Suomi ei halua horjuttaa ydinsulkusopimusta

Suomi ei halua horjuttaa ydinsulkusopimusta

Pian aletaan neuvotella ydinaseet kieltävästä sopimuksesta, joka kyseenalaistaa voimassa olevan ydinsulkusopimuksen merkityksen, kirjoittaa suurlähettiläs Pasi Patokallio Vieraskynä-palstalla Helsingin Sanomissa.

Sota politiikan välineenä kiellettiin vuonna 1928 kansainvälisellä sopimuksella. Suomikin liittyi tähän niin kutsuttuun Kellogg–Briand-sopimukseen.

Pian aletaan neuvotella sopimusta, jolla kiellettäisiin ydinaseet. YK:n yleiskokous hyväksyi viime syksynä päätöslauselman ydinaseet kieltävän sopimuksen neuvottele­misesta. Neuvottelut alkavat New ­Yorkissa ensi viikolla.

Päätöslauselman puolesta äänesti 123 maata. Suomi pidättyi. Aloitetta vastustivat tai sitä pidättyivät ­kannattamasta kaikki ydinasevaltiot – yhtä lukuun ottamatta. Pohjois-Korea äänesti aloitteen puolesta.



Suomi tukee kemialliset aseet kieltävää sopimusta

Ydinaseet ovat joukkotuhoaseista tuhovoimaisimpia. Niitä ei ole kielletty, toisin kuin kemiallisia ja bio­logisia aseita.

Kemialliset aseet on kielletty sopimuksella, jossa kaikki näitä aseita omistaneet valtiot ovat mukana – Syyriakin, ­joka saatiin kiinni sopimuksen rikkomisesta. Sopimukseen liittyy tiukka valvontajärjestelmä. Siitä vastaa eri­tyinen kansainvälinen järjestö (OPCW).

Suomi tuki kemiallisten aseiden kieltämiseen johtaneita neuvotte­luita asiantuntemuksellaan. Suomi antoi myös vankan asiantuntija­panoksensa Syyriaa koskeneiden käyttöepäilyjen tutkintaan.

Biologiset aseet on kielletty omalla sopimuksellaan. Sopimuksen osapuolia ovat kaikki ne valtiot, joilla tällaista kapasiteettia ylipäätään voisi olla. Sopimuksen toteutumista ei voida kuitenkaan kunnolla valvoa, koska biologisiksi aseiksi ­soveltuvien organismien luotettava todentaminen on vaikeaa.





Ydinaseiden käyttökynnys on korkea

Ydinaseiden kieltosopimus kattaisi todennäköisesti ainakin ydinaseiden omistamisen, hankinnan, kehittämisen, siirtämisen valtiolta toiselle, käyttöönoton ja kaiken sellaisen, millä avustettaisiin tai edistettäisiin kiellon vastaista toimintaa.

Päätöslauselmassa ei ole mitään mainintaa siitä, miten tällaisten ­sitoumusten täytäntöönpanoa valvottaisiin. Tähän on ­syynsä.

Aloitteen tavoitteena ei olekaan sopimus vaan tabu. Kiellon voima ei perustuisi siihen, että sen täy­täntöönpanoa valvottaisiin, eikä ­siihen, että ne, joiden aseet kielletään, olisivat kiellossa mukana. Kielto perustuisi sopimuksen oletettuun moraaliseen voimaan, samaan tapaan kuin Kellogg–Briand-sopimuksenkin ajateltiin toimivan.

Tabua varten ei kuitenkaan tar­vita uutta sopimusta. Tabu on jo ­olemassa. Sen osapuolia ovat ydin­asevallat itse. Ydinaseita on käytetty vain kaksi kertaa, viimeksi yli 70 vuotta sitten. Ydinaseiden käyttökynnys on korkea. Kielto, jossa ydin­asevallat eivät ole mukana, ­tuskin korottaisi kynnystä.





Ydinsaseriisunta on keskeinen tavoite

Ydinaseeton maailma on tarpeel­linen tavoite. Sitä kohti on pyrittävä ydinaseriisunnalla. Tälle ydinsulkusopimus tarjoaa ­toimivat puitteet.

Ydinsulkusopimuksessa ydinasevallat ovat sitoutuneet neuvottelemaan ydinaseidensa vähentämi­sestä. Eniten ydinaseita omistavien valtioiden, Venäjän ja Yhdysvaltojen, välisissä neuvotteluissa on myös syntynyt tulosta. Maailmassa on edelleen liikaa ydinaseita, mutta niitä on huomattavasti vähemmän kuin ydinsulkusopimusta solmit­taessa 1960-luvun lopulla.

Ydinaseiden kieltosopimus kyseenalaistaa ydinsulkusopimuksen merkityksen. Se vie ydinsulkusopimukselta huomiota samaan aikaan kun valmistaudutaan sopimuksen seuraavaan, vuonna 2020 pidettävään tarkastelukonferenssiin. Tämä toki sopii ydinsulkusopimusta ai­noana rikkoneelle Pohjois-Korealle.



Suomi etenee askel askeleelta

Suomelle ydinsulkusopimus on ­ollut keskeinen tapa vaikuttaa ydinaseriisunnan edistämiseen. Suo­melle ydinsulkusopimus on kansainvälisen turvallisuuden tuki­pilari, jota ei pidä horjuttaa.

Suomen lähtökohta on aina ollut käytännönläheinen: pyy pivossa on parempi kuin kymmenen ­oksalla. Suomelle sopii eteneminen askel ­askeleelta, kunhan syntyy konkreettisia tuloksia. Konkreettisia tuloksia ei voida saavuttaa ilman ydinase­valtojen myötävaikutusta.

Jos ydinasevallat eivät osallistu ydinaseiden kieltosopimukseen, ­sopimus jää hyvää tarkoittavaksi ­huitaisuksi ilmaan – aivan kuten Kellogg–Briand-sopimus aikoinaan.