Suomi on edistänyt erityisesti ihmisoikeuksia EU-puheenjohtajakaudella

Suomi on edistänyt erityisesti ihmisoikeuksia EU-puheenjohtajakaudella

Ulkoministeriön oikeuspalvelu sai EU-puheenjohtajakaudeksi melkoisen lottorivin: seitsemän EU-työryhmän puheenjohtajuus, lisänumerona oikeusministeriön kanssa yhdessä hoidettava perusoikeustyöryhmä sekä jokerina vielä ympäristöministeriön alainen oikeudellisten neuvonantajien ilmastotyöryhmä.

Ryhmäkuva oikeudellisen osaston asiantuntijoista.
Oikeuspalvelun EU-työryhmien puheenjohtajien ja avustajien yhteiskuvassa (takarivissä vasemmalta) apulaisosastopäällikkö Anu Saarela, ulkoasiainsihteeri Sari Uusi-Rauva, yksikön päällikkö Joni Heliskoski, yksikön päällikkö Sari Mäkelä, lainsäädäntösihteeri Juho Keinänen, EU-avustaja Margareta Klabbers, lähetystöneuvos Harri Sallinen, (eturivissä vasemmalta) lainsäädäntöneuvos Virpi Laukkanen, EU-avustaja Elina Huttunen, lainsäädäntöneuvos Maria Guseff, oikeuspäällikkö Kaija Suvanto, ulkoasiainneuvos, suurlähettiläs Päivi Kairamo, lainsäädäntöneuvos Satu Sistonen, lähetystöneuvos Tarja Långström sekä lainsäädäntösihteeri Johanna Lahti. Kuva: Henna Kosonen/ ulkoministeriö.

Suomen EU-puheenjohtajakaudella Suomi toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana. Kauden aikana suomalaiset virkamiehet johtavat päätöksiä valmistelevien Euroopan unionin neuvoston työryhmien työtä.

Oikeuspalvelun käytävillä on siis riittänyt tänä syksynä säpinää ja valot palavat usein myöhään iltaisin, kun työryhmien puheenjohtajien pöydällä olevia mielenkiintoisia, mutta usein kovin monimutkaisia kysymyksiä ratkotaan. Ratkaisun löytäminen vaatii yksituumaisuutta 28 maan kesken.

Tuloksiakin on saatu. Tärkeä asia kaikille eurooppalaisille on se, että EU:n liittyminen Euroopan neuvoston keskeisimpään ihmisoikeussopimukseen edistyi valtavan harppauksen Suomen puheenjohtajakaudella.

”On ollut hienoa nähdä, että kova työ tuottaa tulosta. Konkreettisena tuloksena on Euroopan unionin neuvoston sitoutuminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittymiseen”, sanoo lainsäädäntöneuvos Maria Guseff, joka toimii perusoikeuksien, kansalaisoikeuksien ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden FREMP-työryhmän puheenjohtajana.

Suomi on edistänyt ratkaisun löytämistä myös kysymykseen EU:n liittymisestä naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan vastaiseen Istanbulin sopimukseen.

Humanitaarinen oikeus ja terrorismin torjunta etenivät

Humanitaarinen oikeus on vahvasti esillä jo siitä syystä, että tänä vuonna juhlitaan sodan sääntöjä koskevien ns. Geneven sopimusten 70-vuotisjuhlaa. EU-puheenjohtajana Suomi on päättäväisesti edistänyt yhteisiä neuvoston päätelmiä humanitaarisesta avusta ja humanitaarisesta oikeudesta hyväksyttäväksi marraskuussa. Päätelmissä EU osoittaa vahvaa sitoutumista humanitaarisen oikeuden kunnioittamiseen ja puolustamiseen, kun sääntöpohjaista järjestelmää eri puolilla haastetaan. Suomi on saanut runsaasti kiitosta aloitteellisuudestaan sekä EU-partnereilta että humanitaarisen alan toimijoilta.

Terrorismintorjuntaan EU:n ulkosuhteissa keskittyvän COTER-ryhmän työssä Suomi keskittyi alusta alkaen EU:n keskeisiin tavoitteisiin ja pyrki vahvistamaan EU:n globaalia roolia terrorismintorjunnassa. Suomen puheenjohtajuuskaudella esillä on ollut muun muassa terrorismitilanne Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa, Sahelin alueella sekä vierastaistelijoihin liittyvä terrorismiuhka.

”Haasteellista on ollut se, että jäsenvaltiot ovat hyvin herkkiä terrorismintorjuntaan liittyvissä kysymyksissä, sillä ne vaikuttavat suoraan kansalliseen turvallisuuteen”, kertoo COTER-työryhmän puheenjohtaja Päivi Kairamo.”Onnistuimme kuitenkin saavuttamaan myös yhteisymmärrystä siitä, miten EU:n tulisi edetä keskeisten unionin ulkopuolisten maiden kanssa terrorismintorjunnan yhteistyön edistämiseksi.”

Valtamertensuojelu on pitkän matkan viesti

Merioikeuden alalla valtameriin liittyviä ympäristönsuojelukysymyksiä koskevat neuvottelut ovat olleet Suomen puheenjohtajatiimille haaste, jota on ratkottu tunteja säästämättä.

Työryhmän asialistalla ovat olleet YK:ssa käytävät sopimusneuvottelut aavan meren biodiversiteetin suojelusta ja kestävästä käytöstä sekä neuvottelut YK:n vuotuisesta valtameriä ja merioikeutta koskevasta päätöslauselmasta.

Työryhmässä käydään itse asiassa EU:n sisäiset neuvottelut YK:ssa esiin tulevista kysymyksistä, kun sovitaan niitä koskevista yhteisistä linjauksista.

”Joskus yhteistä puheenvuoroa on hiottu pitkälle iltaan vielä paikan päällä New Yorkissakin ja kiperissä tilanteissa ratkaisua on jouduttu etsimään kaikin keinoin – Suomesta viety suklaa näytti sekin kerran voimansa. Pieni mutta tehokas puheenjohtajatiimimme onkin venynyt moneen hyvän yhteishengen ja hyvän huumorin ansiosta”, sanoo Sari Mäkelä, merioikeuskysymyksiä käsittelevän COMAR-työryhmän puheenjohtaja.

Päätöslauselma hyväksytään joulukuussa, mutta sopimusneuvottelut ovat puheenjohtajan näkökulmasta enemmänkin pitkän matkan viesti, jossa tavoitteena on YK-sopimustekstin vähitellen tapahtuva muotoutuminen mahdollisimman pitkälle EU:n näkemyksiä vastaavaksi. Vuodenvaihteessa kapulan siirretään seuraavalle puheenjohtajalle.

EU:n tavoitteena on, että YK:ssa päästään sopimukseen aavan meren biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä vuonna 2020.

Yhteistä työryhmien työssä on ollut iso vastuu yhteisten kokousten sisältöjen valmistelussa ja hyvä yhteistyö niin Helsingin päässä kuin muiden jäsenvaltioiden kanssa.

Oikeuspalvelu vastaa Suomen EU-pjkaudella yhdeksän EU-työryhmän tai -alatyöryhmän puheenjohtamisesta:

  • Kansainvälistä oikeutta koskeva COJUR (pj. Kaija Suvanto),
  • Kansainvälistä rikosoikeustuomioistuinta käsittelevä COJUR-ICC (pj. Saija Nurminen),
  • EU:n ulkosuhdeneuvosten työryhmän (Relex) pakoteformaatti (pj. Juho Keinänen),
  • Terroristilistauksista vastaava COMET (pj. Juho Keinänen),
  • Terrorismin torjuntaan EU:n ulkosuhteissa keskittyvä COTER (pj. Päivi Kairamo),
  • Merioikeuskysymyksiä käsittelevä COMAR (pj. Sari Mäkelä),
  • EU:n tuomioistuintyöryhmä (pj. Joni Heliskoski) sekä
  • Ilmastotyöryhmän alainen oikeudellisten neuvonantajien alatyöryhmä IG Lex (pj. Johanna Lahti)
  • EU:n perusoikeustyöryhmä (FREMP): EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen (pj. Maria Guseff), EU:n liittyminen Istanbulin sopimukseen (pj. Satu Sistonen)