Suomi edistää nollatoleranssia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaan

Suomi edistää nollatoleranssia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaan

Suurlähettiläs Nina Nordström istuu paljon päällä Istanbulin sopimuksen puheenjohtajana. Istanbulin sopimuksena tunnettu Euroopan neuvoston yleissopimus on maailman johtava kansainvälinen sopimus perheväkivallan torjumisesta ja nyt pandemian aikana erityisen ajankohtainen.

Suurlähettiläs Nina Nordström
Suurlähettiläs Nina Nordströmin tehtävänä on johtaa Istanbulin sopimuksen osapuolten komitean työtä, innostaa ja paimentaa sitä aktiivisiin tekoihin väkivallan ehkäisemiseksi. "Se on ihmisoikeustyötä", Nordström sanoo.. 

Onko naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta lisääntynyt COVID-19-pandemian aikana?

Siltä näyttää. Euroopan neuvosto on vastikään tiedustellut jäsenmailtaan asiasta ja raportoi, että väkivalta on monessa Euroopan maassa lisääntynyt. Tilanne on todennäköisesti sama myös muualla maailmassa.

Karanteenit, ulkonaliikkumiskiellot ja etätyöt tarkoittavat monelle naiselle jatkuvaa turvattomuutta.  Ennestään väkivaltainen kumppani, alkoholi, pelko ansiomenetyksestä – nämä syyt kulminoituvat neljän seinän sisällä väkivallaksi. Myös monet lapset ovat vaikeassa tilanteessa, kun perheessä on väkivaltaa. 

Istanbulin sopimus pyrkii estämään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa. Onko se onnistunut?

Sopimus on jo kuuden vuoden voimassaolon jälkeen saanut aikaan hyviä tuloksia. Mukana olevien maiden lainsäädännöt ovat parantuneet. Uhrit pääsevät paremmin turvaan ja tietävät mistä saada apua. Väkivaltaan syyllistyneet joutuvat yhä useammin teoistaan vastuuseen. Sopimuksen lähtökohta on tehdä kaikille selväksi, että väkivalta ei yksinkertaisesti ole hyväksyttävää.  

Sopimuksella on vahva valvontajärjestelmä. GREVIO-niminen asiantuntijaryhmä  tarkastelee sopimuksen täytäntöönpanoa osapuolten toimittamien raporttien ja maavierailujen perusteella. Se keskustelee viranomaisten lisäksi suoraan kansalaisyhteiskunnan kanssa ja antaa suosituksia konkreettisiksi parannuksiksi. GREVIO on jo ehtinyt arvioida myös Suomen lähtötilanteen ja tehnyt suosituksia tilanteen parantamiseksi.

Yksi keskeisimmistä on ammattilaisten kouluttaminen, jonka kautta voidaan reagoida paremmin naisiin kohdistuvan väkivallan muotoihin sekä lähestymiskiellon määräämiseen. Toivottavasti suosituksia hyödynnetään laajasti. 

Olet Istanbulin sopimuksen osapuolten komitean puheenjohtaja. Mitä se tarkoittaa?

Osapuolten komitea on sopimuksen ”poliittinen” puoli, ja GREVIO on asiantuntijaelin. Komitea antaa raportoinnin kohteena oleville maille omat suosituksensa ja nämä  raportoivat täytäntöönpanosta komitealle. 

Lisäksi mukana olevat maat tapaavat säännöllisesti ja jakavat näkemyksiään, käytäntöjään ja ongelmiaan. Tämä on tehokas tapa parantaa maiden välistä vertaistukea. Menestystarinoiden avulla saadaan muita maita parantamaan omaa toimintaansa. Juuri saimme sovittua komitean historiansa ensimmäisen poliittisen julistuksen, joka luonnollisesti liittyy COVID19-pandemiaan ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.

Minun tehtävänäni on johtaa komitean työtä, innostaa ja paimentaa sitä aktiivisiin tekoihin väkivallan ehkäisemiseksi. Se on ihmisoikeustyötä. 

Jäsenmaita on 34, mutta Euroopan neuvostossa 47 jäsenmaata. Milloin kaikki ovat mukana?

Totta, on vielä monia maita, jotka eivät ole ratifoineet sopimusta. Tämä onkin suurin sopimukseen liittyvä poliittinen haaste. Miten saada kaikki mukaan? Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaiseen työhön kohdistuu selkeää vastustusta. Äkkiseltään sitä on vaikea ymmärtää. Myönteistä on se, että myös Euroopan ulkopuolisia maita on liittymässä sopimukseen, juuri päätettiin hyväksyä mukaan Tunisia ja Kazakstan.  

Mistä sitten kiikastaa? Mikä maa ei haluaisi vähentää väkivaltaa?

Istanbulin sopimukseen liittyy pahoja väärinkäsityksiä ja ennakkoluuloja. Jotkut hallitukset pelkäävät, että menemällä mukaan sopimukseen maa menettää mahdollisuutensa puolustaa niin sanottuja perinteisiä perhearvoja eli perinteistä ydinperhettä. He pelkäävät myös sukupuoliterminologiaa ja kokevat huolta muista sukupuoli-ilmentymistä kuin perinteiset mies ja nainen. Pelko on harmittava ja täysin turha.

Sopimuksen ydin on nollatoleranssi väkivaltaa kohtaan, on se sitten naisiin kohdistuvaa tai muuta perheessä tapahtuvaa väkivaltaa. Myös mies voi olla perheväkivallan uhri, kuka tahansa voi olla, ja jokaista tulee suojella. Siksi kaikkien maiden tulisi liittyä sopimukseen.

Mitä muuta Suomi tekee Euroopan neuvostossa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan kitkemiseksi? 

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen on pitkäaikainen Suomen ulkopolitiikan tavoite ja osa ihmisoikeuspolitiikkaa. Pidämme asiaa järjestelmällisesti esillä puheenvuoroissamme ja muussa toiminnassa myös Euroopan neuvostossa. 

Suomi on jo vuosia tukenut Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseen pyrkivää ohjelmaa. Ohjelman kautta pyritään vakuuttamaan vielä Istanbulin sopimuksen ulkopuolella olevia maita. Lisäksi ohjelma auttaa sopimuksessa mukana olevia maita parantamaan sopimuksen täytäntöönpanoa.

Hyviä tuloksia on saavutettu: ohjelma on selkeästi auttanut esimerkiksi Armeniaa tiellään Istanbulin sopimuksen ratifioimiseksi. Georgiassa ja useassa muussa maassa on koulutuksen avulla parannettu naisiin kohdistuvan väkivallan tunnistamista ja tapausten saattamista oikeustuomioistuimiin. 

Euroopan neuvosto
naisiin kohdistuva väkivalta
perheväkivalta