Suomi sai ensimmäisten joukossa valmiiksi kestävän kehityksen toimeenpanosuunnitelmansa
Kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda 2030, hyväksyttiin YK:ssa syksyllä 2015. Nyt valmiina on hallituksen suunnitelma siitä, kuinka juuri Suomi vastaa globaaleihin haasteisiin.
Valtioneuvosto antoi torstaina 2.2. eduskunnalle selonteon YK:n kestävän kehityksen ohjelman kansallisesta toimeenpanosta. Suomi on yksi ensimmäisiä maita, jotka ovat asettaneet Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamiselle konkreettiset kansalliset painopisteet, toimenpiteet sekä seuranta- ja arviointijärjestelmän.
Agenda 2030 sisältää globaalisti 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka tähtäävät köyhyyden poistamiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen ympäristölle kestävällä tavalla.
Suomen lähtötilannetta kartoitettaessa kävi ilmi, että kansallisesti parantamisen varaa olisi erityisesti ilmastonmuutokseen ja kulutukseen liittyvissä osa-tavoitteissa. Toisaalta vahvuuksiamme ovat esimerkiksi tasa-arvo ja koulutuksen taso, joista haluamme jatkossakin pitää kiinni. Toimeenpanosuunnitelman painopisteiksi ovatkin nousseet "Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi" sekä "Yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi".
Konkreettisesti tavoitteita edistetään muun muassa lisäämällä energia- ja materiaalitehokkuutta, tukemalla ilmastomyönteisiä tuotteita ja palveluita, edistämällä julkisten hankintojen kestävyyttä, vähentämällä eriarvoisuutta sekä parantamalla elinikäistä oppimista ja työllisyyttä.
Kansallisia ja globaaleja toimia
Suomen toimeenpanomalli on saanut maailmalla kiitosta jo etukäteen, sillä se sitoo Agenda-ohjelman jo olemassa oleviin poliittisiin rakenteisiin. Kestävän kehityksen edistäminen otetaan esimerkiksi osaksi hallituksen vuosikertomusta.
"Seuranta- ja arviointijärjestelmän avulla hallituksen työtä tullaan jatkossa säännöllisesti tarkastelemaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Uusi malli kytkee myös eduskunnan aiempaa vahvemmin kestävän kehityksen työhön", kertoo apulaispääsihteeri Marja Innanen valtioneuvoston kansliasta.
Jotta globaalit tavoitteet saavutettaisiin, on jokainen maa osaltaan vastuussa myös muiden maiden kehityksestä. Tätä vastuuta Suomi toteuttaa erityisesti kehityspolitiikan painopisteiden kautta, kuten parantamalla naisten ja tyttöjen asemaa sekä edistämällä demokratiaa ja hyvää hallintoa. Keskeinen merkitys Agendan globaalille toimeenpanolle on myös yleisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla sekä kauppapolitiikalla. Suomi lupaa – osana EU:ta ja sen instrumenttien kautta – muun muassa edistää työtä koskevan lainsäädännön parantamista kaikkialla maailmassa sekä huomioida kehitysmaille tärkeiden tuotteiden markkinoillepääsyn kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa.
Toimeenpanosuunnitelma tähtää vuoteen 2030, ja siihen painopisteiden sekä politiikkaperiaatteiden alle kirjatut toimenpiteet saattavat vaihdella hallituskausittain.
"Kokonaisuus on kuitenkin laadittu laajan yhteistyön ja tutkimusten pohjalta, ja toimeenpanon läpileikkaavien periaatteiden ja seurantajärjestelmän on tarkoitus pysyä pohjana vaalituloksista riippumatta", Innanen toteaa.
Valtioneuvoston kanslian tiedote: Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen ohjelman toimeenpanemiseksi: tavoitteena hiilineutraali ja tasa-arvoinen Suomi(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)