Suomi luotsaa YK:n keskusteluja alkuperäiskansojen osallistumisesta maailmanjärjestön toimintaan
Suomi painottaa, että alkuperäiskansoja edustaville elimille, kuten saamelaiskäräjille, tulisi mahdollistaa kansalaisjärjestöistä erillään oleva osallistumisoikeus YK:n kokouksiin asioissa, jotka koskevat heitä.
Suomelle tärkeät, alkuperäiskansojen osallistumista koskevat keskustelut avattiin YK:ssa maanantaina 7. maaliskuuta. Keskustelujen aloittamisesta tehtiin sitoumus YK:n alkuperäiskansojen maailmankonferenssissa syksyllä 2014. Yleiskokouksen 70. istunnon puheenjohtaja Mogens Lykketoft johtaa keskusteluja tukenaan neljä nimittämäänsä neuvonantajaa.
Yksi neuvonantajista on Suomen pysyvä edustaja, suurlähettiläs Kai Sauer.
Muut kolme neuvonantajaa ovat Ghanan pysyvä edustaja YK:ssa, suurlähettiläs Martha Ama Akyaa Pobee, professori James Anaya ja tohtori Claire Charters. Kaksi viimeksi mainittua ovat myös alkuperäiskansojen nimeämiä edustajia Pohjois-Amerikan ja Tyynenvaltameren alueilta.
Nimitys vahvistaa YK:n linjaa käsitellä alkuperäiskansojen asemaan ja oikeuksiin liittyviä kysymyksiä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja alkuperäiskansojen kanssa.
Suomi edistää alkuperäiskansojen osallistumisoikeutta
Nykyisin alkuperäiskansoja edustavien elinten valtioista tai kansalaisjärjestöistä riippumaton osallistuminen on YK:ssa ennemmin poikkeus kuin sääntö.
Nykyjärjestelmässä osallistuminen YK:n kokouksiin on valtioiden lisäksi mahdollista tarkkailijastatuksen omaavilla tahoilla, YK:n akkreditoinnin saaneilla kansalaisjärjestöillä ja joissakin tapauksissa kansallisilla ihmisoikeusinstituutioilla.
Alkuperäiskansoja edustavat elimet eivät voi kansalaisjärjestöjen tavoin osallistua esimerkiksi YK:n yleiskokouksen alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän asiakohdan käsittelyyn tai vastaavasti YK:n ihmisoikeusneuvoston istuntoihin.
Yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa Suomi painottaa, että alkuperäiskansoja edustaville elimille, kuten saamelaiskäräjille, tulisi mahdollistaa kansalaisjärjestöistä erillään oleva osallistumisoikeus YK:n kokouksiin asioissa, jotka koskevat heitä.
Osallistumisoikeuden tulisi tarkoittaa vähintäänkin oikeutta olla läsnä kokouksessa ja ilmaista asiansa sekä suullisesti että kirjallisesti.
Tulevan vuoden aikana Suomi tekee rakentavaa yhteistyötä sekä YK:n jäsenvaltioiden että alkuperäiskansojen kanssa edistääksemme tätä asiaa.
Alkuperäiskansojen ääni kuuluviin YK:ssa
Keskustelujen tavoitteena on tehdä esitys YK:n yleiskokoukselle siitä, miten alkuperäiskansojen osallistumisen heitä koskeviin kysymyksiin voisi YK:ssa parhaiten toteuttaa.
Parhaimmillaan keskustelujen lopputulos voi edistää YK:n avoimuutta ja tuoda YK:n toiminnan vielä lähemmäksi niitä, joita sen toiminta koskee.
Valtioiden yksinoikeutta äänioikeuteen ei ole tarkoitus poistaa, mutta prosessilla pyritään varmistamaan, että alkuperäiskansojen ääni tulee kuulluksi maailmanjärjestössä.
Keskusteluista tehdään yhteenveto, jonka pohjalta yleiskokouksen on määrä tehdä asiassa päätöksiä tulevalla 71. istuntokaudella, eli syyskuun 2016 ja syyskuun 2017 välisenä aikana.
Ann-Mari Fröberg
Kirjoittaja työskentelee YK:n ihmisoikeusasioista vastaavana virkamiehenä ulkoministeriön poliittisella osastolla.