Suomi ja EU tukevat Ukrainan koulu-uudistusta – tavoitteena opetusjärjestelmän parempi laatu
Vuonna 2018 alkaneessa hankkeessa on muun muassa koulutettu opettajankouluttajia, tuotettu oppimateriaalia ukrainaa toisena kielenä puhuville sekä kehitetty digitaalista työkalua. Ukrainan hallitus esitti alun perin toiveen yhteistyöstä Suomelle, sillä Suomen osaaminen koulutuskysymyksissä on laajasti arvostettua.
Yhteistyön tarkoituksena on uudistaa Ukrainan perusopetusta 2020-luvulle parantamalla Ukrainan opetusjärjestelmän laatua. Tavoitteena on luoda koulutusjärjestelmä, joka tuottaa ja mittaa kykyä, ei pelkkää asiatietoa. EU:n osuus tuesta keskittyy erityisesti kansallisten kielivähemmistöjen huomioimiseen.
Hankkeen tuella on tähän mennessä esimerkiksi koulutettu opettajankouluttajia, erityisesti perusasteen vuosiluokkien 1–4 opetusuudistuksen läpivientiin. Yhteistyössä on kehitetty uusia opettajastandardeja ja oppikirjoja sekä koulutettu rehtoreita. Ukrainaa toisena kielenä puhuvat on huomioitu tuottamalla heille sopivaa oppimateriaalia sekä niihin liittyvää koulutusta.
Koulu-uudistusta on tuotu yleisempään tietoisuuteen viestintäkampanjoilla sekä kehitetty digitaalista työkalua opettajien ja koulun johdon digipedagogisten taitojen testaamiseksi ja kehittämiseksi.
Suomella on osaamista muun muassa omien uudistustensa takia hankkeen eri osa-alueilla. Opetus on yksi Suomen kehityspolitiikan painopisteistä.
Hankkeen tavoitteet liittyvät Ukrainan pitkän aikavälin kehittämisstrategiaan The New Ukrainian School, jonka toteutus on alkanut vuonna 2016. Uudistuksen taustalla ovat myös vuoden 2018 Ukrainan PISA-tutkimusten tulokset, jotka osoittivat selkeitä koulutuksen kehittämistarpeita.
Koulutuksen uudistaminen on olennainen koko ukrainalaisen yhteiskunnan ja talouden kehityksen kannalta. Kansallisen kilpailukyvyn lisäksi Ukrainan koulutusuudistus kytkeytyy maan pyrkimykseen lähestyä EU:n koulutusjärjestelmiä.
Hankkeen budjetti on 8 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus 6 miljoonaa ja EU:n 2 miljoonaa euroa. Hanke kestää vuoteen 2022 saakka.
Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa suomalainen konsulttiyhtiö FCG International. Mukana toteutuksessa ovat myös Helsingin yliopisto sekä Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+. Hanke rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista.