Suomen vaikutettava aktiivisesti kansainväliseen kriisinhallintaan
Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea käsitteli neljännessä istunnossaan 10.12. kansainvälisen kriisinhallinnan eri toimijoita ja Suomen kriisinhallintalainsäädäntöä.
Suomi osallistuu tällä hetkellä kriisinhallintaan YK:n, EU:n Etyjin, Naton ja kansainvälisten koalitioiden puitteissa ja myös vaikuttaa kriisinhallinnan painopisteisiin erityisesti EU:ssa.
Komitean puheenjohtajat Johanna Sumuvuori ja Jouni Ovaska korostivat, että Suomen on jatkettava aktiivisesti kriisinhallintaa eri kansainvälisten järjestöjen puitteissa, kuten ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa linjataan. Suomen on suunnattava kriisinhallintaosallistumistaan kansainvälisen kriisinhallinnan vaatimusten ja turvallisuusympäristöön vaikuttavien uhkatekijöiden mukaan. On myös tärkeä vaikuttaa aktiivisesti kriisinhallinnan kokonaisuuteen kansainvälisellä tasolla. Kriisinhallintaosallistumisella edistetään myös Suomen ulkopoliittisia tavoitteita YK:n, EU:n, Etyjin ja Naton sekä tärkeiden kahdenvälisten suhteiden kuten transatlanttisten suhteiden osalta.
Kriisinhallinnan konseptuaalista kehittämistä on seurattava tiiviisti ja vaikutettava siihen eri järjestöissä Suomen prioriteettien mukaisesti. EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puheenjohtaja Sofie From-Emmesberger totesi alustuksessaan komitealle, että EU:n kriisinhallinnan kehittämisessä on meneillään hyvin tiivis vaihe ja on tärkeää, että jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, osallistuvat siihen aktiivisesti.
Kriisinhallintaoperaatioita toteutetaan erilaisten kansainvälisten mandaattien puitteissa. Suomen lainsäädäntö kriisinhallinnasta on ajantasainen ja antaa riittävän oikeudellisen pohjan Suomen osallistumiselle.
Toimikaudelle 6.3.2020-28.2.2021 asetetun komitean tehtävänä on laatia kokonaisvaltainen, yli hallituskausien ulottuva Suomen kriisinhallinnan tavoitelinjaus. Työn on määrä valmistua helmikuussa 2021.
Lisätietoja: komitean pääsihteeri, yksikön päällikkö Sari Rautio, puh. 0295 351 534