Suomi edistää haitallisten fossiilitukien alasajoa
Suomi on pitkään ja johdonmukaisesti ajanut haitallisten fossiilitukien lakkauttamista, niin ilmastoon, kuin laajemmin ympäristöön, sosiaalisiin ja taloudellisiin tekijöihin liittyvistä syistä. Suomi kuuluu maaryhmään (Friends of Fossil Fuel Subsidy Reform), jonka tavoitteena on edistää tavoitteita kansainvälisesti. Nyt Suomi liittyy tavoitteeseen ajaa tehottomat fossiilituet globaalisti alas vuoteen 2025 mennessä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen painottaa, että Suomelle on luontevaa yhtyä 2025 tavoitteeseen.
"Tämä on tärkeä signaali Pariisin ilmastosopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden täytäntöönpanon taustalla", hän huomauttaa. ’Maailmalla käytetään jopa 550 miljardia USD vuodessa fossiilitukiin, viisi kertaa enemmän kuin uusiutuvan energian tukiin. Puhtaan energian ja energiatehokkuuden ratkaisut ovat meille vientivaltti. Fossiilitukien kansainvälinen poistaminen takaa niille reilun pelikentän."
Fossiilitukien uudistaminen oli näkyvästi esillä myös Marrakechissa hiljattain päättyneessä YK:n ilmastokokouksessa. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen puhui aiheeseen liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista Pohjoismaiden yhdessä järjestämässä tapahtumassa.
Kulutustuet kehitysmaissa
On tärkeätä tukea myös kehitysmaiden reformityötä. Moni kehitysmaa myöntää fossiilisille polttoaineille suoria kulutustukia.
Tukiin käytetään julkisia varoja, joita voisi hyödyntää muihin tarkoituksiin, ja köyhimmät väestönosat saavat yleensä niistä vain pienen osuuden. "Olemme uudessa verotus- ja kehitystoimintaohjelmassamme linjanneet fossiilitukien reformin osaksi julkisten varojen viisaampaa käyttöä", huomioi Mykkänen. "Pilotoimme myös muiden Pohjoismaiden kanssa hanketta, jonka tavoitteena on tukea kehitysmaakumppaneidemme fossiilitukien uudistusta osana hillintäsitoumuksiaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti."
Tukien uudistusta on tehtävä huolella ja asteittain. Vapautuvia varoja on muun muassa suunnattu suoraan kaikkein köyhimpien maiden tukemiseen sosiaalisina siirtoina.
Fossiilisten polttoaineiden tuet
Fossiilisten polttoaineiden tuet ovat yleisiä erityisesti kehitysmaissa. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan fossiilisia polttoaineita tuetaan lähes 550 miljardilla US dollarilla vuodessa globaalitasolla (IEA, 2014). Fossiilisten polttoaineiden tuet jarruttavat talouskasvua ja aiheuttavat vakavia seurannaisvaikutuksia muun muassa ilmaston kannalta. Lisäksi tuet estävät uusiutuvan energian tasapuolista kehittämistä ja sen käyttöönottoa. Jo osittainen tukien vähentäminen alentaisi kasvihuonepäästöjä 12 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tuista hyötyvät eniten rikkaimmat, jotka kuluttavat enemmän energiaa. Lisäksi tuet rasittavat julkista taloutta, ja niistä vapautuvat varat voitaisiin ohjata muihin kestävän kehityksen politiikkatavoitteisiin.
Suomi kuuluu Uuden-Seelannin vuonna 2010 perustamaan maaryhmään Friends of Fossil Fuel Subsidy Reform (FFFSR), jonka tavoitteena on edistää luopumista fossiilisten polttoaineiden tehottomista tukijärjestelmistä. Ystävämaihin kuuluvat lisäksi Costa Rica, Tanska, Etiopia, Norja, Ruotsi, Sveitsi ja Uruguay. Maat ovat sitoutuneet toimimaan esimerkkinä ja tukemaan muiden maiden osallistumista fossiilisten polttoaineiden tukien käytön järkeistämiseen.
Lisätietoa: Malena Sell, kaupallinen sihteeri, kauppapolitiikan yksikkö, ulkoministeriö p. 050 441 4670, Matti Kahra, valtiovarainministeriö, p. 050 3269 686, Tuulia Toikka, ympäristöministeriö, p. 040 552 4054
Muualla verkossa
- Esite fossiilitukien reformista: Learning from Leaders: Nordic and International Best Practice with Fossil Fuel Subsidy Reform(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
- Marrakechin oheistapahtuma: Best Practices with Fossil Fuel Subsidy Reform(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
- Suomen verotus ja kehitys -toimintaohjelma(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)