Suomen työ terveysturvallisuuden hyväksi saa kiitosta kansainvälisesti
Suomen osaaminen ja aktiivisuus terveysturvallisuuden edistämiseksi saa tunnustusta WHO:lta ja kansainvälisesti. Maailmanlaajuinen terveysturvallisuusohjelma (GHSA) käynnisti Suomen puheenjohdolla menestykselliset arvioinnit eri maiden varautumisesta terveysuhkiin. Työ jatkuu ja tiivistyy.
Uudet ja uudelleen ilmaantuvat tartuntataudit ovat viime vuosikymmeninä yleistyneet. Valtaosa tartuntataudeista on zoonoottisia eli leviää eläimistä ihmisiin. Pelkästään tämän vuosituhannen aikana useat eläinperäiset tartuntataudit kuten SARS, lintuinfluenssa, MERS, Ebola, ja nyt uutena COVID-19 ovat saaneet valtiot varautumiskannalle.
Terveysturvallisuudella tarkoitetaan kykyä ehkäistä, varautua ja vastata sekä luonnollisesti syntyneisiin että vahingossa tai tahallisesti levitettyihin tarttuviin tauteihin ja biouhkiin. Terveysturvallisuus sisältyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja on olennainen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.
WHO, Suomi ja globaali terveysturvallisuusohjelma
Suomi toimii aktiivisesti monella kansainvälisellä foorumilla terveys- ja bioturvallisuuden edistämiseksi. Yksi näistä foorumeista on Yhdysvaltojen aloitteesta vuonna 2014 perustettu maailmanlaajuinen terveysturvallisuusohjelma (Global Health Security Agenda, GHSA)(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan). Ohjelman tavoitteena on vahvistaa etenkin kehitysmaiden varautumista ja mahdollisuuksia noudattaa WHO:n terveyssäännöstöä. Lisäksi haluttiin nostaa terveysturvallisuus poliittiselle agendalle.
Työn tulokset ovat olleet rohkaisevia. WHO:n arvion mukaan vuonna 2017 noin 70 prosenttia apua saaneista maista oli kehittänyt kykyään varautua epidemioihin, joskin alueellisia eroja oli. Tältä pohjalta on päätetty jatkaa ohjelmaa toisen viisivuotiskauden 2019–2023 ajan.
GHSA-aloitteeseen kuuluu tällä hetkellä 67 jäsenmaata, keskeiset kansainväliset järjestöt WHO, YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO ja Maailman eläintautijärjestö OIE, Maailmanpankki sekä tutkimus- ja yksityissektoria edustavat verkostot. Suomi on aloitteen ohjausryhmän jäsen ja osallistuu bioturva-alaohjelmaan (puolustusvoimat) ja rahoitusalaohjelmaan (STM).
GHSA:n lisäarvo on sen monipuolinen osallistujakunta. Terveysturvallisuutta ei voi rakentaa vain terveysalan ponnistuksin, vaan yhteistyö eri toimialojen välillä on välttämätöntä. Tämä keskeiset toimijat yhteen tuova lähestymistapa on ohjelman erityinen vahvuus ja vastaa myös Suomen kokonaisturvallisuuden mallia.
Suomen puheenjohtajuuskaudella kehitetty ulkoinen arviointi on ollut menestys
Suomi on GHSA:n aktiivisimpia jäseniä. Suomen puheenjohtajakaudella vuonna 2015 kehitettiin ulkoinen arviointimekanismi, jolla voidaan riippumattomasti arvioida maiden valmiutta vastata pandemiatilanteisiin. Uudesta työkalusta saatiin hyviä kokemuksia ja vuodesta 2016 se on ollut WHO:n käytössä.
Ulkoiset arvioinnit ovat olleet menestys: niitä on tähän mennessä toteutettu jo 113, ja 68 maata on sen pohjalta laatinut kansallisen toimintasuunnitelman. Arviointien avulla on mahdollista analysoida maiden haavoittuvuutta ja tarvittavia lisätoimia. Niillä on myös saatu arvokasta tietoa sekä maiden omille että WHO:n riskikartoituksille, mille juuri nyt on runsaasti kysyntää.
Suomen oma lippulaivahanke on vuonna 2014 käynnistetty kahdenvälinen bioturvahanke Tansaniassa. Kehitysyhteistyövaroista rahoitettavaa hanketta toimeenpanee puolustusvoimien sotilaslääketieteen keskus yhteistyökumppaninaan Tansanian kansallinen eläinlääkintälaboratorio. Yhteistyö Tansanian kanssa on konkreettinen panos terveysturvallisuuden edistämiseen käytännössä Suomen keskeisessä kumppanimaassa.
Koronan jälkeen
Koronaviruspandemia on herättänyt kansainvälisen yhteisön huomaamaan terveysturvallisuuden merkityksen ja selkeästi todistanut myös GHSA:n alla tehdyn työn tarpeellisuuden. Tehdyt arvioinnit ovat auttaneet identifioimaan haavoittuvuuksia ja priorisoimaan toimia akuutissa kriisivasteessa. Ja mikä tärkeintä: ilman varautumisen eteen tehtyä työtä olisivat monen maan valmiudet vastata kriisiin olleet nykyistä huonommat.
Koronapandemia on osoittanut lisätyön tarpeen. On tärkeää kerätä nyt saadut kokemukset ja tehostaa niiden avulla entisestään työtä etenkin haavoittuvimpien maiden pandemiavarautumisen ja kriisinkestävyyden vahvistamiseksi. Suomi on tässä työssä aktiivisesti mukana GHSA:ssa ja yhdessä WHO:n kanssa.
Lisätietoja
Anna Wickström-Noejgaard, johtava asiantuntija, ulkoministeriön poliittinen osasto