talolla. Pääpuheen piti YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon, ja koko maamme poliittinen johto osallistui juhlallisuuksiin.

Pääsihteerin vierailu Suomessa kesken Pariisin ilmastoneuvotteluiden oli jo itsessään merkittävä tunnustus Suomen aktiiviselle toiminnalle YK:ssa. Tupaten täysi Finlandia-sali puolestaan oli kuvaava osoitus siitä vahvasta tuesta, jota YK nauttii suomalaisten keskuudessa.

Juhlatilaisuuden aluksi Tapiolan nuoret sinfonikot kapellimestari Jorma Panulan johdolla esittivät Jean Sibeliuksen Andante Festivo. Kuva: Marko Huttunen

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi juhlapuheessaan, että YK muodostui heti jäsenyyden saatuamme tärkeäksi osaksi Suomen ulkopolitiikkaa ja korosti, että YK on säilyttänyt asemansa ulkopolitiikkamme kulmakivenä tähän päivään asti. Entiset YK-suurlähettiläät Klaus Törnudd ja Marjatta Rasi muistuttivat, että kylmän sodan aikana YK-jäsenyys vahvisti pienen maan kansainvälispoliittista asemaa.  Suomi pyrki YK-politiikassaan välttämään ristiriitoja ja parhaansa mukaan tasapainottelemaan suurvaltojen välissä.

"Sisulle on tarvetta YK:ssakin"

Pääsihteeri Ban kehui juhlapuheessaan Suomen olevan YK:ssa todellinen johtomaa muun muassa kansainväliseen oikeuteen, tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin liittyvässä työssä. Myös Suomen työ asevalvonnan ja erityisesti kansainvälisen asekauppasopimuksen edistäjänä sai tunnustusta. Lisäksi Ban kiitti Suomen pitkää kehitysyhteistyötä ja Suomen osallistumista pakolaiskriisin hoitoon ja vetosi sen puolesta, että tuki jatkuu vahvana jatkossakin.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kiitti puheessaan Suomea työstä rauhan, turvallisuuden, ihmisoikeuksien, sovittelun ja tasa-arvon puolesta. Kuva: Marko Huttunen

Pääsihteeri Banin mukaan YK:lla on opittavaa myös Suomen asenteesta; sisulle on erityinen tarve YK:ssa näinä haastavina aikoina. Erityiskiitoksensa Ban antoi Suomelle työstämme konfliktien ennaltaehkäisyn ja rauhanvälityksen hyväksi; Suomen osoittama tuki ja johtajuus ovat parantaneet YK:n toimintamahdollisuuksia konfliktien ennaltaehkäisemiseksi.

Suomen poliittinen johto antoi vahvan tuen YK:lle ja toivoi yhteiskunnan osallistuvan laajasti jatkossakin. Eduskunnan puhemies Maria Lohela kannusti yksittäisiä kansalaisia pieniin tekoihin kehityksen edistämiseksi ja pääministeri Juha Sipilä rohkaisi yrityksiä mukaan innovoimaan ja toteuttamaan kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030. Ulkoministeri Timo Soini haastoi nuoret mukaan YK:n rauhanvälitykseen.

Asiantuntijuutta ja yleisölle näkymätöntä vaikuttamistyötä

Tilaisuudessa kuultiin käytännön esimerkkejä Suomen asiantuntemuksesta ja innovaatioista, joita YK:ssa on hyödynnetty. Verifinin pääjohtaja Paula Vanninen kertoi Suomen osallistumisesta Syyriassa käytettyjen kemiallisten aseiden todentamisessa ja Suomen Unicefin pääsihteeri Marja-Riitta Ketola ja Biolanin hallituksen puheenjohtaja Pekka Kariniemi kertoivat Ugandan yhteistyöhankkeesta, jossa luodun innovaatioalustan tuloksena on syntynyt mm. käsien pesua edistävä elefanttihana.

Tilaisuuden juontaja Rita Strömmer haastatteli Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin Verifinin johtajaa, tohtori Paula Vannista Syyrian kemiallisten aseiden käytön todentamisesta. Kuva: Marko Huttunen

Suomen pitkäjänteinen ja sisukas työ YK:ssa jatkuu 60-vuoden merkkipaalun jälkeen entistä tarmokkaampana. Suuri osa tästä työstä on yleisölle näkymätöntä vaikuttamistyötä. Ban nosti esiin Suomen diplomaattien roolin uusien turvallisuusneuvoston jäsenten kouluttajana. Joka vuosi kahden päivän ajan Suomi on YK:n turvallisuusneuvoston jäsen – ilman kampanjaa.

Hakeutuminen merkittäviin YK-tehtäviin on konkreettinen osoitus Suomen YK-politiikan aktiivisuudesta. Suomi valittiin marraskuussa 2013 Unescon maailmanperintökomitean jäseneksi ja on nyt mukana valitsemassa Unescon uusia maailmanperintökohteita. Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa astuu omalta osaltaan vauhdittamaan Suomen Petteri Taalas, joka valittiin Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeriksi kesäkuussa 2015.

Ulkoministeri Timo Soini kertoi Finlandia-talon puheessaan Suomen asettuvan ehdolle YK:n ihmisoikeusneuvostoon kaudelle 2022–24. Lisäksi 11.12.2015 päätettiin, että Suomi asettuu ehdolle YK:n turvallisuusneuvostoon kaudelle 2029–30. Suomen aktiivinen YK-politiikka jatkuu.

YK
demokratia
ihmisoikeudet
ilmastonmuutokset
kansainvälinen oikeus
kestävä kehitys
rauhanvälitys
sosiaalinen sukupuoli
turvallisuus