Suomi sai kiitosta YK:n rotusyrjinnän vastaiselta komitealta
"Lainsäätäjän kannalta tulos oli hyvä - suosituksia lainsäädännön muuttamiseksi tuli paljon aiempaa vähemmän", Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Eero J. Aarnio summasi.
Päätelmissä Suomea kiitetään vähemmistövaltuutetun viran perustamisesta, erilaisista vähemmistöjä koskevien selvitysten ja asennetutkimusten tekemisestä ja hallituksen etnisen syrjinnän ja rasismin vastaisen toimintaohjelman hyväksymisestä. Uusi esitys laiksi yhdenvertaisuuden turvaamiseksi sai niinikään myönteisen vastaanoton. Yhdenvertaisuuslaki tulee voimaan astuessaan entisestään vahvistamaan vähemmistövaltuutetun roolia.
Aarnio selvitti päätelmien sisältöä ja kertoi raportoinnin taustaa.
"Suomi on antanut YK:lle määräaikaisraportin joka toinen vuosi vuodesta 1971 lähtien. On selvää, että Suomi oli tuolloin täysin erilainen maa. Suomessa oli tuskin lainkaan ulkomaalaisväestöä, ja vielä vuonna 1987 ulkomaalaisia oli maassa 17 000 - nyt jo yli 100 000", Aarnio huomautti. "Ihmisoikeuksista ei 1970-luvulla edes keskusteltu, ja asiaan tuli muutos vasta seuraavan vuosikymmenen lopulla, kun Suomi allekirjoitti Euroopan ihmisoikeussopimuksen".
Ulkomaalaisten määrän kasvu Suomessa osui yhteen vaikean talouslaman kanssa, ja kansalaisten asenteet jyrkkenivät: maahanmuuttajat päätyivät syntipukeiksi kasvavaan työttömyyteen ja syrjäytymiseen. Samaan aikaan ihmisoikeusryhmät valpastuivat, ja kun Suomi vuonna 1996 raportoi YK:lle, antoi Ihmisoikeusliitto oman varjoraporttinsa, jonka valtuuskunta sitten kiireen kaupalla käsitteli.
"Siinäkin mielessä ajat ovat muuttuneet ja menettelytavat parantuneet. Nyt kootaan ensin raportit kansalaisjärjestöiltä ja sitten järjestetään vielä kuulemistilaisuus. Nyt kansalaisjärjestöjen näkemykset myös avoimesti esiteltiin komitealle Genevessä", Aarnio listasi.
Komitean päätelmissä arvostelua saa osakseen yhä ratkaisematta oleva saamelaisten maaoikeuskysymys. "Asiasta on teetetty useita raportteja, ja parhaillaan on tekeillä asutushistoriallinen tutkimus Lapin ja Oulun yliopistojen voimin. Oikeusministeriö toivoo saamelaisten ottavan tähän osaa. Keskustelu jatkuu hyvässä hengessä", Aarnio vakuutti.
Valtuuskunnan jäsen, työministeriön neuvotteleva virkamies Risto Laakkonen kertoi yhdenvertaisuuslakiesityksen etenemisestä ja Kohti etnistä monimuotoisuutta -ohjelmasta, joka on tarkoitus ajantasaistaa. Ohjelman on tarkoitus kiinnittää huomiota myös verkossa leviävään rasistiseen aineistoon, josta YK:n alainen komiteakin ilmaisi huolensa.
"Koulutuksen joka tasolla tulisi huomioida etninen monimuotoisuus. Nyt seurataan julkisen sektorin asenteita maahanmuuttajiin. Tarjolla on jo johtamiskoulutusta, jossa harjoitetaan huomioimaan maahanmuuttajat osana työyhteisöä".
YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea antoi Suomea koskevat päätelmänsä